Aluevaltuusto, kokous 27.9.2022

Perustelut

Asian valmistelijat: hallintovalmistelujohtaja Mikko Hokkanen, tilakeskuksen päällikkö Pasi Salo, talousvalmistelujohtaja Hanna Heinikainen 

Investointisuunnitelmaesityksen valmistelu ja hyväksyntä 

Hyvinvointialueen velvollisuudesta toimittaa investointisuunnitelmaa koskeva esitys kalenterivuosittain sosiaali- ja terveysministeriölle, sisäministeriölle ja valtiovarainministeriölle   säädetään hyvinvointialueesta annetun lain 16 §:ssä.  Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen valtakunnallisissa tavoitteissa määritellään investointeja koskevat linjaukset.    Tärkeitä investointeja ovat esimerkiksi toimitila-, kiinteistö-, laite-, kalusto- sekä tieto- ja viestintätekniikkainvestoinnit. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 22 §, Laki pelastustoimen järjestämisestä 8 §). 

Investointisuunnitelma sisältää sekä pelastustoimen osasuunnitelman että sosiaali- ja terveydenhuollon osasuunnitelman.  

Hallintosäännön 24 §:n mukaan pelastuslautakunnan tehtävänä on valmistella pelastuslaitoksen talousarvio ja -suunnitelmaesityksen sekä investointisuunnitelmaesityksen Vantaan ja Keravan aluevaltuuston aikataulussa asetettujen sitovien tavoitteiden sekä meno- ja tuloerien mukaisesti kuultuaan KeskiUudenmaan hyvinvointialuetta. Pelastuslautakunta on käsittelyt investointisuunnitelman osaltaan kokouksessaan 8.9.2022. Pelastuslautakunta päätti esittää aluehallitukselle ja edelleen aluevaltuustolle hyväksyttäväksi investointisuunnitelmaesityksen ja että esitykseen voidaan tehdä teknisiä tarkennuksia, kun sitä yhteensovitetaan hyvinvointialueen investointisuunnitelmaan. 

Hyvinvointialueen aluehallitus tekee esityksen investointisuunnitelmasta aluevaltuustolle, joka käsittelee sitä kokouksessaan 27.9.2022. Hyvinvointialueen aluevaltuuston käsittelyn jälkeen investointisuunnitelmaesitys lähetetään sosiaali- ja terveysministeriölle, sisäministeriölle ja valtiovarainministeriölle valtiolta saadun ohjeistuksen mukaisesti 1.10.2022 mennessä.  Saatuaan hyvinvointialueen investointisuunnitelman, sosiaali- ja terveysministeriö ja vastaavasti Pelastuslaitoksen osalta sisäministeriö hyväksyy tai hylkää suunnitelman.  

Jos asianomainen ministeriö jättää investointisuunnitelmaa koskevaan esitykseen sisältyvän sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen osasuunnitelman hyväksymättä, hyvinvointialueen on toimitettava hyväksymättä jätetyn osasuunnitelman korvaava esitys viivytyksettä sosiaali- ja terveysministeriölle, sisäministeriölle ja valtiovarainministeriölle.  Ministeriöt tekevät päätöksensä 30.11.2022 mennessä. 

Valtion hyväksymään investointisuunnitelmaan perustuen hyvinvointialueella tehdään tarveharkintaan perustuva päätösehdotus toteutettavista investointikohteista. Ehdotus viedään poliittiseen päätöksentekoon pelastuslautakuntaan ja hyvinvointialueen aluehallitukseen ja lopullinen päätös tehdään aluevaltuustossa talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä joulukuussa 2022 (aluevaltuuston 18.5.2022 hyväksymä talousarvion laadintaohje, joka perustuu lakiin hyvinvointialueesta 611/2021). 

Hyvinvointialueen tulee valtiovarainministeriölle esitettävässä investointisuunnitelmassa esittää tiedot investointeja vastaavista sopimuksista, vaikka niitä ei käsitellä hyvinvointialueen talouden suunnittelussa investointeina. Tämä on tarpeen, koska esimerkiksi toimitilat voidaan rahoittaa usealla eri tavalla. Perinteisen, omaan taseeseen tehtävän investoinnin lisäksi toimitiloja on mahdollista hankkia myös erilaisilla vuokramalleilla. Nämä rinnastetaan investointien ohjausta ja investointisuunnitelmaa koskevassa sääntelyssä investointeihin. 

