Perustelut
Asian valmistelija: palvelualuejohtaja Elina Eeva ja konsernipalvelujen johtaja Mikko Hokkanen
Aluevaltuuston kokouksessa 29.3.2022 § 37 jätettiin Riitta Särkelän valtuustoaloite koskien järjestöjen toiminnan tukemista ja yhteistyötä. Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut lisäksi 46 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Järjestöissä tehdään korvaamatonta työtä, joka tukee hyvinvointialueita saavuttamaan sote-uudistukselle asetetut tavoitteet. Järjestöjen toiminnan avulla edistetään ja vahvistetaan asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Järjestöjen toiminta auttaa ihmisiä selviytymään arjen tilanteissa ja tukee myös palvelujen katvealueilla. Järjestöjen tarjoama apu ja tuki voi olla myös osa palveluketjua tai -kokonaisuutta. Vantaa-Keravalla toimii yhteensä 255 sosiaali- ja terveysjärjestöä ja 5 sosiaali- ja terveysalan säätiötä, jotka ovat tärkeä voimavara hyvinvointialueelle. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä koskevan lain mukaan hyvinvointialueen on edistettävä asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä ja jossa sillä on ensisijainen vastuu siltä osin, kuin tämä tehtävä kytkeytyy hyvinvointialueen muihin lakisääteisiin tehtäviin. Sen on myös edistettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
Järjestöjen toiminnan tukeminen on jatkossa sekä hyvinvointialueiden että kuntien vastuulla. On tärkeää, että toimintatavoista sovitaan yhdessä alueen kuntien kanssa niin, etteivät järjestöjen toimintamahdollisuudet vaarannu muutosvaiheessa. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa tilojen luovuttamista järjestöjen käyttöön, järjestöavustuksien takaamista sekä kuntien ja hyvinvointialueiden vastuista sopimista. Järjestöjen ja hyvinvointialueen välille tarvitaan myös säännöllisen vuoropuhelun ja yhteistyö rakenne.
Järjestöt saavat STEAn kautta avustusta Veikkauksen tuotoista erilaiseen toimintaan, joka toteutuu jatkossa hyvinvointialueilla. Osa näistä toiminnoista toteutetaan kumppanuustoimintana nyt kunnan kanssa: järjestö saa kyseiseen toimintaan STEAn kautta avustusta ja osarahoittajana samassa toiminnassa toimii kunta. On tärkeää, että nämä kumppanuustoiminnat jatkuvat yhteistyönä hyvinvointialueiden kanssa ja että niihin varataan hyvinvointialueiden resurssi kuntien tapaan. Muuten on vaarana, että kyseiset toiminnat, jotka usein ovat tukemassa haavoittavassa tilanteessa esimerkiksi lähisuhdeväkivallan, mielenterveysongelmien tai muun syyn vuoksi elävien ihmisten selviytymistä.
Esitän/esitämme, että vuoden 2022 aikana Vantaa-Kerava hyvinvointialueella
- luodaan ja sovitaan yhdessä alueen kuntien sekä järjestöjen kanssa toimintaperiaatteet järjestöjen tukemisesta, joiden avulla turvataan järjestöjen toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa
- määritellään vastuutaho, jolle jatkossa kuuluu järjestöjen tukeminen hyvinvointialueella ja varataan järjestöjen toiminnan tukemiseksi resurssit
- kartoitetaan hyvinvointialueella olevat kumppanuustoiminnat, joissa on STEAn kautta tulevaa tukea järjestölle ja kaupunkien rahoitusta samaan toimintaan sekä varmistetaan näiden toimintojen jatkuvuus hyvinvointialueella
- luodaan järjestöjen ja hyvinvointialueen säännölliselle ja jatkuvalle vuoropuhelulle rakenne osaksi hyvinvointialueen hallintomallia, jotta järjestöt voivat olla tärkeä osaaja ja resurssi hyvinvointialuetta kehitettäessä ja sen asukkaiden tukena."
Aluehallitus päätti kokouksessaan 7.4.2022 § 50 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen talousvalmistelujohtajan sekä erityisasiantuntijan (hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen / osallisuus) valmisteltavaksi.
Aluehallituksen kokouksessa 9.5.32023 § 122 esitettiin vastaus valtuustoaloitteeseen koskien järjestöjen toiminnan tukemista ja yhteistyötä. Aluehallitus päätti kokouksessa yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.
Vastaus valtuustoaloitteeseen:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintosäännön 25 §:n mukaan lähidemokratia- ja osallisuuslautakunta koordinoi hyvinvointialueen järjestöyhteistyötä, päättää avustushaun avaamisesta sekä laatii aluehallitukselle ehdotuksen avustusten myöntämisestä aluehallituksen vahvistamien avustusperiaatteiden pohjalta. Hallintosäännön 23 §:n mukaan aluehallitus päättää avustusten myöntämisestä lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan ehdotuksen pohjalta.
