Aluevaltuusto, kokous 27.9.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 82 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen investointisuunnitelma 2023–2027

VAKEDno-2022-226

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Asian valmistelijat: hallintovalmistelujohtaja Mikko Hokkanen, tilakeskuksen päällikkö Pasi Salo, talousvalmistelujohtaja Hanna Heinikainen 

Investointisuunnitelmaesityksen valmistelu ja hyväksyntä 

Hyvinvointialueen velvollisuudesta toimittaa investointisuunnitelmaa koskeva esitys kalenterivuosittain sosiaali- ja terveysministeriölle, sisäministeriölle ja valtiovarainministeriölle   säädetään hyvinvointialueesta annetun lain 16 §:ssä.  Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen valtakunnallisissa tavoitteissa määritellään investointeja koskevat linjaukset.    Tärkeitä investointeja ovat esimerkiksi toimitila-, kiinteistö-, laite-, kalusto- sekä tieto- ja viestintätekniikkainvestoinnit. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 22 §, Laki pelastustoimen järjestämisestä 8 §). 

Investointisuunnitelma sisältää sekä pelastustoimen osasuunnitelman että sosiaali- ja terveydenhuollon osasuunnitelman.  

Hallintosäännön 24 §:n mukaan pelastuslautakunnan tehtävänä on valmistella pelastuslaitoksen talousarvio ja -suunnitelmaesityksen sekä investointisuunnitelmaesityksen Vantaan ja Keravan aluevaltuuston aikataulussa asetettujen sitovien tavoitteiden sekä meno- ja tuloerien mukaisesti kuultuaan KeskiUudenmaan hyvinvointialuetta. Pelastuslautakunta on käsittelyt investointisuunnitelman osaltaan kokouksessaan 8.9.2022. Pelastuslautakunta päätti esittää aluehallitukselle ja edelleen aluevaltuustolle hyväksyttäväksi investointisuunnitelmaesityksen ja että esitykseen voidaan tehdä teknisiä tarkennuksia, kun sitä yhteensovitetaan hyvinvointialueen investointisuunnitelmaan. 

Hyvinvointialueen aluehallitus tekee esityksen investointisuunnitelmasta aluevaltuustolle, joka käsittelee sitä kokouksessaan 27.9.2022. Hyvinvointialueen aluevaltuuston käsittelyn jälkeen investointisuunnitelmaesitys lähetetään sosiaali- ja terveysministeriölle, sisäministeriölle ja valtiovarainministeriölle valtiolta saadun ohjeistuksen mukaisesti 1.10.2022 mennessä.  Saatuaan hyvinvointialueen investointisuunnitelman, sosiaali- ja terveysministeriö ja vastaavasti Pelastuslaitoksen osalta sisäministeriö hyväksyy tai hylkää suunnitelman.  

Jos asianomainen ministeriö jättää investointisuunnitelmaa koskevaan esitykseen sisältyvän sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen osasuunnitelman hyväksymättä, hyvinvointialueen on toimitettava hyväksymättä jätetyn osasuunnitelman korvaava esitys viivytyksettä sosiaali- ja terveysministeriölle, sisäministeriölle ja valtiovarainministeriölle.  Ministeriöt tekevät päätöksensä 30.11.2022 mennessä. 

Valtion hyväksymään investointisuunnitelmaan perustuen hyvinvointialueella tehdään tarveharkintaan perustuva päätösehdotus toteutettavista investointikohteista. Ehdotus viedään poliittiseen päätöksentekoon pelastuslautakuntaan ja hyvinvointialueen aluehallitukseen ja lopullinen päätös tehdään aluevaltuustossa talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä joulukuussa 2022 (aluevaltuuston 18.5.2022 hyväksymä talousarvion laadintaohje, joka perustuu lakiin hyvinvointialueesta 611/2021). 

Hyvinvointialueen tulee valtiovarainministeriölle esitettävässä investointisuunnitelmassa esittää tiedot investointeja vastaavista sopimuksista, vaikka niitä ei käsitellä hyvinvointialueen talouden suunnittelussa investointeina. Tämä on tarpeen, koska esimerkiksi toimitilat voidaan rahoittaa usealla eri tavalla. Perinteisen, omaan taseeseen tehtävän investoinnin lisäksi toimitiloja on mahdollista hankkia myös erilaisilla vuokramalleilla. Nämä rinnastetaan investointien ohjausta ja investointisuunnitelmaa koskevassa sääntelyssä investointeihin. 

