Perustelut
Kokouksen aikana jätettiin seuraavat valtuustoaloitteet:
1. Tarja Eklundin valtuustoaloite "Terveydenhuollossa maksukaton automaattinen seuranta on otettava käyttöön". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 41 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Laki edellyttää että asiakkaan pitää itse seurata maksukaton täyttymistä terveydenhuollon asiakasmaksuissa. Muutama hyvinvointialue on kuitenkin ottanut käyttöön oman seurantajärjestelmän joka huomioi automaattisesti maksukaton täyttymisen. Etelä- Karjalan hyvinvointialueen ja Länsi- Uudenmaan hyvinvointialueen malliin, joissa järjestelmä varoittaa asiakasta kun maksukatto on täyttymässä tai ylittynyt. Maksukaton ylittyminen pitäisi huomioida automaattisesti seuraavissa terveydenhuollon palvelujen käytössä. Ei luulisi että tämä on mahdoton tehtävä tekoälyn aikakaudella.
Järjestelmän uudistaminen helpottaisi etenkin vanhus- ja vammaispotilaiden sekä muiden paljon asiakaskäyntejä tarvitsevien asukkaiden mahdollisuutta reagoida ajoissa jotta ei jouduta turhaan hakemaan korvauksia jälkikäteen. Me valtuutetut edellytämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tutkii, kuinka voidaan helpottaa asiakkaiden seuraamistaakkaa ja ottaa käyttöön maksukaton automaattinen seuraaminen."
2. Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite "Valtuustoaloite tasasuuruisten asiakasmaksujen huojentamisen ja perimättä jättämisen aloittamiseksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 14 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain (734/1992) 11 § velvoittaa hyvinvointialuetta alentamaan tai jättämään perimättä asiakkaan maksukyvyn mukaan määräytyviä asiakasmaksuja (eli tulosidonnaisia maksuja), jos ne vaarantavat asiakkaan toimeentulon. Laki mahdollistaa myös tasasuuruisten asiakasmaksujen kohdalla perimättä jättämisen tai alentamisen. Tasasuuruisia maksuja ovat muun muassa fysio-, toiminta- ja puheterapiamaksut, poliklinikkamaksut, terveyskeskusmaksut, hammashoidon maksut, lyhytaikaisen laitoshoidon maksut ja vuodeosastohoidon maksut.
Tällä hetkellä 12 hyvinvointialueella ja Helsingin kaupungissa ei huojenneta tasasuuruisia asiakasmaksuja. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (VAKE) on yksi niistä. Kuitenkin tasasuuruiset maksut (tulosidonnaisten lisäksi) usein hidastavat tai estävät pienituloisten pitkäaikaissairaiden, vammaisten henkilöiden ja ikäihmisten sote-palveluiden piirin hakeutumisen. Ne myös ajavat ihmisiä velkakierteeseen. Maksuhuojennukset ja perimättäjättämiset ennaltaehkäisevät hoidon tai palvelun viivästymistä ja vähentävät asiakkaiden toimeentulotuen tarvetta.
SOSTEn selvityksen mukaan tasasuuruisia sote-palvelujen maksuja huojennetaan tai jätetään perimättä Keski-Uudenmaan, Lapin, Pirkanmaan, Pohjois-Savon ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueilla. Etelä-Savon, Keski-Suomen, Keski-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueilla tasasuuruisen maksun huojentaminen tai perimättä jättäminen on mahdollista tietyin edellytyksin. Mahdollisuus on rajattu esimerkiksi velkajärjestelyjen piirissä oleviin taikka toimeentulotuen tai takuueläkkeen saajiin.
VAKEssa 4,83 % lähetetyistä asiakasmaksuista (1.1.–18.6.2026) päätyi perintään. Maksuaika ennen maksun perintäyhtiölle siirtoa on kohtuuttoman lyhyt (vain 17 vuorokautta). Yli 195 000 euroa on VAKEssa jäänyt perintätoimista huolimatta saamatta asiakkaiden varattomuuden vuoksi. Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävänä ei ole ajaa asukkaitaan perintään. Nykyiset VAKEn asiakasmaksujen perimättäjättämis- ja huojentamiskäytännöt iskevät kohtuuttoman kovaa etenkin pienituloisiin pitkäaikaissairaisiin, vammaisiin ja ikäihmisiin.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (VAKE):
- Laajentaa maksujen huojentamis- ja perimättäjättämiskäytännöt koskemaan myös tasasuuruisia asiakasmaksuja, silloin kun ne vaarantavat asiakkaan tai perheen toimeentulon.
- Pidentää ja joustavoittaa asiakkaille lähetettyjen laskujen maksuaikoja ennen perintään lähettämistä sekä mahdollistaa maksusuunnitelmat suoraan hyvinvointialueen kanssa.
