Tarkastuslautakunta, kokous 22.5.2024

Perustelut

Asian valmistelija: talousjohtaja Hanna Heinikainen 

Hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021, "Hyvinvointialuelaki") 117 §:n mukaan hyvinvointialueen tilikausi on kalenterivuosi. Aluehallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätöstilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on tarkastettava tilinpäätös toukokuun loppuun mennessä. Aluehallituksen on saatettava tilinpäätös tilintarkastuksen jälkeen aluevaltuuston käsiteltäväksi. Aluevaltuuston on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva hyvinvointialueen tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta sekä toiminnasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat aluehallituksen jäsenet sekä hyvinvointialuejohtaja.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tilinpäätös on valmisteltu noudattaen Kirjanpitolautakunnan hyvinvointi- ja kuntajaoston yleisohjetta hyvinvointialueen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta (30.5.2023).

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tilinpäätös vuodelta 2023 käsitellään aluehallituksen kokouksessa 26.3.2024. Tämän jälkeen tilinpäätös lähetetään tilintarkastajien ja tarkastuslautakunnan käsiteltäväksi, minkä jälkeen tilinpäätös etenee aluevaltuuston käsiteltäväksi kesäkuun aluevaltuuston kokoukseen 10.6.2024. 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tilinpäätös 2023

Valtiovarainministeriön talouskatsauksen mukaan hyvinvointialueiden kirjanpidollinen alijäämä oli tilikaudella 2023 mittava ja edellyttää alueilta sopeutustoimia. Alueiden menot kasvoivat vuonna 2023 nopeasti palkkasopimusten, henkilöstövajeen sekä yleisen hintojen nousun vuoksi. Sovitut palkankorotukset alueilla ylittivät selvästi ennakoidun yleisen ansiotason nousun, johon alueiden saama valtion rahoitus on kytketty. Vaikka henkilöstön saatavuusongelmat vähensivät palkkamenojen kasvua, niin ostopalveluiden hinnat puolestaan kasvoivat nopeasti. Sektorin investoinnit olivat myös korkealla tasolla.

Hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä kunnilta hyvinvointialueille siirtyvät kustannukset määräytyivät sen perusteella, mitä kunnat olivat tilinpäätöksissä raportoineet sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen kustannuksiksi vuosina 2021 ja 2022. Kuntien ja hyvinvointialueiden rahoituslaskelmiin tehtiin viimeiset tarkennukset marraskuussa 2023. Tehdyt tarkennukset vaikuttivat hyvinvointialueiden vuoden 2024 rahoitukseen sekä hyvinvointialueiden kertakorvaukseen. 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintaympäristön haasteena oli valtion rahoituksen ylittävä palvelutarpeen kasvu sekä henkilöstön saatavuusongelmista johtuva vuokrahenkilöstön käytön korkea kustannus. Lisäksi korkeana pysynyt inflaatio ja palkkaratkaisujen vaikutukset ylittivät hyvinvointialueindeksiin perustuvan valtionrahoituksen mukaisen hinnankorotustason myös ostopalveluina tuotettujen asiakaspalvelujen hintojen osalta.

Vuoden 2023 tilikauden tulos oli 104,4 milj. euroa alijäämäinen. Valtion yleiskatteellinen rahoitus oli yhteensä 995,4 milj. euroa sisältäen vuoden 2023 rahoitusta korjaavan kertakorvauserän. Lisäksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle myönnettiin 28.2.2022 päivätyllä valtiovarainministeriön päätöksellä (VN/14629/2021) valtionavustusta yhteensä 8 032 747 euroa. Valtionavustuksesta siirtyi vuodelle 2023 käytettäväksi 1 759 342,05 euroa. Edelleen vuonna 2022 valtiovarainministeriö myönsi päätöksellään 25.8.2022 (VN/16809/2022) Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle valtionavustusta välttämättömiin ICT-valmistelukustannuksiin 7 500 000 euroa. Valtionavustuksesta siirtyi vuodelle 2023 käytettäväksi 4 042 291 euroa. Molemmat valtionavustukset käytettiin kokonaisuudessaan pois vuoden 2023 loppuun mennessä.

Tilikaudella 2023 valtiovarainministeriö myönsi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle 29.3.2023 annetulla päätöksellään valtionavustuksen hyvinvointialueen toiminnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen vuosina 2023–2025. Valtionavustuksen määrä oli yhteensä 11 759 878 euroa, josta vuoden 2023 aikana käytettiin 1 356 228,09 euroa. Loput valtionavustuksesta siirtyi käytettäväksi seuraaville vuosille.

Palvelutuotannon toimintatuotot olivat 112,5 milj. euroa ja toimintakulut olivat 1 212 milj. euroa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vuoden 2023 toimintakuluista 70 % muodostui palvelujen ostoista (yhteensä 811,7 milj. euroa), josta sosiaali- ja terveydenhuollon oman toiminnan palveluostot olivat 446,7 milj. euroa (36,9 %) ja erikoissairaanhoidon ostot HUS-yhtymältä olivat 365,0 milj. euroa (30,0 %). Henkilöstömenoja toteutui 291,4 milj. euroa (24,0 % kokonaismenoista).