Jos hyvinvointialue haluaa perustaa toimitilojen hallinnointia varten erillisiä kiinteistöosakeyhtiöitä, yhtiön hallintaan suunnitellut toimitilat tulee sisällyttää investointisuunnitelmaan. Investointisuunnitelmassa kuvataan myös rahavarojen käyttö investointien rahoittamiseen sekä muu Investointien rahoitus kuten mahdolliset investointituet. Yhtiöiden lukuun tehtäviä investointeja varten ei kuitenkaan haeta erikseen valtiovarainministeriöltä tilikausittain haettavaa valtuutta pitkäaikaisen lainan ottamiseksi eli ns. lainanottovaltuutta, vaan yhtiöiden menot vaikuttavat lainanottovaltuuteen hyvinvointialueen vuosikatteen kautta. 

Investointisuunnitelmassa esitetty summa omaan taseeseen hankittavien kohteiden osalta on alustava arvio maksimiveloituksesta, jolla varmistettaisiin mahdollisuudet neuvotella kyseisten kohteiden hankkimisesta. 

Valtion hyväksymä investointisuunnitelma mahdollistaa lainanottovaltuuden käyttämisen, jonka jälkeen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintosäännön § 77 mukaisesti aluehallituksella on mahdollisuus päättää pitkäaikaisen (yli vuoden pituisen) lainan ottamisesta.  

Hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä ensimmäisen vuoden investointisuunnitelma tulee toimittaa huomattavan aikaisessa vaiheessa suhteessa hyvinvointialueen strategia-, tila- ja palveluverkkosuunnittelun aikatauluihin. Hyvinvointialue tulee toteuttamaan investointinsa huolellisen harkinnan perusteella. Jotta investointien toteuttaminen voidaan mahdollistaa heti vuodelle 2023, on hyvinvointialuevalmistelussa lähdetty laatimaan investointisuunnitelma siten, että se pitää sisällään tarpeelliset ja mahdollisesti toteuttamiskelpoiset investoinnit. Hyvinvointialueen päätöksentekoon investointien varsinainen toteuttaminen ja toteuttamistapojen valinnat tullaan tuomaan myöhäisemmässä vaiheessa.  On mahdollista, että osa nyt investointisuunnitelmassa esitettävistä investoinneista jää toteuttamatta vuonna 2023. 

Investointisuunnitelman käsite 

Investoinneilla sidotaan taloudellisia voimavaroja pitkäaikaisesti tiettyyn kohteeseen. Investointisuunnitelmaan tulee kirjata  

  • taseen pysyvien vastaavien erään kuuluvat aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
  • investointeja vastaavat usean vuoden sopimukset, kuten pitkäaikaiset toimitilojen vuokrasopimukset ja ajoneuvojen leasingit 
     

Hyvinvointialueen investointisuunnitelmassa investointeja ovat siis mm. rakennusten, ajoneuvojen, kaluston, laitteiden ja tietojärjestelmien hankinnat riippumatta niiden rahoitustavasta. 

Hyvinvointialueiden lainanottovaltuus 

Lainanottovaltuudesta siirtymäkaudella sekä vuoden 2023 investoinneista ja investointiesityksen käsittelyaikataulusta säädetään voimaanpanolain 61 §:ssä.  

Valtioneuvosto päättää vuosittain valtiovarainministeriön esityksestä hyvinvointialueen tilikausittaisen valtuuden määrästä pitkäaikaisen lainan ottamiseksi. Hyvinvointialueen lainanottovaltuus on hyvinvointialueen laskennalliseen lainanhoitokatteeseen perustuvan enimmäismäärän ja tilikauden alun ennakoidun lainamäärän erotus. Hyvinvointialueiden lainanottovaltuudet vuodelle 2023 perustuvat hyvinvointialueelle siirtyvien sairaanhoitopiirien ja erityshuoltopiirien kuntayhtymien vuoden 2021 tilinpäätösten ja vuoden 2022 talousarvioiden tietoihin. 

Vuodelle 2023 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on lainanottovaltuutta 206,6 milj. euroa. (VM/2022/109, 16.6.2022). 

