Perustelut
Kokouksen aikana jätettiin seuraavat valtuustoaloitteet:
1. Marja Ahavan ja Olga Gilbertin valtuustoaloite "Tyypin 2 diabeteksen hoidon tehostaminen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 30 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Diabetesta sairastaa arviolta yli 500 000 suomalaista, sitä tietämättään sairastavat mukaan luettuina. Diabeteksen komplikaatiot lyhentävät merkittävästi elinaikaa. Noin 30-vuotiaana todettu diabetes lyhentää elinaikaa keskimäärin 13–14 vuotta ja 50-vuotiaana todettu diabetes lyhentää elinaikaa keskimäärin 5–6 vuotta.
Kyseessä on merkittävä palvelutarvetta lisäävä kansansairaus. Inhimillisen taakan ohella diabeteksen kustannusvaikutus on huomattava: diabetesta sairastavien hoito maksoi 2,5 miljardia euroa vuonna 2017. Diabeteksen hoidon kustannuksista noin puolet aiheutuu vältettävissä olevien, elämänlaatuun merkittävästi vaikuttavien komplikaatioiden hoidosta.
1. Tyypin 2 diabeteksen käypä hoito -suositus
Suositus päivitettiin 18.3.24. Suurin uudistus suosituksessa on painonhallinnan korostaminen diabeteksen hoidossa. Alle 6 vuotta diabetesta sairastaneilla painonpudotuksella on mahdollista hoitaa tyypin 2 diabetes remissioon eli parantaa koko sairaus. Remission saavuttaminen riippuu painonpudotuksesta. Remission saavuttaminen on todennäköisempää, mitä lyhyemmän aikaa diabetes on kestänyt, joten heti diagnoosivaiheessa on syytä suunnata resurssit pysyvän painonpudotuksen ohjaamiseen ja säilyttämiseen. Nopea hoito sairauden puhjetessa ja ennaltaehkäisy on diabeteksen kuten muidenkin kansansairauksien hoidon kulmakiviä.
2. THL laaturekisteri
THL on rakentanut kansallisia laaturekisterejä, jolla voidaan seurata valtakunnallista hoidon tulosten toteutumista eri sairauksissa. Kansallisen diabetesrekisterin tavoitteena on seurata ja auttaa parantamaan diabeteksen hoidon laatua ja vaikuttavuutta. Diabetesrekisterissä seurataan koko hoitoketjussa toteutunutta seurantaa ja hoitoa. Diabeteksen laaturekisteri kattaa tiedot perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta sekä julkisesta ja yksityisestä terveydenhuollosta.
-
Esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue tekee käypä hoito -suosituksen mukaisen intensiivisen painonhallinnan hoitomallin tyypin 2 diabetesta sairastaville potilaille.
-
Esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue seuraa väestön diabeteksen hoidon laatua laaturekisterin perusteella sekä tekee tulosten perusteella tarvittavia muutoksia diabetesta sairastavien hoidossa.
Lähteet:
Tyypin 2 diabetes Käypä hoito -suositus 18.2.24
Diabetesrekisteri (thl.fi)"
2. Teemu Purojärven valtuustoaloite "Pähkinärinteen neuvolan avaaminen". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 25 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Ennen hyvinvointialueiden perustamista Vantaan kaupunki karsi kaupungin neuvolaverkostoa sulkemalla useita neuvoloita, joista yksi oli Pähkinärinteen kaupunginosassa sijainnut neuvola. Neuvolan sijainti oli alueelle erittäin hyvä. Vieressä olivat sekä alakoulu, hammashoitola että kirjasto. Neuvola palveli myös laajemmin länsivantaalaisia perheitä. Tällä hetkellä Pähkinärinteestä joudutaan kulkemaan neuvolaan Myyrmäkeen, Martinlaaksoon sekä Kivistöön. Lyhimmillään matka-aika neuvolaan on noin puoli tuntia ja pisimmillään matkaan menee tunti.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue vahvisti palveluverkkosuunnitelmassaan alustavasti neuvoloiden määrän. Tuossa suunnitelmassa Martinlaakson neuvolan tuli siirtyä uuteen lännen perhekeskukseen, jonka sijainniksi oli kaavailtu ns.Virtataloa Myyrmäessä. Nyt kuitenkin Valtioneuvoston päätöksellä 6.6.2024 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta evättiin lainanottovaltuutus, eikä lännen perhekeskusta kyetäkään avaamaan suunnitellusti. Tällä tulee olemaan hirvittävä vaikutus Länsi-Vantaan perheiden palveluihin.
