Perustelut
Asian valmistelija: Lapsiperheiden ja aikuissosiaalityön palvelujen toimialajohtaja Hanna Mikkonen ja aikuissosiaalityön palvelualuejohtaja Hanne Niemi
Aluevaltuuston kokouksessa 15.9.2025 § 76 jätettiin Juha Järän valtuustoaloite "Tikkurilan Koisotie 16 ja muidenkin Vantaan “huumeasuntoloiden” aiheuttamat ja niihin liittyvät ongelmat haltuun". Valtuustoaloitteen allekirjoitti Järän lisäksi yhteensä 7 muuta aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Taustasta: Esimerkiksi Koisotien alkoholistien ja asunnottomien asuntoloiden aiheuttamat ongelmat olivat marginaalisia, kunnes tuli ns. ”huumeasuntola”. Sen jälkeen – siis jo ennen ”peukku”-huumeen yleistymistä - on lukemattomista ongelmista ja häiriöistä sekä ennen muuta rikollisuudesta kärsineet Suur-Tikkurilan alueet (Viertola, Simonkylä, Hiekkaharju, Ruskeasanta, Jokiniemi ja Tikkurilan keskusta). Sama ilmiö toki on ns. korvaushoitopaikkojen suhteen. Perinteisten medioiden lisäksi sosiaalisessa mediassa on jatkuvasti ilmiöön liittyviä päivityksiä. Poliisilla on ikäviä asiaan liittyviä rikostilastoja, niiden kasvusta.
Tilanne on kestämätön. Agressiivista käytöstä ja väkivallan uhkaa esiintyy, ja jopa suoranaista väkivaltaa lisääntyvästi käyttäjien toimesta. On asunto- ja automurtoja, joita ei ennen ollut ja asuntojen pihoilta varastellaan tavaraa. Myös kaupoista varastellaan, joka sitoo enenevästi henkilökunnan työaikaa tähän ilmiöön ja aiheuttaa kuluja. Korvaushoitopaikat ja asuntolat kohtaa. Lisäksi huumeita ja “korvaushoito-aineita” kaupustellaan avoimesti ja niitä myös käytetään avoimesti – jopa läheisten päiväkotien ja leikkipaikkojen ja koulujen pihoilla! Asukkaiden pitää enenevästi hankkia hälytysjärjestelmiä ja yritysten vartiointipalveluja. Jopa aitoja on monissa asuntoyhtiöissä jouduttu rakentamaan. Kaikki edellä mainittu on omiaan vaikuttamaan viihtyisyyteen epäsuotuisasti ja jopa halukkuuteen edelleen asua ja yrittää näillä alueilla, ja jopa koko Vantaalla. Mainehaitoilla taasen on vaikutusta asuntojen arvoon.
Ratkaisuehdotukset: Me allekirjoittaneet eri puolueiden edustajat vaadimme voimakkaampaa puuttumista asiaan, sillä nykykeinot eivät tepsi/riitä. Sen sijaan “yliymmärtäväinen” asenne joissakin päättäjissä osaltaan pahentaa osaltaan ongelmien hoitamista, sillä “markkinat” ja “jakeluketjut” kohtaavat toisensa helpommin, kun torjutaan innolla ns. “nimby-ajattelua, vaikka todellisuudessa on kyse haittojen pienentämisestä sijainteja tarkastamalla. Yhtenä vaihtoehtona esitämme näiden asuntoloiden ja korvaushoitopaikkojen lakkauttamista näin lähellä Vantaan vilkkaimpia asuinalueita, ja siirtämistä sopivampaan ja vähemmän haittoja aiheuttavaan paikkaan. Myös muita tehokkaita keinoja tulee moniviranomaisyhteistyöllä kehittää. Pääasia että homma saadaan aidosti kuntoon. Tämän saman aloitteen teen niin Vantaan kaupunginvaltuustossa, kuin myös Vantaa-Kerava hyvinvointialueen valtuustossa, koska molemmat kuuluvat oleellisesti asian sidosryhmiin ja viranomaisyhteistyön varmistamiseksi."