Investointien toteuttaminen 

Valtion vahvistettua hyvinvointialueen investointisuunnitelman, investointisuunnitelman sisältävien uusien toimitilojen ja kohteiden jatkovalmistelu tuodaan hyvinvointialueen aluehallituksen ja aluevaltuuston käsittelyyn. Siinä yhteydessä päätetään, jatketaanko kiinteistöyhtiöiden perustamisen valmistelua vai pyritäänkö valmiusasemat toteuttamaan ulkopuolisen sijoittajan vuokrahankkeina. 

Mikäli hankkeet toteutetaan keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden lukuun, hyvinvointialue järjestää hankkeiden rahoituksen perustettavien yhtiöiden lukuun, jolloin yhtiöt toimivat hankkeiden rakennuttajana hyvinvointialueen antamien toimintaohjeiden mukaisesti. Yhtiöiden perustamisvaiheessa tarvittava rakennussuunnittelu ja urakoiden kilpailutus valmistellaan hyvinvointialueen ja yhtiöiden yhteistyönä. Hankkeiden valmistuttua hyvinvointialueen toimitilojen hallinta perustuu keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeiden omistamiseen ja hyvinvointialue maksaa yhtiöille yhtiövastiketta, jolla yhtiöiden toiminta rahoitetaan. Järjestelyn etuna on se, että hyvinvointialueen hankkiman rahoituksen kustannukset ovat pienemmät kuin yksityisten sijoittajien rahoituskustannukset. Lisäksi yhtiömuotoinen toteutus ei vaadi tilikausittain valtiovarainministeriöltä haettavan lainanottovaltuuden hakemista. 

Mikäli investointisuunnitelmassa esitetään kiinteistöjen ostamista ja valtio hyväksyy sen, mahdollistaa se neuvottelujen aloittamisen kuntien tai kuntien kiinteistöyhtiöiden kanssa. Kuntotutkimusten, hinnan määrittelyjen ja neuvottelujen jälkeen kunkin potentiaalisen kohteen ostaminen tuodaan erikseen pelastuslautakunnan käsittelyyn. 

Investoinnit voidaan rahoittaa usealla eri tavalla. Perinteisen, omaan taseeseen tehtävän investoinnin lisäksi toimitiloja on mahdollista hankkia myös erilaisilla vuokramalleilla. 

Hankkeiden toteuttaminen yhtiöiden kautta on nykyisin varsin yleistä. Yhtiöiden investoinnit vaikuttavat vuokra- tai vastikemenoina hyvinvointialueen vuosikatteeseen ja siten pienentävät hyvinvointialueen lainanottovaltuutta. 

Jos hyvinvointialue haluaa perustaa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuslaitoksen toimitilojen hallinnointia varten erillisen kiinteistöyhtiön, yhtiölle luovutettaviksi aiotut toimitilat tulee sisällyttää investointisuunnitelmaan. Investointisuunnitelmassa kuvataan myös rahavarojen käyttö investointien rahoittamiseen sekä muu investointien rahoitus kuten mahdolliset investointituet. 

Vuokrahankkeen ja kiinteistöosakeyhtiön erot 

Vuokrahanke 

Kiinteistöosakeyhtiö 

Hyvinvointialueen suunnitteluvastuu jää hankesuunnittelun tasolle 

Hyvinvointialue vastaa hankkeen tarveselvityksestä ja hankesuunnittelusta 

Tarjouskilpailun voittanut rakennusliike tekee maanvuokrasopimuksen perustettavan kiinteistöosakeyhtiön lukuun 

Hyvinvointialue perustaa keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön, jolle hankitaan tontti kunnalta 

Rakennusliike/hankekehittäjä hankkii rahoituksen/investorin (perustettavan yhtiön lukuun) 

Hyvinvointialue järjestää hankkeen rahoituksen perustetun yhtiön lukuun 

Rakennusliike tekee "omistamansa" kiinteistöosakeyhtiön kanssa urakkasopimuksen 

Rakennuttajana toimii hyvinvointialueen omistama keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö/hyvinvointialue. Kiinteistöosakeyhtiö hankkii tarvittavan suunnittelun, kilpailuttaa urakat ja tekee urakkasopimukset lukuunsa.  

Toimitilojen vuokrasopimus laaditaan rakennusliikkeen (keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön omistaja) ja vuokralaisen (hyvinvointialue) välillä 

Hyvinvointialueen toimitilojen hallinta perustuu keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden omistamiseen. Hyvinvointialue maksaa yhtiövastiketta. 