Nykyinen neuvolakapasiteetti ei ole riittävä. Pähkinärinteeseen on tarkoitus kaavoittaa lisääntyvästi koteja etenkin lapsiperheille. Lisäksi Kivimäen koulun remontin vuoksi hyvinvointialueen palveluista sekä hammashoito että neuvola joutuvat hakemaan uudet tilat toiminnalle. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa niin Martinlaakson kuin myös Pähkinärinteen, Linnaisten, Hämeenkylän ja Hämevaaran lapsiperheet joutuvat kulkemaan entistä pidempiä matkoja neuvolapalveluiden piiriin. Lisäksi tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa neuvola voi hyvin suurella todennäköisyydellä vaihtua kesken raskauden tai vauvaiän.
Neuvolan tehtävänä keskittyä syntyvän ja alle kouluikäisen lapsen ja tämän perheen terveyden ja kehityksen seurantaan, vanhempien lastenhoidolliseen opastukseen sekä lapsen ja vanhempien välisen vuorovaikutuksen tukemiseen. Neuvolatyöllä edistetään yksilön, perheen ja alueen terveyttä neuvomalla ja tukemalla sekä lisäämällä vaihtoehtoja ja voimavaroja. Nyt tätä toimintaa ollaan vakavasti vaarantamassa tavalla, joka tulee varmasti lisäämään tulevaisuudessa tarvetta raskaammille palveluille, kuten erikoissairaanhoidolle sekä lastensuojelulle.
Tämän vuoksi esitämme, että Pähkinärinteeseen avataan neuvola, joka palvelee ensisijaisesti Pähkinärinteen, Linnaisten, Hämeenkylän sekä Hämevaaran lapsiperheitä."
3. Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite "Vammaispalveluiden puhelinpalveluiden ja asiakaskuulemisten toteutuminen laadukkaasti on varmistettava". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 24 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Me valtuustoaloitteen allekirjoittaneet esitämme, että vammaispalveluiden puhelinpalveluiden toimivuus varmistetaan aina, myös virkahenkilöiden loma-aikoina.
Lisäksi esitämme, että vammaispalveluihin tulleisiin hakemuksiin liittyvät asiakaskuulemiset toteutetaan lain edellyttämällä tavalla ja viivytyksettä. Perusteellinen asiakaskuuleminen auttaa kohdennetun palvelun käynnistymistä vammaiselle asiakkaalle ajoissa. Yksilöllinen asiakaskuuleminen vähentää myös tarpeettomia muistutuksia vammaispalveluiden päätöksistä.
Me allekirjoittaneet esitämme, että jatkossa hyvinvointialueen valtuustolle selvitetään vammaispalveluiden laadun kehittymisestä ja raportoidaan laatupoikkeamista, jotta valtuusto voi puuttua mahdollisiin vammaispalveluiden palvelutarpeiden muutoksiin riittävän ajoissa.
Suomen parhaalla hyvinvointialueella vammaisten lasten, -nuorten ja – aikuisten asiat ovat laadukkaasti järjestetty."
4. Tia Seppäsen valtuustoaloite "Mielenterveyden ensiapukoulutusta lasten ja nuorten parissa työskenteleville hyvinvointialueen toimijoille". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 28 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Hyvinvointialalla työskenteleviä opetetaan antamaan ensiapua sydänkohtauksen tai onnettomuuden varalle. Harva kuitenkaan terveydenhoitoalan ulkopuolen saa kattavaa ensiapukoulutusta siihen, kuinka autetaan ihmistä, jolla on esimerkiksi paniikkikohtaus, tai henkilöä, joka kokee itsetuhoisia ajatuksia. Myös mielenterveyteen liittyvät stigmat ja tiukassa olevat nuoriin kohdistuvat ennakkoasenteet saattavat olla akuutin tilanteen tunnistamisen sekä siihen puuttumisen esteenä. Hyvinvointialueemme toimii keskellä mielenterveyskriisiä ja erityisen vakavasti haasteesta kärsivät lapset ja nuoret.
