Aluevaltuusto, kokous 26.10.2026

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 66 Vastaus valtuustoaloitteeseen "Ei perusteettomille määräaikaisuuksille Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle"

VAKEDno-2026-2616

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Asian valmistelija: konsernipalvelujen toimialajohtaja Mikko Hokkanen   

Aluevaltuuston kokouksessa 18.5.2026 § 38 jätettiin Sosiaalidemokraattisen aluevaltuustoryhmän valtuustoaloite "Ei perusteettomille määräaikaisuuksille Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen työpaikoissa". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut yhteensä 43 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:  

"Määräaikaisten työsuhteiden käyttö on Suomessa yleistä, ja niiden määrä on lisääntynyt toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden kustannuksella. Eniten määräaikaisissa työsuhteissa ovat nuoret ja naiset. 

Maan hallitus ajaa uutta sääntelyä, jonka mukaan määräaikaisen työsopimuksen voisi työnantajan aloitteesta tehdä enintään vuoden ajaksi ilman perusteltua syytä, jos kysymys on ensimmäisestä työsopimuksesta työnantajan ja työntekijän välillä. Määräaikaisen työsopimuksen voisi tehdä ilman perusteltua syytä myös silloin, jos työnantajan ja työntekijän välisen edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut sopimuksen alkamishetkellä vähintään kaksi vuotta. 

Asiantuntija-arvioiden mukaan esitys lisää määräaikaisten työsuhteiden käyttöä sekä raskaus- ja perhevapaasyrjinnän riskiä. Hallitus on tunnustanut nämä ongelmat myös omassa esityksessään (HE 199/2025 vp). Vuoden 2024 väestötutkimuksen mukaan joka neljäs raskaana oleva on kokenut raskaussyrjintää. Yleisin raskaussyrjinnän muoto on määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättäminen. 

Julkisella sektorilla määräaikaisuuksia käytetään jo nyt huomattavasti yksityistä sektoria enemmän. Tilastokeskuksen mukaan julkisella sektorilla määräaikaisten työsopimusten osuus oli 24,8 prosenttia ja yksityisellä sektorilla 13,0 prosenttia vuonna 2023. Lukumääräisesti määräaikaisessa työsuhteessa oli julkisella sektorilla 163 000 ja yksityisellä sektorilla 210 000 palkansaajaa. 

Ehdotettu muutos heikentäisi erityisesti nuorten naisten asemaa työmarkkinoilla ja lisäisi epävarmuutta työelämässä. Hyvinvointialueilla henkilöstön pysyvyys, osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi ovat keskeisiä laadukkaiden sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden turvaamiseksi. 

Pidämme tärkeänä, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue toimii vastuullisena ja perheystävällisenä työnantajana. Hyvinvointialueen tulee työnantajana tukea henkilöstönsä hyvinvointia, tasa-arvoa sekä mahdollisuuksia suunnitella elämäänsä ja perheellistyä ilman kohtuutonta epävarmuutta. 


Edellä todetun perusteella esitämme, että: 

  1. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue sitoutuu olemaan ottamatta käyttöön perusteettomia määräaikaisia työsuhteita, vaikka lainsäädäntö tämän mahdollistaisi. 

  1. Periaate kirjataan osaksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen henkilöstöpolitiikkaa ja työnantajalinjauksia. 

  1. Hyvinvointialue seuraa määräaikaisten työsuhteiden käyttöä sekä raportoi valtuustolle määräaikaisuuksien kehityksestä ja perusteista osana henkilöstöraportointia. 

 
Tämä linjaus tukee tasa-arvoista työelämää, ehkäisee raskaus- ja perhevapaasyrjintää sekä vahvistaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen veto- ja pitovoimaa vastuullisena työnantajana." 

Aluehallitus päätti kokouksessaan 26.5.2026 § 117 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen konsernipalvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi 18.11.2026 mennessä. 

Vastaus valtuustoaloitteeseen: 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue pitää aloitteen tavoitteita – henkilöstön pysyvyyttä, tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä sekä perheystävällistä työnantajapolitiikkaa – tärkeinä ja myös hyvinvointialueen oman edun mukaisina. 

