Aluevaltuusto, kokous 28.10.2024

Perustelut

Asian valmistelija: juristi Tiia Tuovinen

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021, järjestämislaki) 35 §:n mukaan  hyvinvointialueiden järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista,  kehittämistä ja yhteistyötä varten on viisi sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöaluetta (YTA),  joihin kuuluvat hyvinvointialueet säädetään valtioneuvoston asetuksella. Sosiaali- ja  terveydenhuollon yhteistyöalueista annetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:n mukaan Etelä- Suomen yhteistyöalueeseen kuuluvat Etelä-Karjalan hyvinvointialue, Helsingin kaupunki, HUS- yhtymä, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, Kymenlaakson  hyvinvointialue, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Päijät-Hämeen hyvinvointialue ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialue. 

Järjestämislain 36.1 §:n mukaan samaan yhteistyöalueeseen kuuluvien hyvinvointialueiden on  tehtävä yhteistyösopimus valtuustokausittain. Lainkohdan mukaan yhteistyösopimuksen  tarkoituksena on varmistaa yhteistyöalueeseen kuuluvien hyvinvointialueiden työnjako,  yhteistyö ja yhteensovittaminen siltä osin kuin se on tarpeellista hyvinvointialueiden  lakisääteisten tehtävien toteutumisen ja sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuuden turvaamiseksi. 

Järjestämislain 36.2 §:n mukaan yhteistyösopimuksen on edistettävä sosiaali- ja  terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta, tuottavuutta, laatua, asiakas- ja  potilasturvallisuutta, tarpeenmukaisuutta, yhdenvertaista saatavuutta, kielellisiä oikeuksia sekä palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien toimivuutta. Sopimuksessa on lisäksi  varmistettava, että yhteistyösopimuksen perusteella sosiaali- ja terveydenhuoltoa antavassa  toimintayksikössä on tehtävän hoitamiseksi riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä  osaaminen. 

Lainkohdan 3 momentissa on puolestaan lueteltu ne asiakokonaisuudet, joissa tapahtuvasta  työnjaosta, yhteistyöstä ja yhteensovittamisesta sopimuksessa tulee ainakin sopia. Nämä ovat  seuraavat: 

1. väestön palvelutarpeen arviointi ja ennakointi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon  järjestämisen seuranta ja arviointi 
2. sosiaalipäivystys ja terveydenhuollon päivystys 
3. ensihoitokeskuksen tehtävien järjestäminen ja ensihoidon yhteensovittaminen muun  toiminnan kanssa 
4. lääkinnällisten tukipalvelujen ja muiden tukipalvelujen järjestäminen ja tuottaminen 
5. erikoissairaanhoidon henkilöstön ja osaamisen varmistaminen erikoisaloittain palvelujen  tarkoituksenmukaisen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi 
6. sellaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, jotka harvoin tarvittavina tai erityisen vaativina edellyttävät toistettavuutta tai laaja-alaista  erityisosaamista riittävän taidon ja osaamisen saavuttamiseksi ja sen ylläpitämiseksi tai  merkittäviä investointeja laitteistoihin, välineisin tai toimitiloihin 
7. koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan strateginen suunnitelma ja sen  toteuttaminen sekä yliopistollista sairaalaa ylläpitävän hyvinvointialueen koordinaatio-, ohjaus- ja neuvontatehtävät näissä toiminnoissa 
8. sosiaali- ja terveydenhuollon menetelmien käyttöönoton, käytön ja käytöstä poistamisen  alueellisten periaatteiden määrittely niitä koskevat valtakunnalliset linjaukset huomioon ottaen 
9. sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ja sähköisten palvelujen kehittäminen, asiakas- ja potilastietojen käyttö sekä julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain mukaiset  velvoitteet niitä koskevat valtakunnalliset linjaukset huomioon ottaen 
10. häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautuminen sekä laissa tarkoitetun valmiuskeskuksen  toiminnan järjestäminen 
11. vaikutuksiltaan laajakantoisia ja taloudellisesti merkittäviä investointeja ja investointia  vastaavat sopimukset siltä osin kuin se on tarpeellista edellä tarkoitettujen asioiden kannalta. 
     