Varsinaisten, riittävän laajasti mitoitettujen ja saavutettavien mielenterveyspalvelujen lisäresursointi on ensiarvoisen tärkeää mutta ei tutkitusti riitä ratkomaan viheliään ongelman juurisyitä. Mielenterveyden kriisiytyessä saattaa avun hakeminen terveydenhuollon parista olla usein liian myöhäistä ja akuutti tilanne saattaakin pintaantua esimerkiksi sosiaalitoimen työntekijän palvelukohtaamisen aikana. MT-ensiavun antaminen lisäisi erityisesti lasten ja nuorten pahoinvoinnin ennaltaehkäisyä, lisäisi hyvinvointialueen palvelujen ja asiakaskohtaamisten laadukkuutta sekä mahdollisesti vähentäisi painetta kustannuksiltaan suuremmilta ja raskaammilta terveyspalveluilta.
Erityisesti alueen lasten ja nuorten kanssa työskentelevien toimijoiden läpi sosiaali- terveys- ja pelastuspalvelujen on panostettava entisestään arkipäivän mielenterveystaitojen opetteluun ja ongelmia ennaltaehkäisevään toimintakulttuuriin. Opetuksen tulee olla suunnitelmallista ja johdonmukaista. Näin voimme ennaltaehkäistä lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmia, edistää tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä, ja vahvistaa koko Vantaan ja Keravan hyvinvointia ja sote-palvelujen integraatiota. Samalla ehkäistään kiusaamista ja kouluväkivaltaa mielenterveyden riskitekijänä. Koulutus lisäisi merkittävästi myös koulutettavan omaa henkistä resilienssiä ja heijastuisi näin positiivisena myös muuhun työyhteisöön sekä alueen kasvavien lapsien mukana muihin ikäryhmiin.
Esitämme, että hyvinvointialue selvittää toimialojen koulutustarjonnan kattavuuden mielenterveyden ensiavun koulutus lapsiin ja nuoriin fokusoituen. Alue järjestää selvitetyn tarpeen mukaan toimialojen lähtökoulutustasoihin suhteutettuja koulutuksia, jotka sisältävät esimerkiksi mielenterveyden ja oman hyvinvoinnin vahvistamisen perusteita, ohjeita riskitilanteiden tunnistamiseen, psyykkisen hyvinvoinnin seuraamiseen ja muiden auttamiseen, ja oppimateriaalia elämänkriiseistä selviämiseen ja erilaisten mielenterveyden häiriöiden tunnistamiseen. Koulutus voidaan toteuttaa mielenterveyden ammattilaisen tai mielenterveyden ensiapukouluttajaksi koulutettujen järjestötoimijoiden avulla, yksittäisinä kertauksina tai jatkuvina syventävinä koulutuksina.
Me allekirjoittaneet aluevaltuutetut edellytämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue tuo em. selvityksen pohjalta alueelle tiivistä mutta kattavaa mielenterveyden ensiapukoulutusta lasten ja nuorten kanssa työskenteleville toimijoille."
4. Antero Eerolan valtuustoaloite "Hyvinvointialueelle korruption vastainen ohjelma". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 21 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Korruptiolla tarkoitetaan julkisen ja poliittisen vallan käyttöä henkilökohtaisen, erityisesti taloudellisen hyödyn saamiseksi. Korruptio voi olla viranomaisten lahjontaa, mutta myös päätöksentekoon syöpynyttä rakenteellista korruptiota.
Oikeusministeriön julkaisu ”Korruptiontorjunta kunnallishallinnossa - Askelmerkkejä hyvään hallintoon” (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164486) vuodelta 2022 määrittelee, että ”korruption tavoitteena on oikeudettoman yksityisen edun saavuttaminen lainvastaisin tai epäeettisin keinoin, mikä vaarantaa paikallishallinnossa yleisen edun toteutumisen sekä luottamuksen viranomaistoimintaan”. Samankaltainen määritelmä löytyy myös valtioneuvoston periaatepäätöksestä (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163396) kansalliseksi korruptionvastaiseksi strategiaksi ja toimenpideohjelmaksi. Samat lainalaisuudet pätevät kuitenkin myös hyvinvointialueilla.
