Perustelut
Asian valmistelija: konsernipalvelujen toimialajohtaja Mikko Hokkanen ja erityisasiantuntija Christa Salovaara
Aluevaltuuston kokouksessa 15.9.2025 § 76 jätettiin Eva Tawasolin valtuustoaloite "Vantaan ja Keravan hyvinvointialue laskee luontojalanjälkensä". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut Tawasolin lisäksi 14 muuta aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Sitra julkaisi kesäkuussa 2025 selvityksen¹, jossa esitellään käytännöllinen menetelmä luontojalanjäljen mittaamiseen samalla tavoin kuin hiilijalanjälki. Laskenta perustuu luontoekvivalenttiin (Biodiversity Equivalent, BDe), etenee neljässä vaiheessa ja on sovellettavissa myös hyvinvointialueilla.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on strategiassaan sitoutunut hiilineutraaliustavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä ja tavoittelee samalla luonnon monimuotoisuuden vahvistamista. Seuraava merkittävä askel on luontojalanjäljen systemaattinen laskenta ja sen kytkeminen osaksi talous- ja hankintapäätöksiä.
Esimerkkejä löytyy jo muista paikallishallinnoista: Tampere on laskenut kaupunkiorganisaationsa luontojalanjäljen. Espoo on käynnistänyt oman luontojalanjälkihankkeensa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue voi hyödyntää näitä kokemuksia sekä Sitran ja Jyväskylän yliopiston kehittämää menetelmää ja olla Suomen ensimmäinen hyvinvointialue, joka laskee oman luontojalanjälkensä.
Luontojalanjäljen laskenta tekee näkyväksi hyvinvointialueen toiminnan ja hankintojen vaikutukset luontoon myös arvoketjuissa. Se tarjoaa työkalun kohdistaa toimenpiteet sinne, missä haitat ovat suurimmat ja missä toimilla voidaan saavuttaa merkittävin positiivinen vaikutus. Laskenta vahvistaa päätöksenteon tietopohjaa ja tukee suoraan hyvinvointialueen tavoitetta vahvistaa luonnon monimuotoisuutta.
Me allekirjoittaneet esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue:
- käynnistää oman luontojalanjäljen laskennan,
- raportoi tulokset valtuustolle säännöllisesti, ja
- käyttää tietoa strategian, talousarvion ja hankintojen suunnittelussa.
Työ voidaan toteuttaa vaiheittain: ensin rajatulla pilotilla ja sen jälkeen laajentaen koko organisaation toimintaan. Näin Vantaan ja Keravan hyvinvointialue voi olla edelläkävijä, joka tekee päätöksiä luontopositiivisesti ja tietoon perustuen.
Lähteet:
¹ Sitra. 2025. Suomalaisten luontojalanjälki. https://www.sitra.fi/julkaisut/suomalaisten-luontojalanjalki""
Aluehallitus päätti kokouksessaan 7.10.2025 § 251 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen konsernipalvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi 15.3.2026 mennessä.
Vastaus valtuustoaloitteeseen:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ensimmäisessä hyvinvointialuestrategiassa vuosille 2023–2025 asetettiin tavoite, jonka mukaan hyvinvointialue on hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tämän tavoitteen toteutumiseksi hyvinvointialueelle laadittiin ilmasto-ohjelma, joka hyväksyttiin aluevaltuustossa 28.10.2024 § 67. Hyväksytty ilmasto-ohjelma on oheismateriaalina. Ilmasto-ohjelman tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan aluevaltuustolle ensimmäisen kerran keväällä 2026.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen voimassa olevassa hyvinvointialuestrategiassa 2026–2029 todetaan, että Ilmasto-ohjelman toimenpiteitä jatketaan kuluvalla strategiakaudella ja organisaation hiilijalanjälki lasketaan vuosina 2026 ja 2030.
Valtuustoaloite koskee Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen luontojalanjäljen laskemista.
Hiilijalanjälki keskittyy organisaation ilmastovaikutusten mittaamiseen ja luontojalanjälki puolestaan kertoo sen, millaisia vaikutuksia esim. palveluilla ja tuotteilla on luontoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Luontojalanjälki on Jyväskylän yliopistossa kehitetty työkalu organisaation/muun toimijan biodiversiteettivaikutusten seurantaan ja pienentämiseen.
Kansallisessa Ekosote-hankkeessa vuosina 2022–2023 laskettiin ensimmäistä kertaa Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen hiilijalanjälki. Suurimmiksi päästölähteiksi todettiin rakennusten käyttämä kaukolämpö, polttoaineet ja sähkö, kuljetuspalvelut, asiantuntijapalvelut, sekä ruoka ja majoitus. Terveydenhuollossa erottuivat lisäksi lääkkeet. Suuri osa sote-sektorin hiilijalanjäljestä aiheutuu erilaisista tavara- ja palveluhankinnoista. Luontojalanjälkeä ei sote-sektorille ole tiettävästi laskettu.
Esimerkkinä Tampereen kaupunki laski luonto- ja hiilijalanjälkensä yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa tunnistaakseen luontovaikutuksensa ja vähentääkseen luontokatoa. Laskennassa todettiin, että elintarvikkeet (erityisesti liha), lämmitys ja rakentaminen aiheuttavat suurimmat luontovaikutukset. Hiilijalanjäljen laskennassa todettiin Tampereen kaupunkiorganisaation suurimmiksi päästölähteiksi niin ikään lämmitys, elintarvikkeet ja rakentaminen.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on strategiassaan sitoutunut tekemään hiilijalanjäljen laskennan ensimmäisen kerran vuonna 2026. Työ käynnistyy kevään 2026 aikana tiedonkeruulla. Tietoa tarvitaan ainakin Ekosote-hankkeen yhteydessä sote-sektorin suurimmiksi päästölähteiksi todetuista asioista, kuten rakennusten käyttämä kaukolämpö, polttoaineet ja sähkö, kuljetuspalvelut, ruoka ja majoitus, tavara- ja palveluhankinnat sekä lääkkeet.
Luontojalanjälkilaskentaa koskeva menetelmä on osin vielä kehitysvaiheessa ja esim. Sitran sivuilla todetaan, että luontojalanjäljen laskenta tulee tarkentumaan tulevaisuudessa. Hiilijalanjäljen laskentaa koskeva tiedonkeruu ja hiilijalanjäljen laskeminen vuonna 2026 tuottavat hyvinvointialueelle arvokasta pohjatietoa ja kokemusta. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ottaa strategian ja ilmasto-ohjelman mukaisia askelia oman jälkensä tunnistamisessa hiilijalanjäljen laskennan myötä. Siitä saatujen oppien pohjalta voidaan tulevaisuudessa harkita, olisiko syytä pilotoida myös luontojalanjäljen laskentaa sitten, kun sitä koskevat menetelmät tarkentuvat.