Aluehallitus päätti kokouksessaan merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtajan sekä aikuissosiaalityön palvelualuejohtajan valmisteltavaksi 15.3.2026 mennessä.
Vastaus valtuustoaloitteeseen:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asunnottomuustyö on perustunut valtakunnallisesti käytettyyn Asunto ensin -periaatteeseen, jonka tarkoituksena on taata asunto pitkäaikaisasunnottomalle myös niissä tilanteissa, joissa henkilöllä on sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Ajatuksena on, että asuntoa ei tarvitse ”ansaita” vaan se on jokaisen ihmisen perusoikeus sekä välttämätön edellytys taustalla olevien ongelmien ratkaisemiseksi. Asunnottomuustyötä on edistetty erilaisilla pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen ja poistamiseen tähtäävillä valtakunnallisilla ohjelmilla. Tällä hetkellä hyvinvointialue edistää pitkäaikaisasunnottomuuden poistamista Asunto kaikille -hankkeen kautta yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa.
Vantaan Koivuhaassa Koisotie 6:ssa sijaitsevan Koisoniityn palvelukeskuksen suunnittelu alkoi jo vuonna 2012, kun Vantaan kaupunki oli mukana Nimi ovessa -hankkeessa (2010–2012). Tarkoituksena oli järjestää asunto niille asunnottomille, jotka tarvitsevat sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien vuoksi ympärivuorokautista ja vahvaa tukea asumiseensa. Tavoitteena oli, että asiakkaat voisivat siirtyä vahvasta tuesta pikkuhiljaa kevyemmän tuen piiriin ja kohti itsenäistä asumista. Koisoniitty-hankkeen tarveselvitys ja hankesuunnitelma hyväksyttiin vuonna 2013 (VD/3776/2013, Vantaan kaupungin hallitus 14.10.2013 7§). Hankkeen eteneminen kuitenkin viivästyi useilla vuosilla ja käytännössä palvelukeskus valmistuikin vasta 12/2022 ja toiminta käynnistyi 01/2023.
Asumispalvelujen toiminnassa huomioidaan asiakkaiden tilanteet sosiaalihuoltolain mukaisesti ja kokonaisvaltaisesti. Pelkän asunnon tarjoamisen lisäksi asiakkaille järjestetään sosiaaliohjausta, matalan kynnyksen päivätoimintaa sekä terveydenhuollon palveluja. Koisoniityn palvelukeskuksessa asiakkailla on laillistettujen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten palvelut käytössä päivittäin sekä mahdollisuus tavata lääkäri kerran viikossa. Haittoja vähentävää päihdetyötä toteutetaan myös tarjoamalla asukkaille maksuttomia HIV- ja hepatiittitestejä.
Asumispalvelujen kehittämisessä on hyödynnetty hyvinvointialueen järjestämisen tuen yksikön toteuttamaa tuotantotapa-analyysia, jossa tarkasteltiin mm. omien ja ostopalvelujen asiakaskuntaa, palvelujen laatua, kustannuksia ja rakennetta. Asukkaiden osallisuutta on vahvistettu esimerkiksi asumisyksiköihin jalkautuvan asiakasraadin, tehostetun palautekyselyn sekä Asunto kaikille -hankkeen tekemien haastattelujen avulla. Asumispalveluissa on jo toteutettu useita kehittämistoimia, mutta mahdolliset lakimuutokset ja muut asiakaskunnassa sekä sosiaalihuollon toimintakentässä esiin nousseet uudet ilmiöt edellyttävät kehittämistyön edelleen jatkamista.