Järjestöavustusvalmistelu käynnistyi hyvinvointialueella keväällä 2022, jolloin sovittiin yhteistyössä alueen kaupunkien kanssa, että jatkossa sekä hyvinvointialue että kunnat avustavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantoa tukevia järjestöjä yhdessä sovitun linjauksen perusteella. Aluehallitus hyväksyi avustusperiaatteet 5.10.2022 ja niitä päivitettiin 26.9.2023. Hyvinvointialueella on ollut käynnistymisensä jälkeen kaksi avustushakua avustusmäärärahan ollessa 850 000 euroa/vuosi. Vuonna 2023 avustuksia myönnettiin 29 hakijalle (21 toiminta- ja 8 kumppanuusavustusta) ja vuonna 2024 41 hakijalle (29 toiminta-avustusta ja 12 kumppanuusavustusta).
Avustushakujen osalta on käyty neuvotteluja Vantaan ja Keravan kaupunkien kanssa. Avustusperiaatteiden mukaisesti hyvinvointialueella sijaitsevista kunnista voi hakea avustuksia toimintaan, joka tukee ja täydentää kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluja ja toimii ensi sijassa yhteistyössä näiden palveluiden kanssa. Kunnat avustavat jatkossakin muun muassa vapaaehtoiseen vertaistukeen sekä virkistystoimintaan (esimerkiksi kerhot, leirit ja retket) liittyviä toimintoja. Samaan toimintaan voi saada avustusta vain joko hyvinvointialueelta tai kunnalta. Hyvinvointialueen järjestöavustushakemuksessa avustusta hakevan järjestön tulee ilmoittaa muut samaan toimintaan haettavat avustukset, kuten kaupungeilta ja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA) haettavat avustukset.
Ensimmäisen avustusvalmistelun yhteydessä tehtiin yhteistyötä myös Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) kanssa ja pyrittiin muun muassa varmistamaan STEAn kanssa yhteisesti rahoitettavien toimintojen jatkuvuus.
STEA-avustushaussa järjestön tulee ilmoittaa keskeiset yhteistyökumppanit, yhteistyön luonne ja sekä yhteistyökumppanien rooli. Järjestöt ovat solmineet Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kanssa yhteistyösopimuksia, joissa on määritetty STEA avustettavaan toimintaan liittyvästä yhteistyöstä.
Hyvinvointialueella järjestöyhteistyötä koordinoidaan konsernipalvelujen asiantuntija- ja kehittämispalveluissa. Koordinaatioon on varattu yhden erityisasiantuntijan 100 % työpanos. Lisäksi toimialojen erityisasiantuntijoiden työpanosta on käytössä toimialakohtaisiin järjestöyhteistyön asioihin, kuten järjestöyhteistyön sisäiseen valmisteluverkostotyöhön, järjestöjen kanssa tehtävien yhteistyösopimuksien valmisteluun ja järjestöjen kanssa järjestettäviin yhteistyötapaamisiin.
Järjestöyhteistyön erityisasiantuntijan johdolla hyvinvointialueelle perustettiin 10/2022 järjestöyhteistyön kehittämisryhmä. Ryhmän tehtävänä on ollut toimia yhdyspintana järjestöjen ja hyvinvointialueen välillä sekä tuoda järjestöjen näkemyksiä erityisesti strategisen tason valmistelutyöhön. Ryhmässä on toiminut yhteensä 31 järjestötoimijaa. Hyvinvointialueen tahtotilana on ollut muodostaa järjestöyhteistyön ryhmästä kuitenkin virallisempi elin, järjestöyhteistyön neuvottelukunta.
Aluevaltuusto päätti kokouksessaan 12.12.2023 § 132 asettaa järjestöyhteistyön neuvottelukunnan lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan alaisuuteen. Lautakunnan tehtävänä on hyväksyä neuvottelukunnan toimintasääntö, jossa linjataan neuvottelukunnan tehtävät, jäsenten lukumäärä ja valintatapa, toimikausi sekä kokous- ja toimintakäytännöt. Lähidemokratia- ja osallisuuslautakunta päätti kokouksessaan 15.4.2024 § 18 järjestöyhteistyön neuvottelukunnan toimintasäännöstä. Toimintasäännön mukaan järjestöyhteistyön neuvottelukunnan tehtävänä on:
- Tukea lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan järjestöyhteistyön koordinaatiotehtävää;
- Vahvistaa järjestöjen toimintaedellytyksiä alueella;
- Luoda kokonaiskuvaa järjestöyhteistyöstä;
- Osallistua hyvinvointialueen järjestöyhteistyön suunnitteluun ja kehittämiseen;
- Valmistella lautakunnan käsiteltäväksi mm. aloitteita, lausuntoja, kannanottoja ja esityksiä;
- Toimia järjestöjen monialaisena yhteistyöelimenä;
- Edustaa myös siihen kuulumattomia Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimivia järjestöjä.
- Vahvistaa asukasosallisuutta yhteistyössä lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan kanssa.
Lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan seuraavaan kokoukseen 27.5.2024 tuodaan järjestöyhteistyön neuvottelukunnan jäsenten valintakriteerit. Neuvottelukunnan toiminta voidaan käynnistää, kun jäsenet on valittu.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Lisätietoa päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.