Jos hyvinvointialue haluaa perustaa toimitilojen hallinnointia varten erillisiä kiinteistöosakeyhtiöitä, yhtiön hallintaan suunnitellut toimitilat tulee sisällyttää investointisuunnitelmaan. Investointisuunnitelmassa kuvataan myös rahavarojen käyttö investointien rahoittamiseen sekä muu Investointien rahoitus kuten mahdolliset investointituet. Yhtiöiden lukuun tehtäviä investointeja varten ei kuitenkaan haeta erikseen valtiovarainministeriöltä tilikausittain haettavaa valtuutta pitkäaikaisen lainan ottamiseksi eli ns. lainanottovaltuutta, vaan yhtiöiden menot vaikuttavat lainanottovaltuuteen hyvinvointialueen vuosikatteen kautta. 

Investointisuunnitelmassa esitetty summa omaan taseeseen hankittavien kohteiden osalta on alustava arvio maksimiveloituksesta, jolla varmistettaisiin mahdollisuudet neuvotella kyseisten kohteiden hankkimisesta. 

Valtion hyväksymä investointisuunnitelma mahdollistaa lainanottovaltuuden käyttämisen, jonka jälkeen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintosäännön § 77 mukaisesti aluehallituksella on mahdollisuus päättää pitkäaikaisen (yli vuoden pituisen) lainan ottamisesta.  

Hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä ensimmäisen vuoden investointisuunnitelma tulee toimittaa huomattavan aikaisessa vaiheessa suhteessa hyvinvointialueen strategia-, tila- ja palveluverkkosuunnittelun aikatauluihin. Hyvinvointialue tulee toteuttamaan investointinsa huolellisen harkinnan perusteella. Jotta investointien toteuttaminen voidaan mahdollistaa heti vuodelle 2023, on hyvinvointialuevalmistelussa lähdetty laatimaan investointisuunnitelma siten, että se pitää sisällään tarpeelliset ja mahdollisesti toteuttamiskelpoiset investoinnit. Hyvinvointialueen päätöksentekoon investointien varsinainen toteuttaminen ja toteuttamistapojen valinnat tullaan tuomaan myöhäisemmässä vaiheessa.  On mahdollista, että osa nyt investointisuunnitelmassa esitettävistä investoinneista jää toteuttamatta vuonna 2023. 

Investointisuunnitelman käsite 

Investoinneilla sidotaan taloudellisia voimavaroja pitkäaikaisesti tiettyyn kohteeseen. Investointisuunnitelmaan tulee kirjata  

• taseen pysyvien vastaavien erään kuuluvat aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
• investointeja vastaavat usean vuoden sopimukset, kuten pitkäaikaiset toimitilojen vuokrasopimukset ja ajoneuvojen leasingit 
   

Hyvinvointialueen investointisuunnitelmassa investointeja ovat siis mm. rakennusten, ajoneuvojen, kaluston, laitteiden ja tietojärjestelmien hankinnat riippumatta niiden rahoitustavasta. 

Hyvinvointialueiden lainanottovaltuus 

Lainanottovaltuudesta siirtymäkaudella sekä vuoden 2023 investoinneista ja investointiesityksen käsittelyaikataulusta säädetään voimaanpanolain 61 §:ssä.  

Valtioneuvosto päättää vuosittain valtiovarainministeriön esityksestä hyvinvointialueen tilikausittaisen valtuuden määrästä pitkäaikaisen lainan ottamiseksi. Hyvinvointialueen lainanottovaltuus on hyvinvointialueen laskennalliseen lainanhoitokatteeseen perustuvan enimmäismäärän ja tilikauden alun ennakoidun lainamäärän erotus. Hyvinvointialueiden lainanottovaltuudet vuodelle 2023 perustuvat hyvinvointialueelle siirtyvien sairaanhoitopiirien ja erityshuoltopiirien kuntayhtymien vuoden 2021 tilinpäätösten ja vuoden 2022 talousarvioiden tietoihin. 

Vuodelle 2023 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on lainanottovaltuutta 206,6 milj. euroa. (VM/2022/109, 16.6.2022). 

