Perustelut
Kokouksen aikana jätettiin seuraavat valtuustoaloitteet:
1. Elina Nykyrin valtuustoaloite "Gynekologeja terveysasemille". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 22 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Me allekirjoittaneet esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue palkkaa kaikille terveysasemilleen gynekologeja, joita terveyskeskuslääkärit voivat konsultoida matalalla kynnyksellä. Tämä on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymys. Gynekologia keskittyy naistentautien ehkäisyyn ja hoitoon.
Gynekologisen osaamisen lisääminen perusterveydenhuollossa ehkäisisi naisten sairastumisia sekä nopeuttaisi gynekologisissa vaivoissa hoitoon pääsyä ja paranemista. Gynekologisen osaamisen lisääminen perusterveydenhoidossa myös vähentäisi terveydenhuollon kustannuksia. Osa gynekologista vaivoista ja sairauksista voitaisiin hoitaa perusterveydenhuollossa erikoissairaanhuoltoon lähettämisen sijaan.
Perusterveydenhuollossa ei tällä hetkellä usein löydy gynekologista osaamista. Lähetettä erikoissairaanhoidon gynekologille on yleensä mahdotonta saada, vaikka käynnille olisikin pakottava tarve. Opiskelijaterveydenhuolto (YTHS) ei nykyään kata opiskelijoiden gynekologipalveluita. Aina ei myöskään työterveyshuolto kata työntekijän gynekologipalveluita.
Usein naiset ovat pakotettuja ostamaan gynekologiset palvelunsa kalliilta yksityiseltä sektorilta. Pienituloisilla naisilla ei kuitenkaan ole tähän varaa. Yksityisellä puolella gynekologisessa tarkastuksessa käyminen voi maksaa asiakkaalle jopa 200 euroa ja tämän lisäksi asiakas joutuu maksamaan erikseen jokaisesta mahdollisesta tutkimuksesta. Pienituloisten naisten on usein mahdotonta päästä, sitä tarvitessaan, gynekologin vastaanotolle. Julkisella puolella ei saa lähetettä erikoissairaanhoitoon ja yksityisellä sektorilla käyminen on liian kallista.
Jos nainen ei pääse, sitä tarvitessaan, gynekologin vastaanotolle taikka vastaanotolle pääsy pitkittyy, se voi pahimmillaan johtaa gynekologisten vaivojen kroonistumiseen tai vakaviin sairauksiin. Nainen tarvitsee läpi elämänsä erilaisia seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyviä palveluita. Hän myös saattaa jossain vaiheessa elämäänsä tarvita apua vaihdevuosivaivoihinsa. Gynekologiset vaivat ja lisääntymisterveyteen vaikuttavat sairaudet ovat usein alidiagnosoituja."
2. Elina Nykyrin valtuustoaloite "Perehdytetään hyvinvointialueen toimijat YK:n vammaissopimukseen sekä kehitetään aluevaltuuston kokousten saavutettavuutta". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 22 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Me allekirjoittaneet haluamme kehittää Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toiminnan saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. Esitämme, että a) aluevaltuuston kokoukset simultaanitulkataan suomalaiselle viittomakielelle, b) aluevaltuuston kokoukset verkkolähetykset (tai niiden tallenteet) tekstitetään, c) aluevaltuuston kokousten verkkolähetykset käännetään reaaliaikaisesti (eli suomenkielisen keskustelun aikana tekstitys on ruotsiksi ja ruotsinkielisen keskustelun aikana tekstitys on suomeksi, esimerkkiä otetaan Länsi-Uudenmaan alueelta) sekä d) hyvinvointialueen luottamushenkilöt ja työntekijät perehdytetään YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaan yleissopimukseen (lyhyesti: YK:n vammaissopimus). Ehdotamme, että perehdyttäminen suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä alueen vammaisneuvoston ja vammaisjärjestöjen kanssa.
Sekä YK:n vammaissopimus että yhdenvertaisuuslaki edellyttävät, että vammaisilla henkilöillä on valtaväestöön nähden yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Hyvinvointialueen onkin huomioitava kaikessa toiminnassaan esteettömyys ja saavutettavuus. Vain jos asukas kykenee seuraamaan alueensa valtuuston kokouksia, on hänellä mahdollisuus vaikuttaa alueensa päätöksentekoon. Aluevaltuuston kokousten tulkkaamisesta suomalaiselle viittomakielelle hyötyisivät etenkin viittomakieltä taitava kuurot, kuuroutuneet ja kuulovammaiset henkilöt. Aluevaltuuston kokousten (tai niiden tallenteiden) tekstittämisestä hyötyisivät puolestaan etenkin huonokuuloiset ja/tai muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat henkilö (lyhyesti: muunkieliset).
Vantaan ja Keravan hallintosäännön 7 pykälässä todetaan: ”Viestinnässä käytetään selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja otetaan huomioon suomen ja ruotsinkielisten sekä muiden tärkeimpien kieliryhmien, mukaan lukien viittomakielisten, tarpeet. Lisäksi viestinnässä huomioidaan saavutettavuus ja esteettömyys.” Sekä EU:n saavutettavuusdirektiivi että siitä seuraava laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta edellyttävät digitaalisten palveluiden, kuten aluevaltuuston kokousten verkkotallenteiden, saavutettavuutta. Lain mukaan julkisen toimijan tuottama verkkotallenne on tekstitettävä ja/tai tulkattava viittomakielelle, jos se jää Internettiin yli 14 vuorokaudeksi.
Suomessa on noin 10 000–14 000 suomalaista viittomakieltä taitavaa henkilöä. Arviolta 5500 Suomessa asuvan äidinkieli on suomalainen viittomakieli. Suomessa elää noin 5000 syntymästään saakka kuuroa henkilöä ja 3000 myöhemmin elämässään kuuroutunutta ihmistä. Kuulovammaisia henkilöitä on Suomessa noin 800 000. (Lähde: https://oikeusministerio.fi/viittomakielet, https://oikeusministerio.fi/viittomakielet ja https://www.kuuloliitto.fi/kuulo/).
Vuoden 2022 lopussa Vantaalla ja Keravalla asui aviolta 28 500 vammaista ihmistä ja 56 491 muunkielistä henkilöä. 85 000 vantaalaisen tai keravalaisen voidaan siis arvioida hyötyvän aluevaltuuston kokousten tekstityksestä tai viittomakielelle tulkkaamisesta. Vantaan ja Keravan väkiluku oli vuoden 2022 lopussa 280 495. (Lähde: https://vakehyva.fi/sites/default/files/document/Alueellinen%20hyvinvointikertomus%20ja%20-suunnitelma_luonnos_080923.pdf).
Me allekirjoittaneet haluamme edistää yhteiskunnalliseen päätöksentekoon osallistumisen ja sen seuraamisen saavutettavuutta. Yhteiskunnallisen päätöksenteon on oltava saavutettavaa kaikille. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon on oltava kaiken julkisen toiminnan lähtökohta. Se ei saa olla kustannuskysymys."
Päätös
Aluevaltuusto päätti yksimielisesti merkitä tiedoksi saapuneet valtuustoaloitteet ja lähettää ne aluehallituksen valmisteltavaksi.
Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.