Hyvinvointialueen tilikauden 2023 toimintakate oli 1,1 miljardia euroa alijäämäinen. Hyvinvointialueen vuosikate oli -102,5 miljoonaa euroa, rahoituserät yhteensä +1,7 milj. euroa ja poistot 1,9 milj. euroa. Tilinpäätössiirtoja ei ollut. Tilikauden tulos oli -104,4 milj. euroa.

Vuonna 2023 investointimenot olivat 6,9 milj. euroa sisältäen ateria- ja puhtauspalveluita koskevan liiketoimintakaupan jälkimmäisen, vuoden 2023 aikana maksetun osuuden, joka ei ole mukana talousarvion toteumavertailuiden investointiosassa. Merkittävimmät kohteet olivat Tikkurilan valmiusasema sekä pelastustoimen ja ensihoidon ajoneuvot.

Oma pääoma oli vuoden lopussa -66,4 milj. euroa. Oma pääoma koostui peruspääomasta 37,9 milj. euroa ja tilikauden alijäämästä -104,4 milj. euroa. Vapaaehtoisia tai pakollisia varauksia hyvinvointialueella ei ollut. Lahjoitusrahastojen pääomat olivat 2,4 milj. euroa ja muiden toimeksiantojen pääomat 5,8 milj. euroa.

Vieras pääoma oli vuoden lopussa yhteensä 212,7 milj. euroa sisältäen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen osuuden HUS-yhtymän 2023 alijäämästä, 18,6 milj. euroa siirtovelkoihin merkittynä. Hyvinvointialue rahoitti investointejaan ja varmisti maksuvalmiuden nostamillaan pitkä- ja lyhytaikaisilla lainoilla. Lainakannaksi muodostui vuoden lopussa yhteensä 57,3 milj. euroa, josta pitkäaikaisen lainan osuus oli 15,6 milj. euroa. Lyhytaikainen laina maksuvalmiuden varmistamiseksi maksettiin pois 3.1.2024 tammikuun 2024 ensimmäisen valtion rahoituserän saavuttua.

Hyvinvointialueen talousarvion toteutuminen tilikaudella 2023

Muutokset talousarvioon tulee tehdä talousarviovuoden aikana heti, kun muutostarve on tiedossa. Tilinpäätöksessä talousarviomuutoksia ei tule enää tehdä, vaan aluevaltuuston tulee ottaa poikkeamiin kantaa tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä. Poikkeamat perustellaan talousarvion toteutumisvertailussa. Käyttötalousosan toteutumisessa selvitetään määrärahojen poikkeamat ja niiden syyt siltä osin kuin aluevaltuusto ei ole niitä hyväksynyt talousarviomuutoksina.

Talousarvioon tehtiin tarkennukset toimialojen välisiin kohdennuksiin, joiden suuruus ja oikea kohdentuminen ei ollut talousarviota laadittaessa tiedossa. Lisäksi aluevaltuusto päätti kokouksessaan 12.12.2023 § 122 määrärahamuutoksista sekä vuoden 2023 talousarvion käyttötalousosan toimintakatteen sitovuustasojen määrärahoihin että tuloslaskelmaosan osalta talousarvion vuosikatteeseen.

Toimintakatteen muutos pienensi tulomäärärahaa 7,5 milj. eurolla ja korotti hyvinvointialueen menomäärärahaa 63,5 milj. eurolla. Menomäärärahan korotus koostui pääosin asiakaspalvelujen ostoista (42,4 milj. euroa), erikoissairaanhoidon menoista (11,8 milj. euroa), työvoimanvuokrauksesta (15,3 milj. euroa) sekä ennakoitua korkeammista ICT-kustannuksista (10,9 milj. euroa). Henkilöstömenojen ennakoitiin toteutuvan 16,9 milj. euroa talousarviota pienempinä.

Käyttötalousosan osalta muutettuun talousarvioon verrattuna tulot alittuivat 0,7 milj. euroa ja menot ylittyivät 12,0 milj. euroa. Hyvinvointialueen toimintakate oli 11,3 milj. euroa heikompi kuin muutettu talousarvio. 

Menoylitys muodostui erikoissairaanhoidon sitovuustasolla johtuen HUS-yhtymän 2022–2023 kertyneen alijäämän kattamisesta, josta saatiin 20.12.2023 ohjeistus Kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaostolta. Hyvinvointialueiden osuus alijäämästä jaettiin palvelujen käytön perusteella. Ohjeistuksen mukainen HUS-yhtymän alijäämän kattaminen lisäsi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen HUS-menoja 18,6 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon sitovuustason osalta muutetun talousarvion menomääräraha ylittyi 17,3 milj. eurolla.

Sitovuustason Sosiaali- ja terveydenhuolto ilman erikoissairaanhoitoa osalta lopulliset toimintamenot alittuivat 5,4 milj. euroa ja toimintatuottoja kertyi 1,2 milj. euroa muutettua talousarviota enemmän, toimintakatteen ollessa 6,6 milj. euroa muutettua talousarviota parempi.

