Kuvaus
Ilta-Sanomien rikostoimituksen tuottaja, rikos- ja oikeustoimittaja on pyytänyt journalistiseen tarkoitukseen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta hälytysselosteet / onnettomuusselosteet seuraavasta tapauksesta, josta pelastuslaitos on saanut tehtävän.
Hälytyksen tiedot
Ajankohta: Tiistai 2.4. klo 9:08
Paikka: Viertolan koulu, Jokirannan toimipiste, Vantaa
Ilmoituksen aihe: Koululla ammuttu
Tämän jälkeen hyvinvointialueelta on perusteltu näkemys siitä, miksei Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ole tietopyynnön perusteella luovutettavaa tietoa ja tietopyyntöä on pyydetty täsmentämään. Tietopyyntöä on täsmennetty 8.5.2024 siten, että sen käyttötarkoitusta on perusteltu journalistisella käyttötarkoituksella ja tuotu tietoon, ettei saatavaa asiakirjaa ole tarkoitus julkaista sellaisenaan julkaistavan artikkelin yhteydessä. Selvennyksenä on täsmennetty, ettei asiakirjassa esiintyvien henkilöiden nimiä (kuten epäilty ampuja ja muut uhrit) julkaistaisi Ilta-Sanomien artikkelissa. Asiakirjassa olevia tietoja on kerrottu käytettävän koululla tapahtuneen hahmottamiseen, eikä siten perehdyttäisi henkilöiden yksityisyysasioiden piiriin. Edelleen tietopyynnön täsmentäjä on esittänyt, että mikäli hyvinvointialue kokee esitetyistä perusteluista huolimatta asiakirjassa esiintyvien nimien aiheuttavan sen, ettei asiakirjaa voitaisi luovuttaa, asiakirja pyydetään henkilöiden nimet sumennettuina. Tällöin hyvinvointialuetta on pyydetty selvyyden vuoksi merkitsemään sumennuksen kohdalle, millaisesta henkilöstä (kuten esimerkiksi epäilty ampuja, opettaja, palomies, poliisi, luokkatoveri) puhutaan, ettei nimensumennus aiheuttaisi vaaraa asiayhteyksistä. Tietopyynnön täsmentäjä on esittänyt kouluampumisen olevan vakava yhteiskunnallinen aihe, mistä johtuen kokee tärkeäksi uutisoida asiasta pelastusviranomaisten näkökulmasta.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ei ole tietopyynnössä yksilöityä hälytystä koskevaa julkista asiakirjaa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluehallitus on rekisterinpitäjä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen hätäkeskusraporttien osalta Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa laaditun yhteistoimintasopimuksen ja hätäkeskustoiminnasta annetun lain (692/2010) 16 a §:n perusteella. Kyseisen lainkohdan mukaan henkilötietojen rekisterinpitäjänä toimii Poliisihallitus poliisin tietojen osalta, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä vastaava toimivaltainen viranomainen sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen osalta, pelastustoimen järjestämisestä vastaava toimivaltainen viranomainen pelastustoimen tietojen osalta ja Rajavartiolaitoksen esikunta Rajavartiolaitoksen tietojen osalta. Siltä osin kuin hätäkeskusraportti koskee ensihoitoa, on rekisterinpitäjä HUS-yhtymä Uudenmaan erillisratkaisuun perustuen (sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain (615/2021) 5 §).
Edellä mainitusta jaottelusta johtuen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen rekisterinpitoon kuuluu hätäkeskusraportissa pelastustoimen ja sosiaali- ja kriisipäivystyksen asiakastiedot. Sosiaali- ja kriisipäivystystä toteutetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) ja sosiaalihuoltolain (1301/2014) perusteella. Tällöin puhelun kohteena oleva sosiaali- ja kriisipäivystyksen rekisteriin kuuluva asiakastieto on asiakastietolain (703/2023) nojalla salassapidettävää. Myös viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999, julkisuuslaki) 24.1 § 25 kohdan mukaan asiakirjat, jotka sisältävät tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta taikka sosiaalihuollon palvelusta taikka tietoja henkilön terveydentilasta tai vammaisuudesta taikka hänen saamastaan terveydenhuollon ja kuntoutuksen palvelusta, ovat salassa pidettäviä. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain (703/2023) 4 §:n mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedot ovat pysyvästi salassa pidettäviä. Salassa pidettävää asiakastietoa sisältävää asiakirjaa taikka sen kopiota tai tulostetta ei saa näyttää eikä luovuttaa sivulliselle eikä antaa sivullisen nähtäväksi tai käytettäväksi.
Julkisuuslain 26.1 § mukaan viranomainen voi antaa salassa pidettävästä viranomaisen asiakirjasta tiedon, jos tiedon antamisesta tai oikeudesta tiedon saamiseen on laissa erikseen nimenomaisesti säädetty tai se, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty, antaa siihen suostumuksensa.
Julkisuuslain 10 §:n mukaan salassa pidettävästä viranomaisen asiakirjasta tai sen sisällöstä saa antaa tiedon vain, jos niin erikseen kyseisessä laissa säädetään. Kun vain osa asiakirjasta on salassa pidettävä, tieto on annettava asiakirjan julkisesta osasta, jos se on mahdollista niin, ettei salassa pidettävä osa tule tietoon.
Julkisuuslain 12 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada tieto hänestä itsestään viranomaisen asiakirjaan sisältyvistä tiedoista 11 §:n 2 ja 3 momentissa säädetyin rajoituksin, jollei laissa toisin säädetä.
Julkisuuslain 11 §:n 1 ja 2 momentin 1 kohdan mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole edellä 1 momentissa tarkoitettua oikeutta asiakirjaan, josta tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua taikka lapsen etua tai muuta erittäin tärkeätä yksityistä etua.
Tietopyynnön tekijä on pyytänyt asiakirjoja journalistiseen tarkoitukseen. Tietosuojalain (1050/2018) 27 §:ssä säädetään nimenomaisesti henkilötietojen käsittelystä journalistisen ilmaisun tarkoituksia varten. Kyseinen lainkohta ei anna kuitenkaan anna viranomaiselle luovutusperustetta edellä mainitusti todettujen salassapidettävien tietojen luovuttamiseksi.
Tietopyynnön tekijä ei ole esittänyt lakiperustetta saada tieto salassa pidettävästä asiakirjasta, jolloin hyvinvointialueella ei ole tietopyynnössä yksilöityä asiakirjaa, joka luovuttaa tietopyynnön perusteella.