Aloitteen jättämisen jälkeen eduskunta hyväksyi työsopimuslain muutokset (HE 199/2025 vp) 21.5.2026, ja ne tulivat voimaan 1.6.2026. Määräaikainen työsopimus voidaan nyt tehdä työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä enintään vuodeksi, jos kyse on osapuolten ensimmäisestä työsuhteesta tai edellisen työsuhteen päättymisestäkulunut vähintään viisi vuotta (aloitteessa kuvatussa esityksessä kaksi vuotta). Sopimusta ei voi ketjuttaa, ja työnantajalla on erityisiä velvoitteita: kirjallinen ilmoitus sopimuksen luonteesta, perusteltu selvitys jatkomahdollisuudesta ennen määräajan päättymistä sekä työn tarjoamisvelvollisuus enintään neljän kuukauden ajan. Syrjintäkielto, mukaan lukien raskaus- ja perhevapaasyrjinnän kielto, koskee myös uutta sopimustyyppiä. 

Muutokset koskevat vain työsuhteita. Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annettua lakia (304/2003) ei muutettu, joten määräaikainen virkasuhde edellyttää edelleen laissa säädettyä perustetta. Merkittävässä osassa hyvinvointialueen tehtäviä uutta sopimustyyppiä ei siten voida käyttää lainkaan. 

Perusteeton määräaikaisuus eli määräaikainen palvelussuhde ilman laissa säädettyä perustetta on lainvastainen, ja tällaista työsuhdetta pidetään toistaiseksi voimassa olevana. Hyvinvointialue ei käytä perusteettomia määräaikaisuuksia. Työsopimuslain 1 luvun 3 §:n uusi sopimustyyppi ei ole perusteeton määräaikaisuus, vaan laissa säädetty ja rajattu sopimusmuoto. 

Palvelussuhteiden pääsääntö on toistaiseksi voimassa oleva palvelussuhde, ja pysyvään työvoiman tarpeeseen palkataan toistaiseksi. Määräaikaisuutta käytetään harkiten ja vain tosiasialliseen tarpeeseen, yleisimmin sijaisuuksissa, kelpoisuusehtojen täyttymättä jäädessä ja määräaikaisen rahoituksen perusteella.  

Hyvinvointialue yhtyy aloitteen näkemykseen siitä, että määräaikaisuus ei ole veto- ja pitovoiman kannalta kestävä ratkaisu: se lisää vaihtuvuutta ja rekrytointikustannuksia sekä heikentää osaamisen kertymistä ja palvelujen jatkuvuutta. Määräaikaisuuksien vähentäminen on siten myös työnantajan oma etu. 

Hyvinvointialue täsmentää rekrytointi- ja esihenkilöohjeistusta, käy säännöllisesti läpi pitkään jatkuneet ja peräkkäiset määräaikaisuudet ja vakinaistaa palvelussuhteita työvoiman tarpeen osoittautuessa pysyväksi sekä kehittää varahenkilöstöä, jolla sijaisuustarpeita katetaan ensisijaisesti vakituisella henkilöstöllä. Syrjimättömyys määräaikaisuuksien jatkamisessa sisältyy tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan. 

Ilman perusteltua syytä tehtävää määräaikaista työsopimusta ei ole tarkoitus ottaa laajamittaiseen käyttöön. Soveltuvuuden arviointiin käytetään koeaikaa, eikä sopimustyyppi sovellu sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen pysyviin tehtäviin. Jos sitä yksittäistapauksissa käytetään, lakisääteiset velvoitteet hoidetaan täysimääräisesti. 

Hyvinvointialue ei käytä perusteettomia määräaikaisia palvelussuhteita. Se ei kuitenkaan pidä tarkoituksenmukaisena sitoutua olemaan kokonaan käyttämättä laissa nimenomaisesti sallittua sopimustyyppiä eli lainsäädäntöä tiukempaan, tulevia tilanteita ennakolta sitovaan tulkintaan. Työnantajan on voitava käyttää lainsäätäjän tarkoittamia keinoja henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi tilanteissa, joita ei voida ennakoida, ja henkilöstön asemaa suojaavat velvoitteet sisältyvät jo lakiin. Hyvinvointialue sitoutuu siihen, että määräaikaisia palvelussuhteita ei käytetä tarpeettomasti ja että uutta sopimustyyppiä käytetään ainoastaan harkitusti ja perustellussa yksittäistilanteessa. Linjaus otetaan huomioon rekrytointia ja palvelussuhteita koskevassa ohjeistuksessa ja henkilöstöpoliittisten linjausten päivityksessä. Ohjeistus kuuluu työnantajan toimivaltaan ja valmistellaan tarpeen mukaan yhteistoimintamenettelyssä henkilöstön edustajien kanssa. 

