Päätöksen peruste
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vastine ja päätöksen perustelut
Tarjouspyynnössä sekä palvelunkuvauksessa on määritelty vuokran laskukaava, joka on seuraavanlainen: ”Osakohteissa 3.–30. kysytään vuokra XX euroa / vrk / asiakas, joka ei vaikuta vertailuun. Asukkaan kuukausivuokra on edellä ilmoitettu asumisen vuorokausihinta kerrottuna laskennallisella kertoimella 30,5. Vuokrahinta on palveluntuottajan tarjoamien asuntojen keskiarvohinta. Vuokra sisältää lämmitys-, vesi ym. kulut. Vuokran määrä saa ylittää enintään 20 % Kelan määrittämän eläkkeensaajan asumistuen enimmäisasumiskustannuksista.”
Esperin käyttämä laskukaava on poikennut Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen määrittelemästä kaavasta ja se on ollut seuraavanlainen: ”Kelan määrittämän eläkkeensaajan asumistuen enimmäiskustannukset vuositasolla x 1,2 / 365”’
Näin ollen Esperin muodostama päivähinta vuokralle Espoon (30,53 €) kohdalla on poikennut Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen määrittämän kaavan päivähinnasta (30,45 €) sekä Järvenpään (28,08 €) kohdalla poikennut Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen määrittämästä päivähinnasta (28,00 €).
Vaikka asukkaan vuokrahinta ei ole vaikuttanut tarjousten vertailuhintaan on kysymyksessä ollut ehdoton vaatimus, joka tarjoajan on tullut täyttää ja käyttää Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen määrittelemää laskukaavaa. Laskukaava ei ole voinut myöskään olla epäselvä koska kyseisessä hankinnassa muut tarjoajat ovat laskeneet vuokramäärän oikein.
Edellä mainitun perusteella voidaan tehdä päätelmä, että alalla ammattimaisesti toimivalle tarjoajalle on täytynyt olla selvää, että miten vuokran suuruus tulee määrittää. Vallitsevan oikeuskäytännön mukaan (mm. MAO H120/2022 ja 369/2020) hankintayksiköllä on laaja harkintavalta määritellä hankinnan kohde, johon kuuluu muun muassa ehdottomien vaatimusten määritteleminen.
Hankintayksikön on kohdeltava tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Tästä johtuu, että hankintayksikkö on velvollinen hylkäämään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa. Vaikka kysymyksessä ei ole ollut tarjousten vertailuun, vaan tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuteen liittyvä vaatimus ja virhe on ollut vähäinen, hankintayksiköllä on ollut oikeus sulkea tarjoaja pois tarjouskilpailusta (MAO H397/2022).
Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus, vaan hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen. (mm. MAO 467/2023 ja MAO 42/2020)
Hankintalain 74 §:n 2 momentin mukaan, jos tarjouksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tietoja tai asiakirjoja. Täsmentämisessä on kysymys hankintayksikön oikeudesta, ei velvollisuudesta pyytää täsmentämään tarjousta.
Hankintalain 113 §:n mukaisesti tarjouspyyntö on siten ollut ollut riittävän selkeä laskukaavan osalta. Hankintayksiköllä on ollut velvollisuus sulkea Esperi pois tarjouskilpailusta tasapuolisuuden ja syrjimättömän kohtelun vuoksi. Mikäli hankintayksikkö olisi antanut mahdollisuuden täsmentää tarjousta vuokran määrän osalta olisi Hankintayksikkö antanut mahdollisuuden Esperi:lle korjata puutteellinen tarjous tarjouspyynnön mukaiseksi. Tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön vaatimusten mukainen. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ei ole siten toiminut virheellisesti eikä menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan Esperi:n pois tarjouskilpailusta.