Perustelut
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella valmistellaan uudistusohjelmaa, jonka avulla hyvinvointialue voi saavuttaa kunnianhimoisen visionsa haastavassa toimintaympäristössään. Lisäksi valtio hyvinvointialueiden rahoittajana on edellyttänyt näitä laatimaan muutosohjelmat ja niiden toimeenpanoa seurataan valtion ja alueen välisissä lakisääteisissä hyvinvointialueneuvotteluissa. Uudistusohjelman tavoitteena on siis samaan aikaan kehittää hyvinvointialueen toimintaa ja hakea taloudellista tehokkuutta. Uudistusohjelman valmistelussa tunnistetaan hyvinvointialueen kohtaaman rahoitushaasteen mittakaava; niinpä tarkoitus on muuttaa koko hyvinvointialueen palvelurakennetta kevyemmäksi ja tuotantoa tehokkaammaksi – huolehtien samalla riittävistä ja laadukkaista peruspalveluista sekä osaavasta ja hyvinvoivasta henkilöstöstä. Uudistusohjelma on onnistunut, kun hyvinvointialue pystyy huolehtimaan asukkaiden hyvinvoinnista taloudellisesti kestävällä tavalla.
Uudistusohjelman valmistelu on jaksotettu kahteen osaan, uudistusohjelman periaatteisiin ja päälinjauksiin sekä uudistusohjelman toimenpideohjelmaan. Aluevaltuusto on kokouksessaan 12.12.2023 § 123 vahvistanut uudistusohjelman periaatteet ja päälinjaukset. Toimenpideohjelmaa valmistellaan toimialoittain siten, että hyvinvointialueen tulevaisuusjaostot osallistuvat työhön tammi-maaliskuussa 2024. Toimenpideohjelma on tarkoitus tuoda päätöksentekoon huhtikuun 2024 aluevaltuuston kokoukseen.
Toimenpidekohtainen uudistusohjelma tulee pitämään sisällään toimenpiteitä, jotka säästävät rahaa lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä sekä toimenpiteitä, jotka vaikuttavat pitkällä tähtäimellä palveluiden tarpeeseen ja kysyntään. Lisäksi uudistusohjelmassa tullaan huomioimaan toimenpiteet, jotka eivät välttämättä tuota suoria säästöjä, mutta ovat välttämättömiä toiminnan tehokkaan järjestämisen näkökulmasta tai ovat muutoin tärkeitä panostuksia hyvinvointialueen henkilöstöön sekä palvelutuotannon kehittämiseen.
Aluevaltuusto käsitteli hyvinvointialueen uudistusohjelman periaatteita ja päälinjauksia kokouksessaan 12.12.2023 § 123 ja päätti seuraavasti:
- vahvistaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uudistusohjelman periaatteet ja päälinjaukset liitteen mukaisesti;
- asettaa uudistusohjelman laskennalliseksi vuosittaiseksi tuottavuustavoitteeksi 2 % toiminnan tehostamisen suhteessa palvelutarpeen kasvuun;
- vahvistaa, että tuottavuustavoite vuodelle 2024 on 16 miljoonaa euroa ja tämä on sisällytetty vuoden 2024 talousarvioon;
- vahvistaa, että tuottavuustavoite taloussuunnitelmavuosille 2024–2026 on 72 miljoonaa euroa;
- vahvistaa, että vuosikymmenen loppuun mennessä tavoitellaan noin 300 miljoonan euron tuottavuustoimia.
- että talousarvio- ja -suunnitelmaneuvottelukunnan tehtävänä on toimia myös uudistusohjelman ohjausryhmänä ja jatkaa välittömästi uudistusohjelman valmistelun ohjausta ja toimeenpanoa;
- että mikäli hyvinvointialueen rahoitusnäkymät heikkenevät edelleen talousarviovuonna 2024/taloussuunnitelmakaudella 2024–2026, uudistusohjelman toimeenpanoa nopeutetaan ja menojen sopeutustavoitteita lisätään.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uudistusohjelman keskeiset toimet talouden tasapainottamiseksi rakentuvat seuraaville päälinjauksille:
Palvelujen järjestäminen
- Palvelurakenteen keventäminen kustannuskasvun hillitsemiseksi
- Palveluprosessien uudistaminen saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi.
