Perustelut
Asian valmistelija: Hr-juristi Hannamari Harju
Vammaisten asiakasohjauksen esihenkilö on päättänyt 21.5.2026 vammaisten palveluohjaajan viran täyttämisestä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle 1.6.2026 alkaen. Kyseistä virkavalintaa koskevasta päätöksestä on tehty oikaisuvaatimus 3.6.2026.
Oikaisuvaatimuksen tekijä on asianosaisena ollut oikeutettu tekemään oikaisuvaatimuksen ja oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa. Oikaisuvaatimus käsitellään aluehallituksessa.
Vammaisten palvelujen palveluohjaajan virka ollut julkisesti haettavana 17.4.2026 -4.5.2026. Palveluohjaajan viran kelpoisuusvaatimuksena oli sosiaaliohjaaja (laki 817/2015 8 §:n mukainen laillistus). Hakuilmoituksessa on edellytetty itsenäistä ja ratkaisukeskeistä työotetta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä suomen kielen hyvää suullista ja kirjallista taitoa. Lisäksi eduksi on luettu kokemus vammaissosiaalityöstä ja Apottiasiakastietojärjestelmästä sekä perehtyneisyys toimintaa ohjaaviin lakeihin.
Määräaikaan mennessä tehtävää haki kaksikymmentäkuusi (26) hakijaa, joista kelpoisuusehdot täytti kaksikymmentäkaksi (22) hakijaa. Haastatteluun kutsuttiin hakemusten perusteella kolmetoista (13) hakijaa. Haastattelut järjestettiin ryhmähaastatteluina 13.-15.5.2026 etäyhteydellä. Haastattelut suorittivat tehtäväaluepäällikkö Anne Toikko ja lähijohtaja Sirke Neijonen.
Palveluohjaajan virkaan valitun henkilön valinta on perusteltu viranhaltijapäätöksessä 21.5.2026 (liite 1). Päätöksen mukaan valinta on perustunut hakijoiden kelpoisuuden arviointiin, ansiovertailuun ja hakijoiden haastatteluihin. Kokonaisarvion perusteella virkaan valittu on hakemuksen, koulutuksen, työkokemuksen ja haastattelujen perusteella tehdyn kokonaisarvion perusteella täyttänyt ne pätevyydet ja ominaisuudet, joita viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintosäännön 45 § mukaan toimialajohtaja, palvelualuejohtaja ja tehtäväalueen päällikkö ja toimintayksikön esihenkilö valitsee alaisensa henkilöstön. Asiasta päättäminen on kuulunut vammaisten asiakasohjauksen esihenkilön toimivaltaan.
Oikaisuvaatimuksen keskeinen sisältö
Oikaisuvaatimuksen (liite 2) perusteluiksi on esitetty seuraavia seikkoja:
Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että viran täyttämistä koskeva päätös tulee kumota ja asia käsitellä uudelleen, koska viranhakumenettely ei ole täyttänyt hallintolain (434/2003) 6 §:ssä säädettyjä hallinnon oikeusperiaatteita yhdenvertaisuuden ja puolueettomuuden näkökulmasta, eikä perustuslain (731/1999) 6 §:ssä säädettyä yhdenvertaisuutta. Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että mikäli menettelyssä todetaan puutteita, niin rekrytointi tulee uusia siten, että kaikkia hakijoita arvioidaan yhdenvertaisesti samoilla perusteilla.
Oikaisuvaatimuksen tekijä vetoaa epätasapuoliseen kohteluun, koska ulkoisia hakijoita on kutsuttu haastatteluun, mutta sisäisiä ei. Sisäisille hakijoille annettu ohjeistus kysymyksiin vastaamisesta on ollut epäselvää eikä vaikutuksista rekrytointiin ole kerrottu. Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo myös, että arviointi on ollut epäyhtenäistä, koska hakijoita on arvioitu eri perustein. Ulkoisia hakijoita arvioitiin haastattelujen perusteella ja sisäisiä hakijoita arvioitiin ilman haastatteluja. Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä vetoaa siihen, että sisäisten hakijoiden arvioinnissa olisi hyödynnetty Apotti-suoritetietoja ilman ennakkoinformaatiota. Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo myös, että päätöksen perustelut ovat ristiriitaisia.
Oikaisuvaatimuksen käsittely
Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty taikka kunnan tai hyvinvointialueen päättämä erityinen kelpoisuus. Perustuslain (731/1999) 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Kyseistä pykälää koskevassa hallituksen esityksessä HE 1/1998 vp todetaan, että taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja, kun taas kyvyllä tarkoitetaan tehtävän tuloksellisen hoitamisen kannalta tarpeellisia henkilön kykyjä ja ominaisuuksia. Näitä voivat olla esimerkiksi järjestelykyky ja aloitteellisuus. Kansalaiskunnolla viitataan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuihin, viran hoidon kannalta merkityksellisiin ansioihin sekä nuhteettomaan käytökseen. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhteydessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusvaatimuksiin, joihin liittyen on otettava huomioon myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset työtehtävät. Koulutuksen ja työkokemuksen ohella on siis arvioitava viran hoitamisen kannalta merkityksellisiä henkilökohtaisia ominaisuuksia ja tämän kokonaisharkinnan perusteella valittava ansioitunein hakija.