- Kehittää tiedottamista perimättäjättämis- ja maksuhuojennusmahdollisuuksista laskujen yhteydessä ja palvelutapahtumissa. Tiedotus kohdennetaan erityisesti ikäihmisille, vammaisille henkilöille ja pitkäaikaissairaille."
3. Sosialidemokraattisen aluevaltuustoryhmän valtuustoaloite "Lasten kiireellisten sijoitusten määrän kasvuun puututtava ja niitä ehkäistävä". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 43 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Lasten kiireellisten sijoitusten määrä on alueellamme lisääntynyt huolestuttavasti. Palvelutilannekatsauksen mukaan kiireellisten sijoitusten määrä on noussut peräti 30 prosenttia. Erityisen huolestuttavaa on 0-3 -vuotiaiden kiireellisten sijoitusten määrän kasvu. Kehitys on vakava signaali siitä, että perheiden ongelmat ovat alueellamme nopeasti vaikeutuneet, kriisiytyneet ja apua saadaan liian myöhään.
Kiireellinen sijoitus on viimesijainen ja raskaasti säädelty viranomaistoimenpide, jota käytetään vain silloin, kun lapsi on välittömässä vaarassa. Sijoitusmäärän 30 % kasvu osoittaa, että peruspalvelut, kuten neuvola, perhesosiaalityö, lapsiperheiden kotipalvelu sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut, eivät ole pystyneet tunnistamaan ongelmia ja vastaamaan yhteistyössä palvelutarpeeseen ajoissa.
Käynnissä oleva kehitys on kestämätöntä sekä inhimillisesti että taloudellisesti:
- Inhimilliset vaikutukset: Äkillinen kotoa irrottaminen on lapselle ja koko perheelle aina traumaattinen kriisi, joka pahimmillaan vaikuttaa lapsen koko elämään.
- Taloudelliset vaikutukset: Raskaat korjaavat palvelut ja sijaishuolto ovat usein pitkäaikaisia ja erittäin kalliita ja vievät resursseja ennaltaehkäisevästä ja lapsia ja perheitä tukevasta suunnitelmallisesta ja pitkäjänteisestä tuesta.
Lastensuojelulain tavoitteena on ensisijaisesti tukea perheitä avohuollon tukitoimin. On välttämätöntä pystyä siirtämään painopiste varhaiseen tukeen ja varmistettava, että lastensuojelun sosiaalityöntekijöillä on riittävät resurssit tehdä suunnitelmallista työtä kriisiytyneisiin tilanteisiin puuttumisen sijaan. Vauvojen ja pienten lasten kiireellisten sijoitusten ehkäisemiseksi ja ongelmien tunnistamiseksi neuvoloiden riittävä resurssointi ja ongelmien tunnistaminen ja puheeksi ottaminen mahdollisimman varhain on tärkeää. Näiden perheiden ja lasten auttamiseksi tarvitaan lasten ja perheiden palvelujen ja terveyspalvelujen hyvää yhteistyöstä ja saumattomia palvelupolkuja. Aloitteen tekijät pitävät hyvänä sitä, että kiireellisten sijoitusten ja huostaanottojen syistä on tehty selvitys ja siinä on jo hahmoteltu käynnistettäviä toimenpiteitä.
Edellä olevan perusteella sosialidemokraattinen aluevaltuustoryhmä esittää, että:
- Laaditaan konkreettinen suunnitelma ja resurssien kohdennus lapsiperheiden varhaisen vaiheen palvelujen, kuten kotipalvelun, perhetyön ja matalan kynnyksen perheneuvolatoiminnan vahvistamiseksi. Asetetaan suunnitelmassa selkeät tavoitteet ja mittarit niiden toteutumisen arvioimiseksi.
- vahvistetaan neuvoloiden työntekijöiden osaamista tunnistaa ja ottaa puheeksi perheiden päihde- ja mielenterveysongelmat sekä puutteet kyvyssä vastata lapsen tarpeisiin ikätason mukaisesti.
- tehostetaan kiireellisesti lastensuojelun, neuvolan ja terveyspalvelujen yhteistyötä saumattomien palvelupolkujen aikaansaamiseksi ja kehitetään yhteinen toimintamalli siihen, raportoidaan kehittämisestä ja sen tuloksista säännöllisesti aluehallitukselle
- Varmistetaan lastensuojelun henkilöstöresurssit ja johtamisvalmiudet, jotta asiakasmäärät työntekijää kohden pysyvät lakisääteisissä rajoissa ja sosiaalityöntekijöillä on mahdollisuus tehdä ennakoivaa perhetyötä."