Korruptiota ja oman edun tavoittelua houkuttelevat erityisesti suuret julkisella rahalla tapahtuvat hankinnat yksityisiltä yrityksiltä. Juuri sosiaali- ja terveyspalveluissa tehdään runsaasti ostoja yksityisilta tuottajilta. Siksi myös sote-sektorilla pitää olla herkkyyttä korruption tunnistamiseen.
Yleisimmin käytetty korruptiomittari on kansainvälinen korruptionvastaisen järjestön Transparency Internationalin Corruption Perception Index (CPI), joka mittaa vastaajien havaintoja korruptiosta omassa maassaan. Sen viime vuonna julkaiseman selvityksen (https://yle.fi/a/74-20015512) mukaan Suomi on Tanskan ja Uuden-Seelannin jälkeen maailman kolmanneksi vähiten korruptoitunut maa. Vaikka ilmiö olisi kurissa, se ei tarkoita, että hyvinvointialueet olisivat kokonaan vastustuskykyisiä väärinkäytöksiä kohtaan.
Siksi myös hyvinvointialueella pitää olla jatkuvasti valppaana ja katkaista alkuunsa korruption ravintoketjut. Myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on syytä koota yhteen korruption vastaiset ohjeet ja toimenpiteet ja tehtävä niistä erityinen toimintaohjeisto.
Edellä olevan perusteella, me allekirjoittaneet aluevaltuutetut teemme seuraavan valtuustoaloitteen:
* Vantaan ja Keravan hyvinvointialue kokoaa yhteen tähänastiset määräykset, ohjeet, käytännöt ja toimenpiteet, joilla se torjuu korruptiota kaikessa toiminnassaan. Niistä kootaan erityinen korruption vastainen toimintaohjelma."
5. Tiina Keskimäen valtuustoaloite "Riskianalyysin tekeminen digitalisaation mukanaan tuomille haasteille hyvinvointialueella". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 10 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Teknologian kehitys ja digitalisaatio ovat tuoneet mukanaan uusia järjestelmiä, kuten digitaalinen ID, sosiaalinen pisteytysjärjestelmä, hiilikrediitit, rokotestatusjärjestelmät ja digilompakot.
Nämä järjestelmät tuovat riskejä kansalaisten oikeuksille ja turvallisuudelle.
Tästä johtuen on tarpeen tehdä kattava riskianalyysi näiden järjestelmien mahdollisista oikeudellisista ja rikosoikeudellisista haasteista.
Valtioneuvoston selonteko VNS 16/2022 korostaa rokotestatusjärjestelmän ja digilompakon, digitaalisen ID:n, sosiaalisen pisteytysjärjestelmän, hiilikrediittien merkitystä kansalaisten arjessa.
Näiden järjestelmien käyttöönotossa on kuitenkin otettava huomioon kansalaisten yksityisyyden suoja ja oikeudet, kuten ne on määritelty ihmisoikeussopimuksissa.
Rikosoikeudellisesti tulee tarkastella näitä näkökulmia huomioiden ja varmistaen, että kansalaisten oikeudet ja turvallisuus ovat asianmukaisesti suojattuja. Vaarojen selvittäminen ja niiden torjuminen ihmisoikeusloukkauksien välttämiseksi ovat tärkeitä osia aloitteesta.
Tämän aloitteen tarkoituksena on varmistaa, että hyvinvointialueella noudatetaan oikeusperiaatteita ja suojataan kansalaisten perusoikeuksia.
Riskianalyysin kohteet
1. Digitaalinen ID:
- Mahdolliset tietoturvariskit ja henkilötietojen väärinkäyttö.
- Yksityisyyden suojan rikkominen.
- Syrjinnän riskit ja sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen.
2. Sosiaalinen pisteytysjärjestelmä:
- Kansalaisten profilointi ja seuranta.
- Mahdolliset syrjintä- ja oikeusturvaongelmat.
- Yksityisyyden suojan ja ihmisoikeuksien loukkaukset.
3. Hiilikrediitit:
- Mahdolliset taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset.
- Syrjinnän ja eriarvoisuuden lisääntymisen riskit.
- Oikeudenmukaisuuden varmistaminen järjestelmän toiminnassa.
4.Rokotestatusjärjestelmät:
- Yksityisyyden suojan ja tietoturvan riskit.
- Mahdollinen syrjintä ja sosiaalinen leimaaminen rokotusstatuksen perusteella.
