Perustelut
Asian valmistelijat: HR-juristi Eeva Mikkonen
Tausta
Pelastuspäällikkö on 12.2.2024 § 5 päättänyt paloesimiehen viran täyttämisestä vakinaisesti 4.3.2024 alkaen.
Kyseistä virkavalintaa koskevasta päätöksestä on tehty oikaisuvaatimus 24.2.2024.
Oikaisuvaatimuksen tekijä on asianosaisena ollut oikeutettu tekemään oikaisuvaatimuksen ja oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa. Oikaisuvaatimus käsitellään pelastuslautakunnassa.
Kyseinen paloesimiehen virka on ollut julkisessa haussa 22.12.2023-8.1.2024 välisenä aikana.
Paloesimiehen viran kelpoisuusvaatimuksena on Valtioneuvoston asetuksen pelastustoimesta 407/2011 6 §:n mukainen alipäällystöltä vaadittava pätevyys ja BC-luokan voimassa oleva ajokortti.
Hakuilmoituksessa on todettu muina valintaa tukevina kriteereinä pelastustoiminnan johtamis- ja pelastustoimen työkokemus, virkaan liittyvät lisäkoulutukset, paloesimiehen tehtävässä osoitettu ammattitaito, aiempi soveltuva koulutus ja työkokemus, jota voi hyödyntää pelastustoimen tehtävissä sekä Keski-Uudenmaan pelastustoimenalueen tunteminen.
Hakuilmoituksessa esitetyn ohella viran täyttöä ohjaavat perustuslain 125 §:n yleiset virkanimitysperusteet. Näitä ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Yleisen käytännön mukaan taidolla tarkoitetaan koulutuksen ja työkokemuksen avulla hankittuja tietoja, kyky viittaa henkilön tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin ja koeteltu kansalaiskunto tarkoittaa yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä.
Määräaikaan 8.1.2024 klo 16.00 mennessä virkaa on hakenut 10 hakijaa, joista kaikki ovat täyttäneet viralle asetetut kelpoisuusehdot. Kaksi hakijaa on perunut hakemuksensa ennen haastatteluita. Kaikki loput kahdeksan hakijaa on kutsuttu haastatteluun. Kolmen hakijan haastattelu on sovittu korvattavaksi edellisessä paloesimiehen virkahaussa 23. – 24.11.2023 suoritetuilla haastatteluilla. Loput viisi hakijaa on haastateltu aikavälillä 16. – 23.1.2024.
Paloesimiehen virkaan valitun henkilön valinta on perusteltu viranhaltijapäätöksessä 12.2.2024 § 5 (liite 1). Haastatteluryhmä on katsonut, että tehtävää hakeneista virkaan valittu omaa koulutuksen, työkokemuksen ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa sekä hakemuksen ja haastattelun perusteella tehdyn kokonaisarvioinnin perusteella parhaat edellytykset virkasuhteen menestykselliseen hoitamiseen. Virkaan valittu on lisäksi suorittanut päällystötutkinnon.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintosäännön 57 §:n mukaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja valitsee alaisena henkilöstön. Pelastusjohtaja on tehnyt 29.4.2023 § 11 viranhaltijapäätöksen toimivallan siirtämisestä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen henkilöstöasioissa. Virkojen täyttämisestä päättää edellä mainitun määräyksen nojalla pelastuspäällikkö. Asiasta päättäminen on näin ollen kuulunut pelastuspäällikön toimivaltaan.
Oikaisuvaatimuksen keskeinen sisältö
Oikaisuvaatimuksen (liite 2) perusteluiksi on esitetty seuraavia seikkoja:
Oikaisuvaatimuksessa todetaan, että valintapäätös on tehty virheellisesti ja hyvän hallinnon vastaisesti. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että virka laitetaan uudelleen hakuun tai vaihtoehtoisesti pisteytykset lasketaan uudelleen.
