Kuvaus
Kansaneläkelaitokselta haettavat korvaukset:
Kansaneläkelaitos korvaa valtion varoista hyvinvointialueelle, Helsingin kaupungille ja HUS-yhtymälle julkisen terveydenhuollon palvelusta aiheutuneet kustannukset, jos terveydenhuollon palvelu on annettu EU-asetuksen 883/2004, sosiaaliturvasopimuksen, muun kansainvälisen sopimuksen tai sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 56 §:n perusteella henkilölle, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa. (8.7.2022/584)
Kansaneläkelaitos korvaa valtion varoista myös kustannukset, jos terveydenhuollon palvelu on annettu henkilölle, jolla on kotikunta Suomessa ja jonka terveydenhuollon palvelujen ja muiden sairaus- ja äitiysetuuksien kustannuksista vastaa EU-asetuksen 883/2004 17, 18, 24 tai 25 artiklan tai kansainvälisen sopimuksen vastaavan sisältöisten määräysten perusteella toinen EU-valtio, jolta kustannukset laskutetaan täysimääräisesti mainitun asetuksen 35 artiklan 1 ja 2 kohdan tai kansainvälisen sopimuksen vastaavan sisältöisen määräyksen mukaisesti todellisina kustannuksina. (3.3.2023/346)
Lisäksi Kansaneläkelaitos korvaa valtion varoista hyvinvointialueelle, Helsingin kaupungille ja HUS-yhtymälle julkisen terveydenhuollon palvelusta aiheutuneet kustannukset, kun terveydenhuoltolain 50 §:ssä tarkoitettua kiireellistä hoitoa tai sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 56 a tai 56 b §:n nojalla terveyspalveluita on annettu henkilölle, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa ja jonka hoidosta aiheutuneita kustannuksia ei ole saatu perittyä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 13 §:n nojalla. Hoitoa saaneen henkilön ollessa ilmeisesti varaton kustannusten perintäyrityksestä voidaan luopua. (5.12.2025/1109)
Edellä 1–3 momentissa tarkoitetuista kustannuksista korvataan terveydenhuollon palvelujen antamisesta aiheutuneiden kustannusten määrä, jonka hyvinvointialue, Helsingin kaupunki tai HUS-yhtymä laskuttaisi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 57 §:n perusteella toisen hyvinvointialueen asukkaalle annetun hoidon kustannuksista. Korvauksen hakijan on annettava kustannusten korvaamiseksi tarpeelliset tiedot Kansaneläkelaitokselle. (8.7.2022/584)
Tämä tarkoittaa, että Kela korvaa palveluista aiheutuneet kustannukset, joista on vähennetty asiakkaalta asiakasmaksulain perusteella perityt asiakasmaksut. Kela ei korvaa potilaan maksettavaksi kuuluvaa asiakasmaksua, vaikka julkinen terveydenhuolto ei olisi saanut perittyä sitä potilaalta.
Vuonna 2026 avosairaanhoidon lääkärikäynnistä Kelalta perittävä korvaus on 250,40 euroa ja avosairaanhoidon hoitajan vastaanottokäynnistä 205,30 euroa. Mikäli asiakkaalle on annettu muita sosiaali- tai terveydenhuollon palveluja, noudatetaan voimassa olevaa hyvinvointialueiden väliseen laskutukseen tarkoitettua hinnastoa.
Paperittomilta henkilöiltä tai muilta erityisryhmiltä asiakkaalta itseltään perittävät korvaukset
Paperittomilla tai paperittomien kaltaisilla henkilöillä tarkoitetaan yleensä kaikkia tai joitakin seuraavista henkilöryhmistä:
- Henkilö, joka oleskelee Suomessa pitempiaikaisesti ilman voimassaolevaa oleskelulupaa tai viisumia
- Henkilö, joka oleskelee Suomessa laillisesti mutta hänellä ei ole kotikuntaa
- EU-kansalainen sekä hänen perheenjäsenensä, jonka maassa oleskelu on laillista, mutta jolla ei ole vakuutusturvaa sairauden tai sairaanhoidon varalle eikä kotikuntaa
Muut henkilöt, joilla sinänsä on oikeus oleskella Suomessa, mutta heillä ei ole oikeutta terveyspalveluihin:
- Suomeen muualta kuin EU- tai Eta-valtiosta tai Sveitsistä tullutta henkilöä, jonka oleskeluluvan tai viisumin edellytyksenä on ollut yksityinen sairausvakuutus, mutta vakuutusturva on päättynyt tai se ei ole kattava (esim. tietyt opiskelijat, joilla on määräaikaiseen maassa oloon oikeuttava oleskelulupa).
- EU-kansalaista, joilla ei ole vakuutusturvaa sairauden tai sairaanhoidon varalle (esim. tietyt Itä-Euroopan väestöryhmät, joilla ei ole vakuutusturvaa kotimaassaan).
Terveydenhuollon tulee kuitenkin järjestää välttämätön kiireetön hoito myös paperittomille, jos hoidon epääminen olisi kohtuutonta terveydentilan tai vamman vuoksi. Arvio tehdään yksilöllisesti lääketieteellisin perustein, viime kädessä lääkärin toimesta. Terveydenhuollon on myös järjestettävä hoito paperittomille, jos sen epääminen:
- vakavasti vaarantaisi muiden terveyden, tai
- heikentäisi alaikäisen hyvinvointia, jos henkilö vastaa tämän huolenpidosta.
Julkisen terveydenhuollon tulee myös tarjota paperittomille
- raskauteen, synnytykseen ja synnytyksen jälkihoitoon liittävät palvelut (mukaan lukien neuvolapalvelut, ehkäisyneuvonta ja raskauden keskeytys)
- alaikäisenä aloitettu hoito loppuun saakka, vaikka henkilö täyttäisi hoidon aikana 18 vuotta
- vammaiselle henkilölle hänen vammaisuutensa vuoksi välttämättömät kiireettömät terveyspalvelut.
Paperiton henkilö vastaa yleensä itse Suomessa aiheutuneista sairaanhoidon kustannuksista. Jos hoidon kustannuksia ei saada perittyä henkilöltä itseltään, Kela korvaa ne asiakasmaksun ylittävältä osalta julkisen terveydenhuollon ylläpitäjälle. Jos paperiton henkilö on selkeästi varaton, julkinen terveydenhuolto voi luopua kustannusten perinnästä. Paperittoman tulisi kuitenkin maksaa aina julkisen terveydenhuollon asiakasmaksu.
Vuonna 2026 avosairaanhoidon lääkärikäynnistä Kelalta perittävä korvaus on 250,40 euroa ja avosairaanhoidon hoitajan vastaanottokäynnistä 205,30 euroa. Mikäli asiakkaalle on annettu muita sosiaali- tai terveydenhuollon palveluja, noudatetaan voimassa olevaa hyvinvointialueiden väliseen laskutukseen tarkoitettua hinnastoa.