4. Elina Nykyrin valtuustoaloite "Köyhyysohjelman ja -oppaan laatiminen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 9 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Köyhyys on yleistynyt viime vuosina. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli vuonna 2024 Suomessa peräti 958 000 ihmistä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen onkin syytä kehittää uusia keinoja vähävaraisten asukkaiden auttamiseksi ja tukemiseksi. Myös pitää kehittää keinoja köyhyyden vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi.
Köyhyys/vähävaraisuus aiheuttaa jatkuvaa turvattomuutta sekä kasautuvaa huono-osaisuutta, jolla on suoria vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Köyhyysrajan alapuolella elävillä ihmisillä on usein suurin tarve sosiaali- ja terveyspalveluille, mutta muun muassa korkeat asiakasmaksut ja hajanainen palvelujärjestelmä estävät heitä saamasta tukea, apua ja hoitoa.
Asukkaiden yhdenvertaisuus ei hyvinvointialueella toteudu, elleivät alueen palvelut ole myös kaikkein vähäosaisimpien saavutettavissa. Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen ja ennaltaehkäisy ovat hyvinvointialueen ydintehtäviä. Ne myös säästävät pitkällä aikavälillä alueen taloudellisia resursseja.
Me tämän valtuustoaloitteen allekirjoittaneet esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (VAKE):
- Perustaa monialaisen köyhyystyöryhmän, johon kutsutaan edustajat Kelasta, Vantaan ja Keravan kaupungista ja kaikista aluevaltuustoryhmistä sekä alueen vaikuttamistoimielimistä, Kelasta, seurakunnista, asukkaista, työntekijöistä, järjestöistä ja oppilaitoksista. Vaikuttamistoimielimiämme ovat nuorisovaltuusto, vammais- ja vanhusneuvostot, monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta.
- Laatii alueelle köyhyysohjelman, jossa asetetaan selkeät tavoitteet ja toimenpiteet köyhyyden, syrjäytymisen ja terveys- ja hyvinvointierojen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi Vantaalla ja Keravalla.
- Julkaisee köyhyysoppaan, johon kootaan alueen vähävaraisia asukkaita varten selkeästi tietoa tarjolla olevista palveluista, tuista ja niiden hakuohjeista. Opas julkaistaan hyvinvointialueen verkkosivuilla sekä painettuna versiona. Opasta voidaan jakaa alueen järjestöjen kautta sekä mm. kirjastoissa ja Vantaa-infoissa.
- Huomioi aloitteen talousvaikutukset hyvinvointialueen vuoden 2027 talousarvion valmistelussa."
5. Shekhar Acharyan valtuustoaloite "Alueelle muuttavien henkilöiden terveystietojen järjestelmällinen kartoittaminen". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 30 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella asuu paljon ihmisiä, joiden aikaisemmat terveystiedot eivät ole saatavilla suomalaisista potilastietojärjestelmistä tai Kanta-palvelusta. Osa asukkaista on muuttanut maista, joissa terveystietoja ei tallenneta sähköisesti tai joissa tiedot ovat hajallaan eri asiakirjoissa ja järjestelmissä.
Kun aikaisempia terveystietoja ei ole käytettävissä, terveydenhuollon ammattilaisilla ei välttämättä ole riittäviä tietoja esimerkiksi potilaan pitkäaikaissairauksista, lääkityksestä, allergioista, aikaisemmista tutkimuksista tai hoidoista. Puutteelliset tiedot voivat vaarantaa potilasturvallisuuden, hidastaa hoidon aloittamista ja aiheuttaa päällekkäisiä tutkimuksia.
Tietojen puuttuminen voi aiheuttaa erityisesti seuraavia ongelmia:
- Päivystyksessä tai muussa kiireellisessä hoidossa ei välttämättä tiedetä potilaan sairauksista, lääkityksestä tai vakavista allergioista. Tämä voi lisätä virheellisen lääkityksen tai hoidon riskiä.
- Aikaisempia tutkimuksia ja laboratoriokokeita voidaan joutua tekemään uudelleen, jos niiden tuloksia ei ole saatavilla tai niiden luotettavuutta ei pystytä arvioimaan. Tämä lisää kustannuksia ja kuormittaa palveluja
-
Pitkäaikaissairaudet ja muut hoitoa vaativat terveysongelmat voivat jäädä havaitsematta. Kun sairaus todetaan vasta myöhemmin, sen hoitaminen voi olla vaikeampaa ja kalliimpaa.
-
Asiakas saattaa joutua kertomaan samat tiedot useita kertoja eri palveluissa, mikä heikentää palvelukokemusta ja hoidon jatkuvuutta.