- Palveluvalikon tehostaminen ja kustannusvaikuttavien tuotantotapojen tunnistaminen ja valitseminen tuotantotapa-analyyseja hyödyntäen.
- Ostopalvelujen käytön optimointi
Digitaalisuuden hyödyntäminen
- Digitaalisten ja etäpalveluiden roolin kasvattaminen osana palveluvalikoimaa
- Teknologian hyödyntäminen asiakkaiden ammattilaisten tukena
- Tiedolla johtaminen toiminnan suunnittelun, johtamisen ja mittaamisen pohjalla
Henkilöstö ja johtaminen
- Työhyvinvoinnin lisääminen pitovoiman parantamiseksi
- Omien vakanssien täyttöasteen parantaminen ja vuokratyövoiman minimointi
- Tarvitsemme jokaisen työntekijän rakentamaan hyvinvointialuetta; työtehtävät, työntekopaikka ja osaamistarpeet voivat muuttua toimintaympäristön kehittyessä
- Henkilöstörakennetta optimoidaan vastaamaan palvelutarpeita
Tukipalvelut ja toimitilat
- Tilojen ja toimipisteiden käytön tarkastelu, optimointi ja kapasiteetin hallinta
- Tukipalvelujen hiominen lisäämään tuottavuutta
Uudistusohjelman ohjausryhmänä toimiva talousarvio- ja -suunnitelmaneuvottelukunta käsitteli uudistusohjelman valmisteluprosessia kokouksessaan 17.1.2024.
Uudistusohjelman valmisteluprosessin on tarkoitus edetä seuraavasti:
Talousarvio- ja -suunnitelmaneuvottelukunta 17.1.2024 klo 16–18
Tulevaisuusjaostot
-
terveydenhuollon palvelut -jaosto: 24.1.2024
-
aikuissosiaalityö- ja vammaispalvelut -jaosto: 25.1.2024
-
vanhusten palvelut -jaosto: 31.1.2024
-
lasten, nuorten ja perheiden palvelut -jaosto: 5.2.2024
-
pelastuslautakunta: 7.2.2024
Talousarvio- ja -suunnitelmaneuvottelukunta 8.2.2024 klo 16–19
Tulevaisuusjaostot
-
terveydenhuollon palvelut -jaosto: 28.2.2024
-
aikuissosiaalityö- ja vammaispalvelut –jaosto: 6.3.2024
-
vanhusten palvelut -jaosto: 7.3.2024
-
lasten, nuorten ja perheiden palvelut -jaosto: 5.3.2024
-
Pelastuslautakunta: 13.3.2024
Aluevaltuuston selostustilaisuus + iltakoulu 29.2.2024 klo 16–20
Talousarvio- ja -suunnitelmaneuvottelukunta 20.3.2024 klo 8.30–14
Aluehallituksen seminaari 4.-5.4.2024 (uudistusohjelman luonnoksen käsittely)
Talousarvio- ja -suunnitelmaneuvottelukunta 9.4.2024 klo 16–20
Aluehallituksen esityslistan julkaisu pe 12.4.2024
Aluehallitus 16.4.2024 (esitys aluevaltuustolle)
Aluevaltuusto 29.4.2024 (hyväksyminen)
Tulevaisuusjaostojen ja pelastuslautakunnan merkittävä rooli huomioiden neuvottelukunta päätti kutsua tulevaisuusjaostojen ja pelastuslautakunnan puheenjohtajat mukaan seuraaviin neuvottelukunnan kokouksiin 8.2.2024 ja 22.3.2024.
Talousarvio- ja -suunnitelmaneuvottelukunta päätti kokouksessaan 17.1.2024 pyytää tulevaisuusjaostoja sekä pelastuslautakuntaa laatimaan kevään 1. kokouksissaan talousarvio- ja -suunnitelmaneuvottelukunnan kokoukseen 8.2.2024 esityksiä siitä, miten uudistusohjelman periaatteissa päätetty vuosittainen 2 % tuottavuustavoite voitaisiin saavuttaa. Lisäksi neuvottelukunta pyytää tulevaisuusjaostoja ja pelastuslautakuntaa kiinnittämään huomiota hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä hyvinvointialuestrategian mukaisten tavoitteiden edistämiseen.