- Oikeudelliset haasteet ja perusoikeuksien suojelu.
5. Digilompakot:
- Henkilötietojen ja maksutietojen turvallisuus.
- Mahdolliset taloudelliset rikokset ja väärinkäytökset.
- Yksityisyyden ja tietoturvan varmistaminen.
Toimenpide-ehdotukset
1. Lainsäädännön ja säädösten tarkastelu: Selvitetään olemassa olevan lainsäädännön ja säädösten riittävyys näiden järjestelmien tuomien haasteiden hallintaan.
2. Asiantuntijaryhmän perustaminen: Kootaan asiantuntijaryhmä, joka koostuu oikeusoppineista, tietoturva-asiantuntijoista ja ihmisoikeusasiantuntijoista riskianalyysin tekemiseksi.
3. Seuranta ja valvonta: Luodaan mekanismit jatkuvalle seurannalle ja valvonnalle, jotta järjestelmien käyttöönoton mahdolliset haitat voidaan tunnistaa ja niihin voidaan puuttua nopeasti.
4. Asukkaiden tiedottaminen: Varmistetaan, että alueen asukkaat ovat tietoisia näistä järjestelmistä ja niiden vaikutuksista heidän oikeuksiinsa ja turvallisuuteensa.
Aloitteen hyödyt
- Ennakoiva toiminta: Hyvinvointialue voi ennakoida ja hallita digitaalisten järjestelmien käyttöönotosta aiheutuvia oikeudellisia ja rikosoikeudellisia haasteita.
- Oikeuksien suojelu: Varmistetaan, että kansalaisten perusoikeudet, kuten yksityisyyden suoja ja syrjimättömyys, ovat turvattuja.
- Turvallisuus ja luottamus: Parannetaan kansalaisten luottamusta digitaalisiin järjestelmiin varmistamalla, että niiden käyttö on turvallista ja oikeudenmukaista.
Yhteenveto
Tämän aloitteen tavoitteena on tehdä kattava riskianalyysi digitaalisen ID:n, sosiaalisen pisteytysjärjestelmän, hiilikrediittien, rokotestatusjärjestelmien ja digilompakoiden oikeudellisista ja rikosoikeudellisista haasteista. Aloite pyrkii varmistamaan, että kansalaisten oikeudet ja turvallisuus ovat suojattuja ja että mahdolliset ihmisoikeusloukkaukset voidaan torjua tehokkaasti. Tämä auttaa hyvinvointialuetta ennakoimaan ja hallitsemaan digitaalisten järjestelmien käyttöönotosta aiheutuvia riskejä ja varmistamaan kansalaisten oikeuksien suojelun.
Aloitteen tueksi viitataan useisiin kirjallisiin lähteisiin, jotka käsittelevät digitaalisten järjestelmien vaikutuksia kansalaisten oikeuksiin ja turvallisuuteen.
1. Valtioneuvoston selonteko VNS 16/2022:
- Tämä selonteko tarjoaa kattavan näkemyksen rokotestatusjärjestelmien ja digilompakoiden merkityksestä kansalaisten arjessa sekä niihin liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista.
2. EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR):
- GDPR-asetus tarjoaa tärkeitä ohjeita henkilötietojen käsittelyyn ja yksityisyyden suojan varmistamiseen digitaalisissa järjestelmissä.
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32016R0679
3. Euroopan ihmisoikeussopimus:
- Tämä sopimus määrittelee keskeiset ihmisoikeudet, jotka on otettava huomioon digitaalisten järjestelmien suunnittelussa ja käyttöönotossa.
https://www.echr.coe.int/documents/d/echr/Convention_FIN
4. Tietosuojavaltuutetun toimiston ohjeet:
- Nämä ohjeet tarjoavat käytännön neuvoja tietosuojaan liittyvien vaatimusten täyttämiseksi ja kansalaisten yksityisyyden suojaamiseksi.
https://tietosuoja.fi/tietosuoja
5. Oikeusministeriön raportit ja ohjeistukset:
- Oikeusministeriö julkaisee säännöllisesti raportteja ja ohjeita, jotka käsittelevät oikeudellisia kysymyksiä ja kansalaisten oikeuksien suojelua digitaalisessa ympäristössä.
https://oikeusministerio.fi/etusivu"