Koisotien ja sen lähialueen asumispalveluyksiköissä esiin nousseita ongelmia on pyritty ratkaisemaan tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueen turvallisuus- ja varautumisyksikön (Tuva) sekä poliisin kanssa. Asumispalveluilla on sovittuna Tuvan kanssa säännölliset kokoukset, joissa on käyty turvallisuuteen liittyviä toimintamalleja läpi, linjattu yhteisiä ohjeistuksia henkilöstölle sekä valmisteltu info- ja perehdytysmateriaaleja asiakkaille ja henkilöstölle. Tarvittaessa Tuva on tehnyt yhteistyötä myös poliisin kanssa. Tarkoituksena on ollut ennakoida mahdollisia turvallisuusriskejä, mutta myös puuttua jo ilmenneisiin ongelmallisiin ilmiöihin. Lisäksi Koisotien lähialueen kanssa on tehty naapurusto- ja yhteisötyötä säännöllisesti. Asumispalvelujen yhteystiedot on toimitettu naapurustolle, jotta mahdollisista häiriöistä voidaan ilmoittaa suoraan ja nopeasti. Lisäksi asumispalvelujen edustajat ovat osallistuneet taloyhtiökokouksiin sekä tavanneet paikallisia elinkeinoharjoittajia etsien yhdessä ratkaisuja ajankohtaisiin haasteisiin. Naapurustotyöhön on kuulunut myös ympäristön turvallisuuden ja viihtyvyyden ylläpitoa, kuten Koisotien lähiympäristön siivousta ja taloyhtiön piha-alueen tarkastuksia.
Hyvinvointialueen aluevaltuuston kokouksessaan 29.4.2025 § 23 hyväksymän palveluverkkosuunnitelman mukaisesti aikuissosiaalityön palvelualueen palveluverkon ydinalueet ovat Vantaan Tikkurilassa, Myyrmäessä sekä Keravalla. Aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen toimiala sai vuoden 2025 puolella investointiluvan uudelle asumispalvelujen asumisyksikölle, mutta hanke ei ole edennyt, koska sopivaa Y-tonttia ei ole löytynyt Vantaan tai Keravan alueelta. Y-tontit (yleisten rakennusten korttelialue) ovat asemakaavassa julkisia palveluja, hallintoa tai muita yleisiä toimintoja varten varattuja rakennuspaikkoja. Tällä hetkellä sopivia Y-tontteja on niukasti saatavilla, ja tontinluovutuksen sekä kaavoituksen prosessit ovat hitaita. Tämän vuoksi jo olemassa olevien yksiköiden siirtäminen toisaalle olisi y-tonttien puutteen vuoksi hankalaa, se vaikeuttaisi asumispalvelujen palvelutuotantoa eikä olisi taloudellisesti perusteltua. Palveluiden järjestämisessä ja niiden fyysisessä sijainnissa tulee huomioida myös segregaationäkökulma. Asumispalveluyksikön syrjäinen sijainti voi lisätä asiakkaan passiivisuutta ja laitostumista sekä asettaa asiakkaan entistä riippuvaisemmaksi asumispalvelusta ja näin heikentää hänen kokonaistilannettaan. Hyvinvointialueen laadunvalvonta on tehnyt vastaavia havaintoja syrjässä sijaitsevien ostopalveluksiköiden valvonnan yhteydessä.
Koisotiellä sijaitsevien asumispalveluyksiköiden siirtäminen pois toiseen paikkaan ei siten ole toimialan näkemyksen mukaan ajankohtaisesti perusteltua, sillä nykyinen sijainti mahdollistaa saavutettavat ja laadukkaat moniammatilliset palvelut asiakkaille niin, että palveluun pääsee helposti eri puolilta Vantaata ja Keravaa. Sopivien tonttien tai kiinteistöjen niukkuuden vuoksi siirto olisi myös taloudellisesti kannattamatonta, saattaisi lisätä asiakkaiden segregaatiota sekä vaarantaisi palvelujen jatkuvuuden. Toimialalla ymmärretään kuitenkin asiasta noussut huoli ja toimiala jatkaa käynnissä olevaa kehittämistyötä, etsii edelleen monialaisessa yhteistyössä keinoja naapuruston turvallisuuden tunteen edistämiseksi ja ratkaisujen löytämiseksi Koisotien ympäristön haasteisiin.
-------------------------------
Hallintosäännön 131 §:n mukaan aluehallituksen on valmisteltava vastaus aloitteeseen, jossa on vähintään 15 valtuutetun allekirjoitus, viimeistään puolen vuoden kuluessa sen jättämisestä ja se on annettava aluevaltuustolle tiedoksi. Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 8 aluevaltuutettua, minkä johdosta valtuustoaloitteen vastaus ei etene aluevaltuuston käsiteltäväksi.