Toimialan vuoden 2024 talousarvio on 2 % palvelutarvetta alempi (noin 3,2 me). Terveydenhuollon palvelujen tarve on kasvussa, mihin vaikuttaa mm. hyvinvointialueen väestön kasvu ja ikääntyminen. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on myös Suomen monikulttuurisin hyvinvointialue. Pitkittynyt koronapandemia on aiheuttanut hoidon tarpeen kasaantumista ja hoitotakuulain kiristyminen lisännyt palveluiden kysyntää. Pandemian aikana hyvinvointialueen työttömyysaste on noussut, mikä näkyy asiakkaiden siirtymisenä työterveyshuollosta ja yksityissektorin palveluista julkiseen perusterveydenhuoltoon sekä työttömyyteen liittyvinä palvelutarpeina.
Tausta-aineistona uudistamisohjelman käsittelyä varten esityslitan oheismateriaalina on:
- Uudistamisohjelma 2023-2030 periaatteet ja päälinjaukset
- Terveydenhuollon toimialan esityksiä uudistusohjelman toimenpiteiksi
Ehdotus
Esittelijä
-
Kati Liukko, Terveydenhuollon palvelujen toimialajohtaja, kati.liukko@vakehyva.fi
Terveydenhuollon palvelut -jaosto käsittelee kokouksessa terveydenhuollon palvelujen toimialan esityksiä uudistusohjelman toimenpiteiksi, antaa evästyksiä uudistusohjelman jatkovalmisteluun ja laatii talousarvio- ja –suunnitelmaneuvottelukunnalle esityksiä siitä, miten uudistusohjelman periaatteissa päätetty vuosittainen 2 % tuottavuustavoite voitaisiin saavuttaa (kiinnittäen huomiota myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä hyvinvointialuestrategian mukaisten tavoitteiden edistämiseen).
Päätös
Terveydenhuollon palvelut -jaosto käsitteli kokouksessa terveydenhuollon palvelujen toimialan esityksiä uudistusohjelman toimenpiteiksi ja päätti antaa talousarvio- ja suunnitteluneuvottelukunnalle seuraavat esitykset uudistusohjelman jatkovalmisteluun:
- Tekoälyn käyttö diagnostiikan ja hoidontarpeen arvioinnin tukena sekä sairauksien ennaltaehkäisyssä.
- Digitaalisuuden hyödyntäminen soveltuvissa tilanteissa säästöpotentiaalin hyödyntämiseksi.
- Asiakaspalautteiden kerääminen laajasti eri kanavien kautta, esim. tekstiviesti palvelunsaannin jälkeen.
- Palveluseteleiden laajempi hyödyntäminen.
- Henkilöstön työhyvinvointiin panostaminen, esim. liikuntaan kannustaminen liikuntaseteli/liikuntatuntiin työaikaa.
- Vuokratyövoiman kontrollointi, oman henkilöstön lisäys.
- Lean-projektien keskinäinen priorisointi; valittava ne, joista suurimmat kustannushyödyt saatavissa.
- Työnjohdollisen toiminnan organisointi, asiantuntijoiden osaamisen maksimaalinen hyödyntäminen, jotta jokainen ammattilainen voi keskittyä omaan ydintyöhönsä.
- Ratkaisukeskeisen tiimimallin soveltaminen myös laajemmin esim. hyvinvointialueen tukipalvelujen kehittämiseen.
- Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon edistäminen.
- Keskitytään lakisääteisten palveluiden toteuttamiseen.
- Liikkuvien palvelujen lisääminen (LiiSa).
- Tunnistetaan kohteet, mistä saadaan suurimmat säästöt, kun käytetään ennaltaehkäiseviä palveluita. Huomioidaan asiakasmaksujen kohtuullisuus.
- Autonominen työvuorosuunnittelu - tehostaminen ja vetovoima.
- Monialaisen avun tarpeen tunnistaminen; yksinäisyyden ennaltaehkäisy ja vähentäminen, ohjaus mm. yhteistyökumppaneiden palvelujen piiriin.
- Ostopalvelujen tehostaminen, sopimusvalvonta, riittävät resurssit, laskutuksen seuranta.
- Tarvittaviin kontrolleihin lähetettäisiin kutsu, jotta sairaudet tulisivat hoidettua hyvin ja mahdolliset komplikaatiot estettyä.
- Materiaalien parempi kilpailutus ja tavaran keskittäminen sekä lääkejätteen vähentäminen.