Hyödyt: Urakan toteuttamisriskit jäävät urakoitsijalle ja omistamisen riskit vuokranantajalle (kiinteistösijoittajalle) 

Hyödyt: Rahoituskustannukset todennäköisesti halvemmat, toimitilat hyvinvointialueen omistaman kiinteistöosakeyhtiön omistuksessa 

Riskit: Hyvinvointialueen laatiman hankesuunnitelman jälkeen suunnittelun tarkentaminen paloaseman erityisratkaisujen osalta on hankalaa ja kallista. Myös vuokrasopimuksen aikaiset vaikuttamismahdollisuudet ovat rajalliset 

Riskit: Rakennuttamisen ja omistamisen riskit 


Toimitilojen ostaminen kunnilta tai kuntayhtymiltä  

Kuntien tulee luopua taseessa omistamistaan sote- ja pelastustoimen kiinteistöistä vuoden 2026 loppuun mennessä. Kunnilla on kaksi vaihtoehtoa, myydä kiinteistöt tai siirtää ne omistamilleen kiinteistöosakeyhtiöille. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on vuodelle 2023 lainanottovaltuutta 250 miljoonaa euroa, joten hyvinvointialue voi hankkia strategisesti tärkeitä toimitiloja omistukseensa.  

Kiinteistökauppojen kauppahinnat neuvotellaan tavanomaisesti auktorisoitujen kiinteistöarvioiden tekemien ns. AKA-arvioiden pohjalta. Varsinaista kiinteistöarviota ennen tehdään rakennuksen kuntoarvio ja tarvittava kuntotutkimuksia, jotta kiinteistöarviossa voidaan huomioida myös rakennuksen tekninen kunto ja korjausvelan määrä. Kiinteistöarvioiden, kuntoarvioiden ja kuntotutkimusten tekijät valitaan yhteistyössä ostajan ja myyjän välillä. Lisäksi kuntalain mukaan kunnan luovuttaessa omistamansa kiinteistön ilman tarjouskilpailua, puolueettoman arvioijan on arvioitava kiinteistön markkina-arvo, joten paloasemien kauppahintojen on perustuttava kiinteistöarvioihin.   

Ehdotus

Aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy liitteen mukaisen investointisuunnitelmaesityksen. Esitykseen voidaan tehdä teknisiä tarkennuksia, mikäli valtio vaatii niitä käsittelynsä yhteydessä 

Aluehallitus toteaa, että varsinainen päätös rakennusinvestoinneista ja niiden toteuttamistavoista ei synny tämän investointiohjelman hyväksymisen yhteydessä. Päätöksiä investoinneista tullaan käsittelemään talousarvion ja siirtymäkauden tilastrategian yhteydessä.

Muutettu päätösehdotus:

Aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättää:

  1. hyväksyä liitteen mukaisen investointisuunnitelmaesityksen. Esitykseen voidaan tehdä teknisiä tarkennuksia, mikäli valtio vaatii niitä käsittelynsä yhteydessä;
  2. todeta, että varsinainen päätös rakennusinvestoinneista ja niiden toteuttamistavoista ei synny tämän investointiohjelman hyväksymisen yhteydessä. Päätöksiä investoinneista tullaan käsittelemään talousarvion ja siirtymäkauden tilastrategian yhteydessä.

Päätös

Muutettu päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen.

Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vantaa.fi.

Perustelut

Liitteet:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen investointisuunnitelma 2023–2027

Ehdotus

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle,​ että aluevaltuusto päättää:

  1. hyväksyä liitteen mukaisen investointisuunnitelmaesityksen. Esitykseen voidaan tehdä teknisiä tarkennuksia,​ mikäli valtio vaatii niitä käsittelynsä yhteydessä;​
  2. todeta,​ että varsinainen päätös rakennusinvestoinneista ja niiden toteuttamistavoista ei synny tämän investointiohjelman hyväksymisen yhteydessä. Päätöksiä investoinneista tullaan käsittelemään talousarvion ja siirtymäkauden tilastrategian yhteydessä.

Päätös

Aluevaltuusto päätti yksimielisesti keskustelun jälkeen:

  1. hyväksyä liitteen mukaisen investointisuunnitelmaesityksen alla olevilla lisäyksillä. Esitykseen voidaan tehdä teknisiä tarkennuksia,​ mikäli valtio vaatii niitä käsittelynsä yhteydessä;​
  2. todeta,​ että varsinainen päätös rakennusinvestoinneista ja niiden toteuttamistavoista ei synny tämän investointiohjelman hyväksymisen yhteydessä. Päätöksiä investoinneista tullaan käsittelemään talousarvion ja siirtymäkauden tilastrategian yhteydessä.
     

