Perustelut
Asian valmistelijat: vammaisten ja vanhusten palvelujen toimialajohtaja Minna Lahnalampi-Lahtinen ja vammaispalvelujen palvelualuejohtaja Kristina Nousiainen
Aluevaltuuston kokouksessa 15.9.2025 § 76 jätettiin Elina Nykyrin valtuustoaloite koskien vammaisasiavastaavan viran perustamista Vantaan ja Kerava hyvinvointialueelle. Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 10 valtuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Me, aloitteen allekirjoittaneet aluevaltuutetut, esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue perustaa vammaisasiavastaavan viran.
Hyvinvointialueen vammaisasiavastaavan tehtävänä, yhteistyössä muiden valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa, olisi:
-
turvata vantaalaisten ja keravalaisten vammaisten asiakkaiden ja potilaiden oikeuksien, palveluiden ja yhdenvertaisen kohtelun toteutuminen,
-
toimia niiden vantaalaisten ja keravalaisten vammaisten asiakkaiden ja potilaiden apuna, jotka eivät saa riittävästi apua ja tukea hyvinvointialueelta, taikka jotka ovat tyytymättömiä hyvinvointialueelta saamaansa palveluun tai kohteluun,
-
valvoa ja kehittää vantaalaisten ja keravalaisten vammaisten asiakkaiden ja potilaiden palveluiden saatavuutta ja laatua, mm. raportoimalla vammaispalveluiden haasteista viranomaisille sekä hyvinvointialueen päättäjille, virkamiehille ja vammaisneuvostolle,
-
ottaa vastaan ja välittää eteenpäin palautetta hyvinvointialueen toiminnasta vantaalaisilta ja keravalaisilta vammaisilta ihmisiltä ja heidän läheisiltään hyvinvointialueen päättäjille, virkamiehille ja vammaisneuvostolle;
-
sovitella ja järjestää neuvotteluja erilaisissa hyvinvointialueen vammaispalveluita koskevissa ongelmatilanteissa ratkaisun löytämiseksi,
-
laatia säännöllisin väliajoin raportti siitä, miten hyvin vammaisten asiakkaiden ja potilaiden yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja perusoikeudet toteutuvat hyvinvointialueella,
-
tehdä kehittämisehdotuksia vammaispalveluita koskien hyvinvointialueen vammaisneuvostolle, virkamiehille ja päättäjille,
-
toimia tiiviissä yhteistyössä vantaalaisten ja keravalaisten päättäjien, virkamiesten, vammaisneuvostojen sekä vammais- ja potilasjärjestöjen kanssa, esimerkiksi käymällä alueen vammais- ja potilasyhdistysten tilaisuuksissa kertomassa vammaisten ihmisten oikeuksista ja palveluista, sekä
-
valvoa ja edistää vantaalaisten ja keravalaisten vammaisten asiakkaiden ja potilaiden etua ja oikeuksien toteutumista hyvinvointialueen toimialarakenteen uudistamistyössä.
YK:n vammaissopimuksen sekä vammaispalvelu- ja yhdenvertaisuuslakien mukaan vammaisia ihmisiä on kuultava heitä koskevissa asioissaan. Tätä varten kuntiin ja hyvinvointialueille on perustettu vammaisneuvostoja. Vaikka hyvinvointialueiden vammaisneuvostot pystyvät vaikuttamaan hyvinvointialueiden hankkeisiin ja toimenpiteisiin niiden suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa (mm. antamalla lausuntoja), niillä ei ole mahdollisuuksia puuttua yksittäisten vammaisten asiakkaiden ja potilaiden palveluissa ilmeneviin haasteisiin.
Hyvinvointialueen vammaisasiavastaavalla on oltava läsnäolo- ja puheoikeus hyvinvointialueen vammaisneuvoston kokouksissa. Tarvittaessa alueen vammaisneuvoston pitää voida antaa alueen vammaisasiavastaavalle selvitettäväksi yksittäisiä alueen vammaisia asiakkaita ja potilaita koskevia asioita.
Erityisesti nyt. kun Vantaan ja Keravan hyvinvointialue aikoo uudistaa toimialarakennettaan vammaispalveluiden osalta, tarvitsee se vammaisasiavastaavan, joka valvoo ja edistää vantaalaisten ja keravalaisten vammaisten asiakkaiden ja potilaiden etua ja oikeuksien toteutumista hyvinvointialueella. Kukaan vantaalainen ja keravalainen vammainen ihminen ei saa jäädä toimialarakenteen uudistuksen takia vaille tarvitsemiaan hyvinvointialueen palveluita ja tukia. Uudistus ei se saa myöskään heikentää vammaispalveluiden saatavuutta ja laatua Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella.
Vammaisten ihmisten asiat koskettavat isoa joukkoa ihmisiä. Vantaalla ja Keravalla asuu tällä hetkellä ainakin 29 000 eri tavoin vammaista ihmistä. Hyvinvointialueen vammaisasiavastaavan palveluiden tulee olla maksuttomia, aivan kuten sosiaali- ja potilasasiavastaavien palvelutkin ovat.