Valintaprosessissa kelpoisuusehdot täyttäviä hakijoita vertaillaan keskenään edellä mainitun perustein. Ansiovertailua tulee tehdä suhteessa viran tehtäviin, virassa vaadittaviin ominaisuuksiin sekä hakuilmoituksessa olleisiin valintakriteereihin. Työnantajalla on oikeus määritellä viran työtehtävät ja painottaa sellaisia ansioita, joiden se katsoo parhaiten edistävän kyseisten tehtävien hoitamista. Ansiovertailussa on siis kyse kokonaisarvioinnista ja perusteiden painoarvo voi vaihdella.
Virkavalintaa koskevassa hakuilmoituksessa valitulta edellytettiin itsenäistä ja ratkaisukeskeistä työotetta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä suomen kielen hyvää suullista ja kirjallista taitoa. Lisäksi eduksi katsottiin kokemus vammaissosiaalityöstä ja Apotti-asiakastietojärjestelmästä sekä perehtyneisyyttä toimintaa ohjaaviin lakeihin.
Oikaisuvaatimuksessa on vedottu siihen, että oikaisuvaatimuksen tekijää on kohdeltu epätasapuolisesti, koska häntä ei ole kutsuttu haastatteluun.
Kaikkia hakijoita ei tarvitse haastatella, vaan haastatteluun kutsuttavien määrä on vapaasti harkittavissa. Haastateltavat valitaan viran hoitamiseen liittyvien ansioiden, eli koulutuksen, työkokemuksen ja hakuilmoituksessa mainittujen valintakriteerien perusteella. Haastateltavia valittaessa kaikkiin hakijoihin sovelletaan samoja valintakriteereitä.
Kaikkia virkaan hakeneita on kohdeltu yhdenvertaisesti. Haastatteluun kutsutut hakijat valittiin yhtenäisillä valintakriteereillä. Työnantajan lähettämillä ennakkokysymyksillä työnantaja on mahdollistanut oikaisuvaatimuksen tekijän hakemuksen täydentämisen. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei kuitenkaan vastannut ennakkokysymyksiin. Ennakkokysymykset eivät olleet verrannollisia ryhmähaastatteluun.
Oikaisuvaatimuksessa on myös vedottu siihen, että työnantaja olisi käyttänyt Apotti-suoritetietoja hakijoiden arvioinnissa. Arvioinnissa on käytetty ainoastaan tietoja, jotka ovat liittyneet hakijan työsuoritukseen työnantajan käytettävissä olevan työnjohto- ja valvontaoikeuden puitteissa.
Tässä tapauksessa sekä virkaan valittu että oikaisuvaatimuksen tekijä täyttivät hakuilmoituksessa edellytetyt kelpoisuusvaatimukset. Haastatteluun kutsutut hakijat valittiin yhtenäisillä valintaperusteilla hakemuksista ilmenevän koulutuksen, työkokemuksen ja muun viran kannalta merkityksellisen osaamisen perusteella. Oikaisuvaatimuksen tekijää ei kutsuttu haastatteluun, koska hänen ansionsa eivät hakemusasiakirjojen perusteella sijoittuneet niiden hakijoiden joukkoon, jotka arvioitiin tässä vaiheessa vahvimmiksi suhteessa viran tehtäviin ja hakuilmoituksessa asetettuihin valintakriteereihin
Hallintolain 45 §:n mukaan hallintopäätös on perusteltava ja perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun.
Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös on kokonaisuudessaan perusteltu ja siinä on mainittu seikat ja selvitykset, jotka ovat vaikuttaneet ratkaisuun. Valinta on tehty kokonaisarviona, johon ovat vaikuttaneet hakemus, työkokemus ja haastattelu. Näin ollen virkaan valittu henkilö täyttää tehtävän kelpoisuusvaatimukset ja omaa koulutuksensa, työkokemuksensa ja erityisesti henkilökohtaisten ominaisuuksiensa sekä haastattelussa esille tulleiden seikkojen perusteella parhaat edellytykset virkasuhteen menestykselliseen hoitamiseen
Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva viranhaltijapäätös (Liite 1) ja oikaisuvaatimus (Liite 2) ovat tämän päätösesityksen liitteinä.
Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia laillisuusvirheitä, joiden perusteella oikaisuvaatimuksen kohteena olevaa päätöstä olisi syytä muuttaa tai kumota. Oikaisuvaatimus ei ole myöskään perusteineen tarkoituksenmukainen siten, että sen voisi hyväksyä. Päätös on syntynyt oikeassa järjestyksessä, eikä päätös ole muutoinkaan lainvastainen.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.