Virkaan valitulla ei luultavasti täyty 2 vuotta kokemusta paloesimiehenä, koska päällystötutkinnon valmistumisvuosi on 2023. Toimiminen ensihoidon kenttäjohtajana tai palomestarina ei ole toimimista paloesimiehenä. Ensihoito ei ole pelastustoimintaa eikä ensihoidon johtamiskokemusta voida laskea pelastustoiminnan johtamiskokemukseen.
Hakuilmoitukseen kirjattuja kriteereitä tulee noudattaa päätöstä tehtäessä eikä niistä voi poiketa. Hakuilmoituksessa mainittua Keski-Uudenmaan pelastustoimen alueen tuntemusta ei ole huomioitu valinnassa. Ensihoidon kokemusta, vesisukeltajan pätevyyttä ja muun alan työkokemusta ei ole mainittu hakuilmoituksessa, joten niitä ei tule huomioida. Yksikään näistä ei ole merkityksellinen paloesimiehen viran hoitamisessa.
Oikaisuvaatimuksen tekijän nimeämiin suosittelijoihin ei ole otettu yhteyttä.
Erillistä perustelumuistiota ei ole laadittu.
Oikaisuvaatimuksen käsittely
Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty taikka kunnan tai hyvinvointialueen päättämä erityinen kelpoisuus.
Edelleen perustuslain (731/1999) 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.
Kyseistä perustuslain pykälää koskevassa hallituksen esityksessä HE 1/1998 vp todetaan, että taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja, kun taas kyvyllä tarkoitetaan tehtävän tuloksellisen hoitamisen kannalta tarpeellisia henkilön kykyjä ja ominaisuuksia. Näitä voivat olla esimerkiksi järjestelykyky ja aloitteellisuus. Kansalaiskunnolla viitataan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuihin, viran hoidon kannalta merkityksellisiin ansioihin sekä nuhteettomaan käytökseen. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhteydessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusvaatimuksiin, joihin liittyen on otettava huomioon myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset työtehtävät.
Valintaprosessissa kelpoisuusehdot täyttäviä hakijoita vertaillaan keskenään edellä mainitun perustein. Ansiovertailua tulee tehdä suhteessa viran tehtäviin, virassa vaadittaviin ominaisuuksiin sekä hakuilmoituksessa olleisiin valintakriteereihin. Työnantajalla on oikeus määritellä viran työtehtävät ja painottaa sellaisia ansioita, joiden se katsoo parhaiten edistävän kyseisten tehtävien hoitamista. Vastaavasti työnantajalla on oikeus jättää jokin vaatimus huomiotta. Ansiovertailussa on siis kyse kokonaisarvioinnista ja perusteiden painoarvo voi vaihdella.
Tässä tapauksessa kaikki virkaa hakeneet ovat täyttäneet viran kelpoisuusvaatimukset. Kahta hakemuksensa pois vetänyttä hakijaa lukuun ottamatta kirjallinen ansiovertailu on tehty kaikista hakijoista. Hakijoiden ansioita on vertailtu ja pisteytetty heidän hakemustensa sekä haastattelun perusteella. Kaikissa haastatteluissa on käytetty samaa haastattelurunkoa ja pisteytystä. Pisteytys on käyty läpi haastattelussa, eli se on ollut hakijoiden tiedossa. Virkaan valittu hakija on saanut pistemääräksi 13 ja oikaisuvaatimuksen tekijä 11,9.
Valitulla hakijalla on hakemuksen mukaan pelastustoimintaan liittyvää työkokemusta yhteensä noin 15 vuotta, joista 13 vuotta hän on toiminut palomies-ensihoitajana ja osan tästä ajasta ensihoidon kenttäjohtajana. Lisäksi hän on toiminut paloesimiehen ja palomestarin tehtävässä. Valittu hakija on suorittanut pelastajatutkinnon vuonna 2008, ensihoitajan tutkinnon vuonna 2015 ja pelastusalan päällystötutkinnon vuonna 2023.