Vammaisasiavastaavan palkkaaminen olisi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle kannattavaa, sillä se edistäisi vantaalaisten ja keravalaisten vammaisten asiakkaiden ja potilaiden oikeuksien toteutumista sekä ohjautumista oikeisiin palveluihin. Se myös vähentäisi ns. häiriökysyntää vammaispalveluissa, keventäisi hyvinvointialueen virkamiesten, erityisesti sosiaali- ja potilasasiavastaavien, työtaakkaa, sekä helpottaisi hyvinvointialueen yhteistyötä vantaalaisten ja keravalaisten vammais- ja potilasjärjestöjen kanssa. Tämän lisäksi vammaisasiavastaavan palkkaaminen hyvinvointialueelle edistäisi Vantaalla ja Keravalla asukasdemokratiaa sekä vammaisten ihmisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia omiin palveluihinsa ja hyvinvointialueen toimintaan laajemminkin."
Aluehallitus päätti kokouksessaan 7.10.2025 § 242 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen vanhuspalvelujen toimialajohtajan sekä vammaispalvelujen palvelualuejohtajan valmisteltavaksi 15.3.2026 mennessä.
Vastaus valtuustoaloitteeseen:
Hyvinvointialueella toimii riippumaton sosiaali- ja potilasasiavastaava, joka neuvoo ja auttaa asiakkaita heidän hoitoonsa tai kohteluunsa liittyvissä ongelmissa sekä raportoi asiakkaiden oikeuksien toteutumisesta. Asiavastaava toimii myös tarvittaessa välittäjänä asiakkaan ja viranhaltijoiden välillä. Hänen tehtävänään on raportoida asiakkaan aseman ja oikeuksien kehittymisestä vuosittain ja edistää asiakkaiden ja potilaiden oikeuksien toteutumista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Vammaisasiavastaava ei voisi hoitaa näitä lakisääteisiä tehtäviä, eikä viran perustaminen merkittävästi vähentäisi sosiaali- ja potilasasiavastaavan työmäärää, vaan laajentaisi palveluita uusille alueille.
Hyvinvointialueen vammaisneuvonta antaa neuvontaa ja ohjausta koskien vammaisille tarkoitettuja tukitoimia ja palveluja tai alle 65-vuotiaiden omaishoidon tukea. Neuvontaan voi olla yhteydessä joko Maisan kautta, kirjeitse, puhelimitse tai sähköpostilla, ja sitä kautta pyritään neuvomaan ja tarjoamaan myös kolmannen sektorin palveluja. Vammaisten osallisuutta edistetään hyvinvointialueella tukemalla asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua oman palvelunsa suunnitteluun ja päätöksentekoon, vahvistamalla itsemääräämisoikeutta sekä tekemällä yhteistyötä vammaisneuvoston ja järjestöjen kanssa.
Aloitteessa esitetään myös, että vammaisasiavastaava ottaisi vastaan asukkaiden palautteita ja käsittelisi niitä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella palvelujen laatua valvotaan säännöllisten valvontakäyntien ohella asiakkaiden, omaisten ja työntekijöiden palautteiden avulla. Hyvinvointialue myös raportoi laadun ja omavalvontaohjelman toteutumista kolme kertaa vuodessa hyvinvointialueen internetsivuilla.
Palautetta kerätään sähköisen palautejärjestelmän lisäksi asiakkaille ja omaisille järjestettävissä tilaisuuksissa. Jokainen vammaisten palveluita koskeva poikkeama ja palaute käsitellään yksiköissä. Toimintaa kehitetään jatkuvasti asukkaiden ja palveluiden piirissä jo olevien asiakkaiden tarpeiden mukaisesti saadun palautteen pohjalta ja erilaisia ryhmiä osallistamalla. Vammaispalveluissa toimii myös asiakasraati, jonka tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden osallisuutta ja kehittää palveluita asiakaslähtöisesti. Mikäli vammaisasiavastaavan tehtäviin kuuluisi palautteiden vastaanottaminen, hän ei palvelutuotannon ulkopuolisena tahona välttämättä pystyisi varmistamaan palautteiden takia tehtävien toimenpiteiden toteutumista tai palautteisiin vastaamista.
Hyvinvointialueella toimii vammaisneuvosto, joka on hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 32 §:n mukainen vaikuttamistoimielin. Vammaisneuvoston tarkoituksena on edistää vammaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia hyvinvointialueella sekä ottaa kantaa hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Vammaisneuvosto keskusteli jätetystä valtuustoaloitteesta kokoukseen 11.12.2025 § 48, jonka jälkeen neuvosto jätti 5.2.2026 § 7 kokouksessaan esityksen edustajansa puhe- ja läsnäolo-oikeudesta aluevaltuuston ja aluehallituksen kokouksiin. Vammaisneuvosto toteaa esityksessään, että mikäli vammaisasiavastaavan viran perustaminen ei ole mahdollista, valtuustoaloitteessa kuvattuja tavoitteita tulisi edistää tässä vaiheessa vahvistamalla vammaisneuvoston asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia. Vammaisneuvosto esittää, että sen edustajalle myönnettäisiin puhe- ja läsnäolo-oikeus aluevaltuuston kokouksissa ja niissä aluehallituksen kokouksissa, joissa käsitellään vammaisväestön palveluita sekä elinoloja. Esitys on tuotu vammaisneuvoston pöytäkirjan mukana tiedoksi aluehallitukselle kokoukseen 3.3.2026.
Vammaisasiamiehen perustamiselle ei ole lainsäädännöllistä estettä, mutta vammaisasiamies ei olisi sosiaali- ja potilasasiamieheen rinnastuva riippumaton elin. Vammaisasiamiehen toiminnalta myös puuttuisi lain asettamat kehykset. Mikäli vammaisasiamiehen tehtävä halutaan perustaa, se tulee kustannusvaikutuksen vuoksi käsitellä talousarvion 2027 laadinnan yhteydessä.