Järjestämislain 36.4 §:n mukaan yhteistyösopimuksessa tulee sopia myös siinä tarkoitettuihin  vastuisiin liittyvästä kustannusten jaosta sikäli kuin siitä ei säädetä järjestämislain 57 §:ssä.   Yhteistyösopimuksessa voidaan sopia myös muusta kuin edellä kuvatusta (3 mom) työnjaosta, yhteistyöstä ja yhteensovittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä ja  tuottamisessa. Yhteistyösopimus tulee yhteensovittaa lain tarkoittaman kaksikielisten  hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen kanssa. Sopimuksen sisällöstä ja valmistelusta on  annettu lisäksi lakitekstiä tarkentava valtioneuvoston asetus. 

Valmisteluprosessin kuvaus 

Eteläisen yhteistyöalueen yhteistyösopimuksen valmistelu käynnistyi lokakuussa 2023 pidetyllä sopimusvalmistelun ohjausryhmän kokouksella. Sopijapuolet nimesivät ohjausryhmään  edustajan viranhaltijajohdostaan. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut HUSin  johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi. Ohjausryhmä organisoi sopimusvalmistelun neljään  työryhmään, jotka vastasivat sopimusluonnoksen valmistelusta. Kullekin työryhmälle annettiin  valmisteltavaksi kolmesta neljään järjestämislain 36.3 §:ssa tarkoitettua asiakokonaisuutta.  Työryhmät muodostuivat sopijapuolten nimeämistä asiantuntijoista.  

Sopimuksen valmisteluprosessin etenemistä ja odotuksia valmistelun suhteen käsiteltiin STM:n 19.12.2023 järjestämässä Eteläisen alueen yhteistyöalueneuvottelussa. Sopijapuolten lisäksi  neuvotteluissa oli mukana edustus STM:stä, VM:stä, SM:stä ja THL:stä. Neuvotteluissa pidettiin  tärkeänä lähtökohtana sitä, että sopimus ei rajoitu vain erikoissairaanhoitoon, vaan kattaa myös perusterveydenhuollon, sosiaalipalvelut ja toiminnan integraation. Neuvotteluiden pöytäkirjassa todettiin lisäksi, että Eteläisellä yhteistyöalueella on tehty jo pidempään  yhteistyötä tukipalveluissa, eikä helppoja synergiaetuja ole yhtä helposti tunnistettavissa kuin  muilla yhteistyöalueilla. Ohjausryhmän ja työryhmien valmistelemasta sopimusluonnoksesta on kuultu järjestämislain 37.3 §:n edellyttämällä tavalla sosiaali- ja terveysministeriötä. STM:n  12.6.2024 sopimusluonnoksesta antama lausunto on otettu huomioon lopullisessa  sopimustekstissä. Sopimusluonnos on ollut sopijapuolten organisaatioissa kahdesti laajalla  kommenttikierroksella, sekä keväällä että alkusyksystä 2024, ja myös näin saadut kommentit on huomioitu lopullisessa sopimusversiossa. 

Järjestämislain 37.2 §:n mukaan yhteistyösopimusta valmisteltaessa on kuultava sosiaali- ja  terveysalan koulutusta antavia korkeakouluja sovittaessa koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta. Valmistelun aikana mainittuja korkeakouluja on kuultu 9.2.2024  järjestetyssä kuulemistilaisuudessa, ja korkeakouluilla on ollut myös mahdollisuus antaa  kirjalliset kommenttinsa huomioitavaksi sopimusvalmistelussa. Lisäksi järjestämislain 37.2 §:n mukaisesti sopimusluonnos on valmisteltu valmiuden ja varautumisen tehtävien osalta  yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.   

Sopimusluonnoksen valmisteluprosessin aikana on huomioitu myös yhteensopivuus  kaksikielisten hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen kanssa.   

Sopimuksen yleinen kuvaus ja sopimuksen seurantarakenteet   

Päätösesityksen liitteenä on ehdotus eteläisen yhteistyöalueen ensimmäiseksi  yhteistyösopimukseksi. Varsinainen sopimusteksti on pituudeltaan noin 50 sivua, ja lisäksi  sopimukseen kuuluu neljä liitettä. Sopimusteksti jakautuu kahteenkymmeneen lukuun, joista  kaksitoista lukua on varsinaista sopimuksen sisältöä, seitsemän lukua sopimusjuridiikkaa ja  sopimusteknisiä kirjauksia on yksi luku koskien sopimuksen toimeenpanoa ja seurantaa. 