Oikaisuvaatimuksessa on vedottu siihen, että valitulla hakijalla ei voi täyttyä kahden vuoden kokemus paloesimiehenä, koska hän on suorittanut päällystötutkinnon vasta vuonna 2023.
Erityisistä kelpoisuusvaatimuksista voidaan poiketa, jos siitä on erikseen säädetty tai jos kyseessä on viran määräaikainen täyttäminen. Tällöin virkaan voidaan tarvittaessa valita myös henkilö, jolla ei ole vaadittavaa kelpoisuutta. Paloesimiehen virassa on siis mahdollista toimia myös pelastajatutkinnon suorittaneen palomiehen, vaikka hän ei olisi suorittanut päällystö- tai alipäällystötutkintoa.
Oikaisuvaatimuksessa on vedottu siihen, että myös palomestarina ja ensihoidon kenttäjohtajana toimiminen on huomioitu valitun hakijan työkokemuksena.
Ensihoidon kenttäjohtaja ja palomestari ovat pelastuslaitoksen organisaatiossa korkeammalla kuin paloesimies. Ensihoidon kenttäjohtaja johtaa kenttätoiminnassa useampaa ambulanssia ja palomestari useampaa pelastusyksikköä. Paloesimies taas on yhden yksikön johtaja. Palomestarina ja ensihoidon kenttäjohtajana toimiminen on näin ollen kokemusta paloesimiestä korkeammasta tehtävästä. Ensihoito on osa pelastuslaitoksen toimintaa, joten myös ensihoitopuolen kokemusta arvostetaan ja siitä on hyötyä paloesimiehen tehtävässä. Sekä palomestarin että ensihoidon kenttäjohtajan tehtävässä on kyse pelastuslaitoksen esihenkilötehtävästä.
Oikaisuvaatimuksessa on edelleen vedottu siihen, että ensihoidon kokemusta, vesisukeltajan pätevyyttä ja muun alan työkokemusta ei ole mainittu hakuilmoituksessa, eivätkä ne ole merkityksellisiä paloesimiehen viran hoitamisessa. Sen sijaan Keski-Uudenmaan pelastustoimen alueen tuntemus on mainittu hakuilmoituksessa, mutta sitä ei ole erikseen pisteytetty.
Ansiovertailussa on arvioitu soveltuvaa ja hyödyllistä työkokemusta laaja-alaisesti. Hakuilmoituksessa on mainittu valintaperusteina pelastustoiminnan johtamis- ja pelastustoimen työkokemus sekä vielä erikseen aiempi soveltuva koulutus ja työkokemus, joka hyödyttää toimimista pelastustoimen tehtävissä. Virkavalinnassa on voitu arvioida kaikkea aiempaa kokemusta, josta työnantaja on katsonut olevan hyötyä kyseisessä tehtävässä. Valitulla hakijalla on ollut päätoimista kokemusta ensihoidosta ja siksi hän on saanut siitä erikseen pisteen.
Muusta työkokemuksesta on ansiovertailussa ollut mahdollista saada korkeintaan 0,5 pistettä. Muun työkokemuksen painoarvo kokonaisuudessa on siis ollut vähäinen. Muu työkokemus on otettu mukaan arviointiin, koska työnantaja arvostaa laaja-alaista osaamista ja tunnistaa sen, että muustakin kuin pelastuslaitokselta hankitusta kokemuksesta voi olla hyötyä kyseisessä tehtävässä.
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on tällä hetkellä yksi paloesimies, jolla on vesisukeltajan pätevyys ja tarve olisi saada sukeltajapätevyyden omaavia paloesimiehiä lisää. Näin ollen vesisukeltajan pätevyys huomioidaan aina pelastuslaitoksen virkavalinnoissa ansiona, vaikka pätevyys ei ole edellytys kyseisen viran hoitamiselle eikä vesisukeltajan pätevyyttä ole erikseen mainittu viran hakuilmoituksessa. Hakuilmoituksessa on mainittu virkaan liittyvät lisäkoulutukset. Tässä tapauksessa yhdellä hakijoista on ollut vesisukeltajan pätevyys ja se on hänen kohdallaan huomioitu kokonaispistemäärässä. Valitulla hakijalla ei ole vesisukeltajan pätevyyttä.