Investointisuunnitelmaesitykseen hyväksytyt lisäykset:

Kohta 1.1. lisätään taulukkoon Palvelukeskus Hopeahovi, Kerava vuodelle 2027, summa 750 000 euroa.

Kohta 1.1.1. lisätään taulukkoon Palvelukeskus Hopeahovi, Kerava vuodelle 2027, summa 750 000 euroa.

Kohta 3: lisätään toiseen asiakohtaan maininta Hopeahovin palvelukeskuksesta niin, että se kuuluu seuraavasti: ”jo olemassa olevien tilojen laajennus ja muutostöitä tehdään Myyrmäen vammaisten toimintakeskukseen, Koivukylän terveysaseman hammashoitolaan ja Koivukylän perhekeskukseen sekä Keravan Hopeahovin palvelukeskukseen”

Kohta 3: lisätään uusi asiakohta Merkittäville sotekiinteistöille voidaan tehdä pitkiä vuokrasopimuksia.”

Lisätään uusi kohta 3.1.8 ja seuraava teksti:

3.1.8 Keravan Hopeahovin nykyisen palvelukeskuksen korvaaminen uudisrakennuksella sekä laajennus

Pohjoisen alueen investointivaraus tulee osoittaa Keravan terveyskeskuksen tontille, koska tällä varmistetaan kyky vastata pohjoisen alueen kasvavaan sotepalveluiden tarpeeseen. Tontille voidaan sijoittaa laajasti eri sotepalveluja. Tontille voidaan rakentaa heti 13 500 kem2 lisää, jos vanhusten palvelukeskus Hopeahovi korjausrakennetaan. Lisäksi tehokkuutta lisäävän kaavamuutoksen kautta saadaan lisää rakentamisoikeutta vielä 8 500 kem2.

Hankkeen sisältö
Keravan vanhustenkeskuksen kaavoitettavan rakennusoikeuden laajuudeksi on kaavailtu noin 7 000 k-m2. Hankkeen tarveselitystä ei ole vielä tehty, mutta arvio investoinnin suuruudesta on noin 25 milj. €. Tavoitteena on, että Keravan vanhustenkeskus valmistuu vuonna 2027.

Syy hankkeen toteuttamiseen
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella yli 75-vuotiaan väestön määrän ennustetaan kasvavan lähes 7000 asukkaalla vuoden 2027 loppuun mennessä. Väestön nopean kasvun ja ikääntymisen myötä tehostetun palveluasumisen kapasiteettia tarvitaan lisää.

Hankkeen vaikutukset toimintaan
Hanke on tarkoitus toteuttaa vuokrahankkeena, jolloin hyvinvointialue vuokraa kohteen asunnot ja vuokraa niitä edelleen asukkaille. Hyvinvointialueelle tuleva kohteen vuokrien nettovaikutus on pieni, koska asuntojen asukkaat maksavat hyvinvointialueelle vuokraa.

Hankkeen toteuttamisesta aiheutuvat menot
Investoinnin arvioitu summa on 25 milj. €
Vuokrahanke

----------------------------------------------------------------

Laura Tulikorpi jätti päätökseen Vihreän valtuustoryhmän pöytäkirjalausuman. Pöytäkirjalausuma kuului seuraavasti: "Investointisuunnitelma tuodaan aluevaltuuston käsittelyyn vuosittain aina talousarviokäsittelyn yhteydessä​​​​​​”. Tiina Tuomela ilmoitti Kristillisdemokraatit, KD -aluevaltuustoryhmän yhtyvän pöytäkirjalausumaan. Marjo Vacker ilmoitti Liike Nyt aluevaltuustoryhmän yhtyvän pöytäkirjalausumaan. Funda Demiri ilmoitti Vasemmistoliiton valtuustoryhmän yhtyvän pöytäkirjalausumaan. Tiina Keskimäki ilmoitti Aluevaltuustoryhmän Valta kuuluu kansalle yhtyvän pöytäkirjalausumaan. Suvi Karhu ilmoitti Perussuomalaisten aluevaltuustoryhmän yhtyvän pöytäkirjalausumaan.