Investointien toteuttaminen 

Valtion vahvistettua hyvinvointialueen investointisuunnitelman, investointisuunnitelman sisältävien uusien toimitilojen ja kohteiden jatkovalmistelu tuodaan hyvinvointialueen aluehallituksen ja aluevaltuuston käsittelyyn. Siinä yhteydessä päätetään, jatketaanko kiinteistöyhtiöiden perustamisen valmistelua vai pyritäänkö valmiusasemat toteuttamaan ulkopuolisen sijoittajan vuokrahankkeina. 

Mikäli hankkeet toteutetaan keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden lukuun, hyvinvointialue järjestää hankkeiden rahoituksen perustettavien yhtiöiden lukuun, jolloin yhtiöt toimivat hankkeiden rakennuttajana hyvinvointialueen antamien toimintaohjeiden mukaisesti. Yhtiöiden perustamisvaiheessa tarvittava rakennussuunnittelu ja urakoiden kilpailutus valmistellaan hyvinvointialueen ja yhtiöiden yhteistyönä. Hankkeiden valmistuttua hyvinvointialueen toimitilojen hallinta perustuu keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeiden omistamiseen ja hyvinvointialue maksaa yhtiöille yhtiövastiketta, jolla yhtiöiden toiminta rahoitetaan. Järjestelyn etuna on se, että hyvinvointialueen hankkiman rahoituksen kustannukset ovat pienemmät kuin yksityisten sijoittajien rahoituskustannukset. Lisäksi yhtiömuotoinen toteutus ei vaadi tilikausittain valtiovarainministeriöltä haettavan lainanottovaltuuden hakemista. 

Mikäli investointisuunnitelmassa esitetään kiinteistöjen ostamista ja valtio hyväksyy sen, mahdollistaa se neuvottelujen aloittamisen kuntien tai kuntien kiinteistöyhtiöiden kanssa. Kuntotutkimusten, hinnan määrittelyjen ja neuvottelujen jälkeen kunkin potentiaalisen kohteen ostaminen tuodaan erikseen pelastuslautakunnan käsittelyyn. 

Investoinnit voidaan rahoittaa usealla eri tavalla. Perinteisen, omaan taseeseen tehtävän investoinnin lisäksi toimitiloja on mahdollista hankkia myös erilaisilla vuokramalleilla. 

Hankkeiden toteuttaminen yhtiöiden kautta on nykyisin varsin yleistä. Yhtiöiden investoinnit vaikuttavat vuokra- tai vastikemenoina hyvinvointialueen vuosikatteeseen ja siten pienentävät hyvinvointialueen lainanottovaltuutta. 

Jos hyvinvointialue haluaa perustaa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuslaitoksen toimitilojen hallinnointia varten erillisen kiinteistöyhtiön, yhtiölle luovutettaviksi aiotut toimitilat tulee sisällyttää investointisuunnitelmaan. Investointisuunnitelmassa kuvataan myös rahavarojen käyttö investointien rahoittamiseen sekä muu investointien rahoitus kuten mahdolliset investointituet. 

Vuokrahankkeen ja kiinteistöosakeyhtiön erot 

Toimitilojen ostaminen kunnilta tai kuntayhtymiltä  

Kuntien tulee luopua taseessa omistamistaan sote- ja pelastustoimen kiinteistöistä vuoden 2026 loppuun mennessä. Kunnilla on kaksi vaihtoehtoa, myydä kiinteistöt tai siirtää ne omistamilleen kiinteistöosakeyhtiöille. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on vuodelle 2023 lainanottovaltuutta 250 miljoonaa euroa, joten hyvinvointialue voi hankkia strategisesti tärkeitä toimitiloja omistukseensa.  

Kiinteistökauppojen kauppahinnat neuvotellaan tavanomaisesti auktorisoitujen kiinteistöarvioiden tekemien ns. AKA-arvioiden pohjalta. Varsinaista kiinteistöarviota ennen tehdään rakennuksen kuntoarvio ja tarvittava kuntotutkimuksia, jotta kiinteistöarviossa voidaan huomioida myös rakennuksen tekninen kunto ja korjausvelan määrä. Kiinteistöarvioiden, kuntoarvioiden ja kuntotutkimusten tekijät valitaan yhteistyössä ostajan ja myyjän välillä. Lisäksi kuntalain mukaan kunnan luovuttaessa omistamansa kiinteistön ilman tarjouskilpailua, puolueettoman arvioijan on arvioitava kiinteistön markkina-arvo, joten paloasemien kauppahintojen on perustuttava kiinteistöarvioihin.