Perustelut
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen strategian päätavoitteena on vantaalaisen ja keravalaisen hyvinvoinnin ja terveyden tukeminen sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen. Strategiassa tavoitteena on esimerkiksi, että hyvinvointialueen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiselle on käytössä toimivat yhteistyörakenteet, toimintamallit ja mittarit. Hyvinvointialue seuraa asukkaittensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin sekä raportoi asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä aluevaltuustolle vuosittain. Alueellinen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma laaditaan valtuustokausittain. Alueellinen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma on strateginen ja lakisääteinen (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021) asiakirja, jossa kuvataan hyvinvointialueen tavoitteet ja toimenpiteet alueen asukkaiden ja palveluiden käyttäjien hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Hyvinvointisuunnitelma sisältää ikäryhmäkohtaiset (lapset ja nuoret, työikäiset sekä ikääntyneet) hyvinvointisuunnitelmat.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaiskoordinaatiovastuu on nimetty asiantuntija- ja kehittämispalvelujen palvelualueelle. Koordinoinnista vastaa Hyte, osallisuus, järjestöyhteistyön tehtäväalueelle nimetty erityisasiantuntija. Hyvinvointialueella toimii lisäksi ikäryhmäkohtaiset hyvinvointiryhmät (lasten ja nuorten hyvinvointiryhmä, työikäisten hyvinvointiryhmä sekä ikääntyneiden hyvinvointiryhmä).
Hyvinvointialueen toimialat nimesivät edustajat ikäryhmäkohtaisiin hyvinvointiryhmiin alkuvuodesta 2023. Ryhmät käynnistivät toimintansa saman vuoden maaliskuussa. Vaikuttamistoimielimiä pyydettiin nimeämään edustajansa ryhmiin kevään 2023 kokouksissa. Vammaisneuvosto nimesi 11.5.2023 § 4 kokouksessaan neuvoston edustajiksi lasten ja nuorten hyvinvointiryhmään Jenni Sinerrön ja Krista Lomaksen, työikäisten hyvinvointiryhmään Tarja Räisäsen ja ikääntyneiden hyvinvointiryhmään Rainer Skogbergin ja Pirjo Ylimäen.
Ikäryhmäkohtaisten hyvinvointiryhmien tehtävänä on erityisesti valmistella ikäryhmäkohtainen hyvinvointisuunnitelma sekä tukea suunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista ja seurantaa. Ryhmät laativat vuoden 2023 aikana ikäryhmäkohtaiset hyvinvointisuunnitelmat. Aluevaltuusto hyväksyi alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman (sisältäen ikäryhmäkohtaiset hyvinvointisuunnitelmat) 12.12.2023 §131.
Hyvinvointiryhmät kokoontuvat keväällä kerran kuukaudessa, kahden tunnin ajan, pääosin maanantai-iltapäivisin. Seuraava kokous on ma 26.2. klo 14–16. Tämän lisäksi työryhmän jäseniltä toivotaan kuukaudessa 1–2 tunnin työpanosta mahdollisiin ikäryhmäkohtaiseen hyvinvointisuunnitelmaan ja sen raportointiin liittyviin kirjoitustehtäviin. Työpanoksen määrä voi vaihdella kuukausittain.
Ryhmien toiminnan ja ryhmien toiminnasta kerätyn palautteen pohjalta on havaittu tarve laajentaa ryhmien osaamista ja varmistaa riittävä osallistujamäärä. Hyvinvointialueen toimialoja onkin pyydetty tarkistamaan toimialojen edustus ikäryhmäkohtaisissa hyvinvointiryhmissä. Samalla haluamme tarkistaa myös vaikuttamistoimielinten edustuksen ryhmissä.
Ehdotus
Vammaisneuvosto tarkistaa neuvoston edustajat ikäryhmäkohtaisissa hyvinvointiryhmissä.
Päätös
Vammaisneuvosto tarkisti ikäryhmäkohtaisten hyvinvointiryhmien edustajat ja nimesi hyvinvointiryhmiin henkilöt seuraavasti:
- Työikäisten hyvinvointiryhmään edustajiksi Elina Nykyri ja Tarja Räisänen;
- Ikääntyneiden hyvinvointiryhmän edustajaksi Rainer Skogberg.
Vammaisneuvosto päätti jatkaa muiden edustajien kartoittamista lasten ja nuorten sekä ikääntyneiden hyvinvointiryhmiin myöhemmin.