Perustelut
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintosäännön 161 §:n mukaan nuorisovaltuustolla on oikeus tehdä aloitteita aluehallitukselle hyvinvointialueen toimintaa koskevissa asioissa, jotka kuuluvat nuorisovaltuuston vaikuttamisalaan.
Nuorisovaltuuston jäsenet ovat valmistelleet aloitteen yleisistä mielenterveystarkastuksista Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen oppilaitoksissa. Aloite kuuluu seuraavasti:
"Lasten ja nuorten kokemien mielenterveysongelmien määrä on ollut viime vuosien aikana rajussa kasvussa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttaman kouluterveyskysely osoittaa, että osa lapsista ja nuorista jotka kokee olevansa tyytyväisiä elämäänsä kohtaan on laskenut vuodesta 2017 vuoteen 2023 keskimäärin 13 prosenttiyksikköä. Kouluterveyskysely osoittaa myös, että mitä vanhemmaksi lapsi tai nuori varttuu, sitä huonommin hän kokee elämänsä olevan. Lukio ja ammattikouluikäisten tytöillä lasku oli samassa aikavälissä 15 prosenttiyksikköä ja pojilla oli 10 prosenttiyksikköä.
Samalla, monelle nuorelle sekä aikuiselle mielenterveyteen liittyy eräänlaista stigmaa, ja harva kokee itsensä halukkaaksi puhumaan kokemistaan ongelmista ja puutteista. Monelle mielenterveyspalveluihin liittyy ennakkoluuloja, jotka heikentävät halukkuutta hakeutua palveluiden ääreen. Tämä ilmiö esiintyy etenkin poikien ja nuorten miesten keskuudessa. Esimerkiksi vuonna 2023, 24% koko 15-vuotiaiden tyttöjen ikäluokasta hakivat ja saivat hoitoa mielenterveyskäynnillä hoitoa. Saman ikäluokan pojista vain 11 % tekivät samoin.
Peruskouluikäiselle suoritetaan oppilaitoksissa kolme lakisääteistä terveystarkastusta. Nämä sijoittuvat ensimmäseille, viidennelle sekä kahdeksannelle vuosiluokalle. Terveystarkastusten aikana koulun terveydenhoitaja tai lääkäri suorittaa perusterveyteen liittyvät tarkastukset, kuten painon ja pituuden mittaukset, sekä näön ja kuulon tarkastukset. Näiden terveystarkastusten aikana suoritetaan lisäksi lyhyt, suullinen kysely tarkistettavan elämäntilasta. Lyhyessä kyselyssä tuntemattomalle hoitajalle ei saateta kertoa rehellisesta elämäntilastaan, eikä muutamat yleiset kysymykset riitä antamaan diagnoosia mahdollisesta mielenterveyshäiriöstä.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen nuorisovaltuusto esittää, että hyvinvointialue ottaa käyttöön perusopetuksen viidennen ja kahdeksannen vuosiluokan lakisääteisten terveystarkastusten yhteydessä toteutettavat yleiset mielenterveystarkastukset. Tarkastus toteutettaisiin terveystarkastuksesta erillisenä tapaamisena, ja sen suorittaisi mielenterveyden edistämiseen ja nuorten mielenterveysongelmiin perehtynyt psykologi tai kuraattori.
Mielenterveystarkastusten tavoitteena olisi tunnistaa lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyviä ongelmia, oireita ja tuen tarpeita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Nykyisissä terveystarkastuksissa mielenterveyttä käsitellään osana muuta terveydentilan arviointia, mutta lyhyt keskustelu ei välttämättä mahdollista lapsen tai nuoren todellisen tilanteen tunnistamista. Erillinen ja säännöllinen tapaaminen antaisi nuorelle enemmän aikaa kertoa omista kokemuksistaan ja ammattilaiselle paremmat edellytykset tunnistaa myös sellaisia ongelmia, joita nuori ei itse osaa tai uskalla ottaa puheeksi.
Tarkastukset olisivat yleisiä ja koskisivat koko ikäluokkaa. Näin mielenterveyspalveluihin hakeutuminen ei näyttäytyisi ainoastaan ongelmiin tai sairauteen liittyvänä asiana, vaan luonnollisena osana jokaisen lapsen ja nuoren terveydenhuoltoa. Tämä voisi osaltaan madaltaa mielenterveyteen liittyvää stigmaa ja helpottaa avun hakemista erityisesti niiden nuorten kohdalla, jotka eivät muutoin hakeutuisi palveluihin. Samalla olisi mahdollista tavoittaa nykyistä paremmin esimerkiksi poikia ja nuoria miehiä, jotka käyttävät mielenterveyspalveluita tilastojen perusteella tyttöjä ja nuoria naisia vähemmän.
Mielenterveytarkastuksen ei olisi tarkoitus korvata nykyisiä, olemassa olevia mielenterveyspalveluita tai muodostaa jokaiselle nuorelle pakkodiagnoosia, vaan toimia ennaltaehkäisevänä ja varhaisen tuen välineenä. Mikäli tarkastuksessa havaittaisiin tuen tai hoidon tarve, nuorelle tulisi järjestää selkeä ja mahdollisimman sujuva jatkopolku hyvinvointialueen tai erikoissairaanhoidon tarjoamiin tarvittaviin palveluihin. Näin ongelmiiin voitaisiin puuttua ennen niiden pahenemista ja ennen kuin ne alkavat vaikuttaa esimerkisk lapsen tai nuoren koulunkäyntiin, ihmissuhteisiin tai myöhempään työ- ja toimintakykyyn.
Panostamalla mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisyyn hyvinvointialueelta välttyisi myöhemmän raskaampien palveluiden tarvetta. Ennaltaehkäisevän mielenterveystyön hyödyt ulottuvat yksittäistä nuorta laajemmin. Valtioneuvoston teettämässä tutkimuksessa jokainen euro joka sijoitetaan varhaiseen mielenterveyteen liittyvään tukeen tuottaa viidentoista vuoden aikana takaisin keskimäärin 3-6 euroa. Lisäksi, mahdollisimman varhain saatu tuki voi ehkäistä ongelmien pitkittymistä ja ylisukupolvista kasautumista, ja vahvistaa lasten ja nuorten edellytyksiä opiskella, työllistyä ja elää itsenäistä elämää.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen nuorisovaltuusto katsoo, että lasten ja nuorten mielenterveyden heikentyessä nykyisiä toimintamalleja on kehitettävä vastaamaan muuttunutta tilannetta. Yleiset mielenterveystarkastukset tarjoaisivat tehokkaan keinon siirtää painopistettä ongelmien myöhäisestä hoidosta niiden varhaiseen tunnistamiseen ja ennältäehkäisyyn. Esitämme, että hyvinvointialue ryhtyisi seuraaviin toimiin:
- Järjestää yleiset mielenterveystarkastukset viidennen ja kahdeksannen vuosiluokan lakisääteisten terveystarkastusten yhteydessä;
- Mielenterveystarkastukset toteutetaan erillään perusterveystarkastuksesta ja nuorten mielenterveysongelmiin perehtyneen kuraattorin tai psykologin vastuussa;
- Ettei mielenterveystarkastukset korvaisi nykyisiä, olemassa olevia lasten ja nuorteen kohdistuvia mielenterveyspalveluita."
Päätösehdotus
Nuorisovaltuusto päättää hyväksyä aloitteen ja lähettää sen edelleen aluehallituksen käsiteltäväksi.