Hyvinvointialue pitää perusteltuna toteuttaa ehdotus määräaikaisten työsuhteiden käytön seurannasta sekä raportoinnista. Määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöä seurataan ja siitä raportoidaan vuosittain osana henkilöstökertomusta. Päivitetty tarkastelu sisällytetään ensimmäisen kerran vuoden 2026 henkilöstökertomukseen. 

Ehdotus

Aluehallitus päättää:   

  1. antaa Sosiaalidemokraattiselle aluevaltuustoryhmälle sekä 43 valtuustoaloitteen allekirjoittaneelle aluevaltuutetulle yllä selostusosassa olevan vastauksen valtuustoaloitteeseen;  

  1. esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto merkitsee saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen ja toteaa valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi.  

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.

Ehdotus

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto merkitsee saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen ja toteaa valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.


Muutoksenhaku

Valitusoikeus 

Jos olet tyytymätön tähän päätöksen, voit hakea siihen muutosta Helsingin hallinto-oikeudelta. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta aluevalituksella vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen kuitenkin hakea muutosta aluevalituksella myös asianosainen sekä hyvinvointialueen jäsen. (Laki hyvinvointialueesta 142 §.)

Aluevalituksen saa tehdä sillä perusteella, että:

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
  • päätöksen tehnyt toimielin on ylittänyt toimivaltansa ja/tai
  • päätös on muuten lainvastainen.
     

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valituksen toimittaminen

Toimita valitus 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Valitus on tehtävä viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Myöhässä tullutta valitusta ei tutkita. Hyvinvointialueen jäsenen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on asetettu julkisesti nähtäville yleiseen tietoverkkoon hyvinvointialueen verkkosivustolla (https://vakehyva.cloudnc.fi). 

Asianosaisen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä, jollei muuta näytetä:

  • seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä,
  • kolmen päivän kuluttua sähköisen viestin lähettämisestä tai
  • saantitodistuksen osoittamana aikana/erilliseen tiedoksiantotodistukseen merkittynä aikana
     

Voit toimittaa valituksen henkilökohtaisesti, postittamalla tai sähköisesti virka-aikana. Jos viimeinen palautuspäivä osuu viikonlopulle tai pyhäpäiväksi, voit toimittaa valituksen vielä seuraavana arkipäivänä virka-aikana.

Tee valitus kirjallisena ja kerro siinä mitä muutoksia haluat päätökseen ja millä perusteella. Liitä mukaan valituksen kohteena oleva päätös ja vaatimusta tukevat asiakirjat. Ilmoita valituksessa nimesi, sähköinen tai muu mahdollinen osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan toimittaa (prosessiosoite), henkilötunnuksesi tai yritys- ja yhteisötunnus ja allekirjoita se. Jos sinulla on laillinen edustaja, valituksessa tulee olla sinun nimesi ja yhteystietojesi lisäksi myös tämän nimi, henkilötunnus, prosessiosoite ja allekirjoitus.

Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Sähköistä asiointipalvelua käytettäessä erillistä prosessiosoitteen ilmoittamista ei tarvita. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse allekirjoittaa, mutta siitä on käytävä ilmi lähettäjän tiedot. 

Valitus toimitetaan aina omalla vastuulla.

Muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 310 euroa. Lisätietoja valituksen maksullisuudesta saa Helsingin hallinto-oikeudesta. Maksua ei peritä silloin, kun hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaisen päätöksen valittajan eduksi.

Helsingin hallinto-oikeuden yhteystiedot:

Asiointipalvelun osoite: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Käynti- ja postiosoite: Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki
Puhelin: 029 56 42000, faksi: 029 56 42079
Sähköpostiosoite: helsinki.hao@oikeus.fi
Virka-aika: klo 8.00 - 16.15