Keski-Uudenmaan pelastustoimen alueen tuntemus on mainittu hakuilmoituksessa ja sen on katsottu olevan tehtävässä eduksi, mutta kyse ei ole ratkaisevasta kriteeristä. Tästä syystä kyseistä asiaa ei ole erikseen pisteytetty, vaan se huomioidaan osana kokonaisharkintaa. Painoarvoa alueen tuntemukselle annettaisiin erityisesti silloin, jos vastakkain olisi kaksi muutoin tasavahvaa hakijaa.
Oikaisuvaatimuksen tekijä on lisäksi vedonnut siihen, että työnantaja ei ole ottanut yhteyttä suosittelijoihin ja rekrytointiprosessista ei ole tehty erillistä valmistelumuistiota.
Työnantaja ei ole ottanut yhteyttä hakijoiden mainitsemiin suosittelijoihin, koska ei ole katsonut sitä tarpeelliseksi. Palomiehen työssä osoitettua ammattitaitoa on arvioitu osana haastattelua.
Rekrytointiprosessissa ei ole tehty erillistä valmistelumuistiota, vaan hakijoiden arviointi on tehty haastatteluryhmän kesken suullisesti heti jokaisen haastattelun jälkeen ja kirjattu tiedot ansiovertailuun.
Hakuilmoituksen mukaan haussa on etsitty ammattitaitoista, aktiivista ja motivoitunutta pelastusalan ammattilaista, jolle on tärkeää yhteen hiileen puhaltava, kannustava ja monipuolinen työyhteisö. Hakuilmoituksen mukaan haussa on katsottu eduksi pelastustoiminnan johtamis- ja pelastustoimen työkokemus, virkaan liittyvät lisäkoulutukset, paloesimiehen tehtävässä osoitettu ammattitaito, aiempi soveltuva koulutus ja työkokemus, joka hyödyntää toimimista pelastustoimen tehtävissä sekä Keski-Uudenmaan pelastustoimenalueen tunteminen.
Haussa on siis hakuilmoituksenkin perusteella otettu huomioon kaikki relevantti työkokemus ja koulutus, ammattitaito sekä työnantajan arvostamat henkilökohtaiset ominaisuudet. Valinta on tehty näillä perusteilla kokonaisharkinnalla ja valittu ansioitunein hakija. Valintaperusteet eivät ole ristiriidassa hakuilmoituksen kanssa. Valinnan tehneellä viranhaltijalla on ollut oikeus hänelle kuuluvan harkintavallan nojalla painottaa valinnassa tiettyjä seikkoja ja jättää toiset pienemmälle painoarvolle.
Hallintolain 45 §:n mukaan hallintopäätös on perusteltava ja perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun. Lisäksi perusteluissa on mainittava päätöksenteossa sovelletut säännökset. Hallintolaki ei aseta perusteluvaatimukselle tarkempia sisällöllisiä tai laadullisia vaatimuksia.
Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös on kokonaisuudessaan perusteltu ja siinä on mainittu seikat ja selvitykset, jotka ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä sovelletut säännökset. Hallintolain 45 §:n mukainen perusteluvelvollisuus on täyttynyt.
Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva viranhaltijapäätös (Liite 1, VAKEDno-2024-711 Paloesimiehen viran täyttäminen Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle) ja oikaisuvaatimus (Liite 2, oikaisuvaatimus) ovat tämän päätösesityksen liitteinä.
Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia laillisuusvirheitä, joiden perusteella oikaisuvaatimuksen kohteena olevaa päätöstä olisi syytä muuttaa tai kumota. Oikaisuvaatimus ei ole myöskään perusteineen tarkoituksenmukainen siten, että sen voisi hyväksyä. Päätös on syntynyt oikeassa järjestyksessä, eikä päätös ole muutoinkaan lainvastainen.