Tarkoituksena on, että yhteistyösopimus toimii luonteeltaan pääsopimuksena, jonka nojalla  voidaan tarkemmin sopia kahden tai useamman sopijapuolen välisestä yhteistyöstä erillisillä  sopimuksilla, joita kutsutaan YTA-alasopimuksiksi. Sopijapuolet hyväksyvät YTA-alasopimukset  omien sisäisten ohjeidensa mukaisesti. Olemassa olevia yhteistyöjärjestelyjä koskevia  sopimuksia (esim. diagnostiikkapalveluihin liittyen) pidetään jatkossa tässä tarkoitettuina  yhteistyösopimukseen perustuvina YTA-alasopimuksina. 

Sopimus ei sisällä olennaisia muutoksia sopijapuolten väliseen työnjakoon. Sopimus on laadittu niistä lähtökohdista, että se mahdollistaa sopijapuolten välisen yhteistyön ja luo sille  juridisia edellytyksiä ja huomioi sopijapuolia koskevat lakisääteiset velvoitteet (esim. sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskus). Sopimus ei suoraan velvoita tietynlaiseen yhteistyöhön.  Koska tarpeet ja tilanteet voivat muuttua nopeastikin, ei yksittäistä yhteistyömuotoa kannata  sitoa yhdeksän sopijapuolen väliseen sopimukseen, jonka muuttaminen on hallinnollisesti  pitkäkestoinen prosessi. Huomattavasti tarkoituksenmukaisempaa on perustaa tarkempi  yhteistyö edellä mainituille YTA-alasopimuksille, joiden mahdollinen muuttaminen on  yksinkertaisempaa. 

Yhteistyösopimuksessa määritellään myös sen seurantarakenteet, jotka muodostuvat  viranhaltijoista koostuvasta yhteistyöalueen ohjausryhmästä (YTA-ohjausryhmä) ja sen  nimittämistä työryhmistä. Näiden toiminta ja tehtävät määritellään myös sopimuksessa. 

Sopimuksen hyväksyminen 

Sopimus esitetään nyt sopijapuolten aluevaltuustojen, Helsingin kaupunginvaltuuston ja HUS- yhtymän yhtymäkokouksen hyväksyttäväksi. Tarkoituksena on, että sopimus hyväksyttäisiin  kuluvan vuoden loppuun mennessä. Sopimus tulee voimaan, kun kaikki sopijapuolet ovat  hyväksyneet sopimuksen. Sote-uudistuksen voimaanpanolain 1 §:n mukaan hyvinvointialueiden yhteistyösopimus tulee laatia vuoden 2025 loppuun mennessä, eli sopimus valmistuu nyt vuotta ennen lain asettamaa takarajaa. Myös sosiaali- ja terveysministeriö on  esittänyt toiveen, että sopimus hyväksyttäisiin laissa säädettyä nopeammassa aikataulussa. 

Esteellisyyskysymysten huomiointi päätöksenteossa 

Hallintolain 11 §:n mukaan hallintoasiassa asianosainen on se, jonka etua, oikeutta tai  velvollisuutta asia koskee. YTA-sopimuksen hyväksymistä koskevassa asiassa asianosaisia ovat sopimuksen sopijapuolet. 

 Hallintolain 28 §:n mukaan virkamies ja vastaavasti monijäsenisen toimielimen jäsen on  esteellinen, jos hän on palvelussuhteessa asianosaiseen (palvelussuhdejäävi, 4 k.) tai jos hän  on asianosaisen yhteisön hallituksen jäsen taikka toimitusjohtajaa vastaavassa asemassa  asianosaisessa yhteisössä (yhteisöjäävi, 5 k.).

Hyvinvointialuelain 102.4 §:ssä on säädetty poikkeuksesta yhteisöjääviin, jonka mukaan yhteisöjääviä ei sovelleta hyvinvointialueen palveluksessa oleviin tai luottamushenkilöihin, vaikka he olisivat edellä mainitussa asemassa hyvinvointiyhtymässä. Esteellisyys syntyy  kuitenkin, jos hyvinvointialueen ja hyvinvointiyhtymän välillä on intressiristiriita. Sopimuksen hyväksymisessä katsotaan aina vallitsevan intressiristiriidan, vaikka sopimus olisi neuvoteltu hyvässä yhteisymmärryksessä. 

Edellä mainitusta seuraa, että yhden YTA-sopimuksen sopijapuolen palveluksessa olevat, hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä toimitusjohtajaa vastaavassa asemassa olevat ovat  esteellisiä osallistumaan YTA-sopimuksen käsittelyyn toisen osapuolen päätöksenteossa.