Ehdotus uudeksi toimintamalliksi:
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue selvittää mahdollisuuden ottaa käyttöön yhtenäinen ja monikielinen toimintamalli niiden alueelle muuttaneiden henkilöiden keskeisten terveystietojen kartoittamiseksi, joiden aikaisemmat tiedot eivät ole saatavilla suomalaisista potilastietojärjestelmistä. Toimintamallissa tulisi selvittää ainakin seuraavat asiat:
- Monikielinen terveystietolomake: Asiakkaalle tarjotaan mahdollisuus ilmoittaa keskeiset terveystietonsa monikielisellä sähköisellä tai paperisella lomakkeella. Lomakkeessa voidaan kysyä esimerkiksi pitkäaikaissairauksista, lääkityksestä, allergioista, aikaisemmista leikkauksista, rokotuksista ja muista hoidon kannalta olennaisista tiedoista.
- Aikaisempien asiakirjojen käsittely: Asiakas voi esittää aikaisempia terveystietojaan, reseptejään ja tutkimustuloksiaan. Tarvittaessa niiden ymmärtämisessä ja kääntämisessä käytetään asianmukaisia tulkkaus- ja käännöspalveluja.
-
Ammattilaisen tekemä arviointi: Terveydenhuollon ammattilainen käy asiakkaan ilmoittamat tiedot läpi, arvioi niiden merkityksen ja kirjaa tarpeelliset sekä luotettaviksi arvioidut tiedot potilastietojärjestelmään. Asiakkaan itse ilmoittamia tietoja ei muuteta automaattisesti diagnooseiksi ilman ammattilaisen arviota.
-
Potilasturvallisuuden kannalta kriittiset tiedot: Vakavat allergiat, keskeiset pitkäaikaissairaudet ja muut hoitoon vaikuttavat riskitiedot merkitään potilastietojärjestelmään sen mahdollistamalla tavalla siten, että ne ovat nopeasti terveydenhuollon ammattilaisten nähtävissä.
-
Digitaalisten palvelujen hyödyntäminen: Selvitetään, voidaanko tietojen keräämisessä hyödyntää hyvinvointialueen käytössä olevia digitaalisia asiointipalveluja. Samalla on varmistettava, että palvelua voi käyttää myös henkilö, jolla ei ole riittäviä digitaitoja, vahvaa tunnistautumista tai mahdollisuutta asioida suomeksi tai ruotsiksi.
-
Tietosuoja ja asiakkaan suostumus: Terveystietojen keräämisessä, kääntämisessä, tarkistamisessa ja tallentamisessa noudatetaan tietosuojaa, potilaan oikeuksia ja tietojen tarpeellisuutta koskevaa lainsäädäntöä. Asiakkaalle kerrotaan ymmärrettävästi, miksi tietoja kerätään ja miten niitä käytetään.
- Yhteistyö ja palveluun ohjaaminen: Toimintamallia valmistellaan yhteistyössä alueen kuntien, maahanmuutto- ja kotoutumispalvelujen, vastaanottopalvelujen sekä hyvinvointialueen terveyspalvelujen kanssa. Tavoitteena on ohjata asiakas terveystietojen kartoittamiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Toimintamallin hyödyt:
Yhtenäinen toimintamalli voisi:
- parantaa potilas- ja lääketurvallisuutta
- helpottaa oikean hoidon suunnittelua ja aloittamista
- vähentää tarpeettomia ja päällekkäisiä tutkimuksia
- auttaa tunnistamaan sairaudet aikaisemmin
- lyhentää hoitoon pääsyyn kuluvaa aikaa
- parantaa hoidon jatkuvuutta
- säästää terveydenhuollon henkilöstön aikaa ja hyvinvointialueen kustannuksia
- edistää yhdenvertaista pääsyä turvallisiin terveyspalveluihin.
Aloite:
Me allekirjoittaneet aluevaltuutetut esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue:
- selvittää mahdollisuuden ottaa käyttöön yhtenäinen ja monikielinen toimintamalli niiden alueelle muuttaneiden henkilöiden terveystietojen kartoittamiseksi, joiden aikaisemmat tiedot eivät ole saatavilla suomalaisista potilastietojärjestelmistä,
- arvioi, miten nykyisiä digitaalisia asiointipalveluja, tulkkauspalveluja ja terveydenhuollon vastaanottoja voidaan hyödyntää toimintamallissa,
- arvioi toimintamallin vaikutukset potilasturvallisuuteen, palvelujen sujuvuuteen, henkilöstön työmäärään ja hyvinvointialueen kustannuksiin sekä
- käynnistää mahdollisuuksien mukaan toimintamallin pilotoinnin rajatussa palvelussa tai kohderyhmässä."