Kuvaus
Julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta (TUVE-toiminta) on säädetty lailla julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta (10/2015, jäljempänä myös turvallisuusverkkolaki). Julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnalla turvataan valtion ylimmän johdon ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta tärkeiden viranomaisten yhteistyötä ja viestintää kaikissa tilanteissa.
Korkean varautumisen ja turvallisuuden vaatimusten mukaisesti toteutettu turvallisuusverkko (TUVE) on valtion omistuksessa tai hallinnassa oleva viranomaisverkko, johon kuuluu viestintäverkko, siihen liittyvät laitetilat ja laitteet sekä yhteiset tieto- ja viestintätekniset palvelut. Turvallisuusverkolla mahdollistetaan jokapäiväinen työskentely sekä operatiivisessa toiminnassa että hallinnollisissa tehtävissä. Turvallisuusverkon palvelut ovat käytettävissä koko valtakunnan alueella, ja niitä voidaan käyttää myös kansainvälisissä tehtävissä. TUVE-palveluja tuotetaan ja niitä valvotaan sekä hallitaan kellon ympäri.
TUVE-palveluja tuotetaan turvallisuusverkkolaissa määritetyille käyttäjäryhmille. Palveluilla on noin 35 000 käyttäjää valtioneuvostossa, poliisin eri organisaatioissa, Rajavartiolaitoksessa, Hätäkeskuslaitoksessa, Maahanmuuttovirastossa, Puolustusvoimissa, Tullissa, pelastustoimessa, ensihoidossa sekä eräissä näitä viranomaisia tukevissa organisaatioissa.
Ensihoidon ja pelastustoimen toiminta on reaaliaikakriittistä 24/7-toimintaa, jossa varautuminen ja valmius korostuvat ICT-palveluiden saatavuudessa ja toimivuudessa. Päivystyssairaalat, sosiaalipäivystys sekä valmius- ja tilannekeskukset muodostavat ensihoidon kanssa päivystyksellisten palveluiden kokonaisuuden, jossa yhtenäisellä tietojen käsittely-ympäristöllä on oleellinen merkitys. Turvallisuusverkon palvelut omalta osaltaan tukevat yhteistoimintaa käyttövelvoitettujen viranomaisten ja käyttöluvan saaneiden tahojen välillä.
Lisäksi valtiovarainministeriö on antanut päätöksillään (VN/13271/2020-VM-73, VN/7186/2023-VM-2) sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä turvallisuusverkon palveluiden käyttöluvan TUVE-lain 2§:n mukaiseen toimintaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-Yhtymän johdolle sekä sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisesta vastaaville ja sitä hoitaville virkamiehille, että sosiaali- ja terveydenhuollon valmius- ja tilannekeskuksille, sosiaalipäivystyksille ja päivystyssairaaloille.
Turvallisuusverkon tieto- ja viestintäteknisiä palveluja ja integraatiopalveluja tuottaa valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori. Turvallisuusverkon verkko- ja infrastruktuuripalveluja tuottaa valtion kokonaan omistama Suomen Erillisverkot Oy
Valtori tuottaa valtion yhteisiä tieto- ja viestintäteknisiä palveluja asiakkailleen valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain (1226/2013, jäljempänä TORI-laki) ja asetuksen (132/2014, TORI-asetus) sekä julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annetun lain (10/2015, TUVE-laki) ja asetuksen (1109/2015, TUVE-asetus) mukaisesti.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toiminta kattaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ensihoidon ja pelastustoimen toiminnan, joilla on julkisen hallinnon turvallisuusverkkolain mukainen käyttövelvoite turvallisuusverkon palveluihin koskien käyttövelvoitettujen viranomaisten sisäistä, välistä ja ulkoista yhteistoimintaa ja viestintää, joissa noudatetaan korkean varautumisen tai turvallisuuden vaatimuksia.
Turvallisuusverkon palveluiden käyttölupa koskee ERICA- ja KEJO-järjestelmien käytön lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuteen ja varautumiseen liittyvää tilannekuvan luomista ja johtamista sekä yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa.
Vantaan ja Keravan sosiaali- ja kriisipäivystys tulee tarvitsemaan TUVE-palveluja ja tästä tehdään myöhemmin oma projektisopimuksensa. Tämänhetkinen arvio Valtorin palvelutuotannon kustannuksista 30 käyttäjällä ja 15 työasemalla on noin 37 000 €/v (alv 0 %). Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen pelastustoimen palveluista vastaa Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. Pelastuslaitoksen nykyisin voimassaolevan TUVE-palvelusopimuksen vuosittainen kokonaiskustannus on noin 331 900 euroa.
Oikeudelliset perusteet
Palvelu perustuu edellä mainittuihin lakeihin.
Hankintalakia ei sovelleta julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 12 §:n 2 momentin mukaan hankintoihin, joiden toteuttaminen edellyttää lakiin perustuvia erityisiä turvatoimenpiteitä.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintosäännön mukaan palvelualuejohtaja päättää alle 1 miljoonan euron hankinnoista, sopimuksista ja sitoumuksista. Sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluhankinnoissa palvelualuejohtaja päättää kuitenkin alle 10 miljoonan euron hankinnoista, sopimuksista ja sitoumuksista. Toimialajohtaja ja hyvinvointialuejohtaja päättävät tämän ylittävistä hankinnoista
Oheismateriaali: Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin palvelusopimus (salassapidettävä JulkL 24 § 1 mom 7), 8) ja 20) kohta)