Tuloslaskelmaosan osalta talousarvion vuosikatteeseen vaikuttaneet merkittävimmät muutokset olivat investointihankkeiden viivästymisestä aiheutuva korkokulujen arvioitua pienempi tarve, rahoitustuottojen ennakoitua suurempi kertymä sekä valtion rahoituksen tarkennukset. Hyvinvointialueen talousarvion 2023 vuosikatteen alijäämää kasvatettiin talousarviomuutoksella 28,7 milj. eurolla. 

Valtion rahoituksen osalta edelleen kertakorvausta vähennettiin edelleen hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 9 §:n nojalla siten, että rahoituksesta vähennettiin 24.11.2023 vahvistetun ns. vanhuspalvelulain muutoksen (HE 54/2023) mukainen Iäkkäiden henkilöiden ympärivuorokautisen hoidon 0,7 työntekijän henkilöstömitoituksen siirtymäajan jatkamisen kustannusvaikutus. Tämä vähensi hyvinvointialueen valtion rahoitusta 0,2 milj. eurolla, joka ei sisältynyt aluevaltuuston 12.12.2023 päättämään vuosikatteen talousarviomuutokseen. Valtion rahoitus ilman siirtomäärärahaa vuodelta 2022 ja erillisiä valtion muutosavustuksia oli 995 426 682 euroa.

Sitovien tavoitteiden toteutuminen
Aluevaltuusto asetti hyvinvointialueelle 2023 talousarviossa 15 sitovaa, valtuustokauden strategiaa konkretisoivaa toiminnan tavoitetta. Noin puolet tavoitteista toteutui täysin. Muutamien tavoitteiden osalta hyvinvointialueella tehtiin asetettujen tavoitteiden suuntaisia toimenpiteitä, mutta tavoitetasojen ei voida katsoa toteutuneen täysimääräisesti. Ensimmäiselle toimintavuodelle asetetuista tavoitteista toteutumatta jäivät talousarvion vuosikatteen, terveysasemien kiireettömään hoitoon sekä henkilöstöhyvinvointiin liittyneet tiukat tavoitetasot. Näidenkin osalta hyvinvointialueella on käynnistetty pitkäjänteiset kehittämistoimet, joilla taloussuunnitelmakaudella edetään kohti hyvinvointialueen tavoitetilaa.  

Tuleva kehitys
Valtiovarainministeriö asetti 3.11.2023 hyvinvointialueiden rahoitusmallin kehittämisen valmisteluryhmän valmistelemaan hallitusohjelman mukaisia hyvinvointialueiden rahoitusmalliin tehtäviä muutoksia. Hallitus tavoittelee hyvinvointialueiden kustannusten kasvun hillintää varmistaakseen valtion talouden kestävyyden. Hyvinvointialueiden rahoitusmalli on hallitusohjelman mukaisesti kuitenkin tarkoitus säilyttää ennallaan vuosina 2023–2025. 

Valtioneuvosto on painottanut suosituksissaan, että hyvinvointialueen on merkittävästi vauhditettava päätöksentekoa talouden tasapainottamiseksi.  Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on käynnistänyt uudistusohjelman laadinnan.

Asiakas- ja potilastietoihin perustuvien tarvetekijöiden oikeellisuus muodostaa hyvinvointialueen rahoituksen perustan. Tämän osalta tiedonsiirtoon liittyviä korjauksia jatketaan edelleen vuonna 2024.

Hyvinvointialueen käytössä olevien toimitilojen korjausvelka kasvoi hyvinvointialueuudistuksen valmistelun suunniteltua pidemmän kestoajan takia. Hyvinvointialueen palvelutoimintojen arviot tilatarpeiden kehittymisestä noudattavat pitkälti hyvinvointialueen asukkaiden palveluntarpeiden kasvua huolimatta siitä, että uusia palveluiden järjestämistapoja pyritään kehittämään mm. teknologiaa hyödyntäen. 

Edellä mainitut tekijät yhdessä luovat voimakkaan paineen kasvattaa palvelujen järjestämisessä tarvittavien toimitiloihin ja asuntoihin kohdistettavia investointeja. Investointitarpeiden ja valmistelussa olevan palveluverkkosuunnitelman toteutusmahdollisuudet valtion rahoituksen puitteissa ovat tulevaisuuden toiminnan suunnittelun ja toimintamahdollisuuksien kannalta merkittäviä. Tästä syystä hyvinvointialue on osoittanut Valtiovarainministeriölle pyynnön käynnistää lainaottovaltuuden muutosneuvottelut investointisuunnitelman 2024–2028 osalta.

Pitkän tähtäimen tavoitteena on alijäämän kattamisen lisäksi vahvistaa hyvinvointialueen taloutta siten, että investointien omarahoitusosuutta saadaan kasvatettua.
 
Hyvinvointialueiden kansalliseen ohjausprosessiin kuuluvat hyvinvointialueneuvottelut Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ja sosiaali- ja terveysministeriön, sisäministeriön ja valtiovarainministeriön välillä ovat merkittävässä roolissa tasapainon saavuttamisessa tulorahoituksen riittävyyden ja kustannustasoon vaikuttavan palvelutuotannon vaatimusten yhteensovittamisessa.