Aluehallitus, kokous 29.10.2024

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 221 Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien korruption vastaisen ohjelman laatimista

VAKEDno-2024-2789

Perustelut

Asian valmistelija: konsernipalvelujen toimialajohtaja Mikko Hokkanen ja hallintojohtaja Riikka Rajahalme 

Aluevaltuuston kokouksessa 10.6.2024 § 45 jätettiin Antero Eerolan valtuustoaloite "Hyvinvointialueelle korruption vastainen ohjelma". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 21 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti: 

"Korruptiolla tarkoitetaan julkisen ja poliittisen vallan käyttöä henkilökohtaisen, erityisesti taloudellisen hyödyn saamiseksi. Korruptio voi olla viranomaisten lahjontaa, mutta myös päätöksentekoon syöpynyttä rakenteellista korruptiota.  
   
Oikeusministeriön julkaisu ”Korruptiontorjunta kunnallishallinnossa - Askelmerkkejä hyvään hallintoon” (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164486) vuodelta 2022 määrittelee, että ”korruption tavoitteena on oikeudettoman yksityisen edun saavuttaminen lainvastaisin tai epäeettisin keinoin, mikä vaarantaa paikallishallinnossa yleisen edun toteutumisen sekä luottamuksen viranomaistoimintaan”. Samankaltainen määritelmä löytyy myös valtioneuvoston periaatepäätöksestä (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163396) kansalliseksi korruptionvastaiseksi strategiaksi ja toimenpideohjelmaksi. Samat lainalaisuudet pätevät kuitenkin myös hyvinvointialueilla.  
   
Korruptiota ja oman edun tavoittelua houkuttelevat erityisesti suuret julkisella rahalla tapahtuvat hankinnat yksityisiltä yrityksiltä. Juuri sosiaali- ja terveyspalveluissa tehdään runsaasti ostoja yksityisilta tuottajilta. Siksi myös sote-sektorilla pitää olla herkkyyttä korruption tunnistamiseen.  
   
Yleisimmin käytetty korruptiomittari on kansainvälinen korruptionvastaisen järjestön Transparency Internationalin Corruption Perception Index (CPI), joka mittaa vastaajien havaintoja korruptiosta omassa maassaan. Sen viime vuonna julkaiseman selvityksen (https://yle.fi/a/74-20015512) mukaan Suomi on Tanskan ja Uuden-Seelannin jälkeen maailman kolmanneksi vähiten korruptoitunut maa. Vaikka ilmiö olisi kurissa, se ei tarkoita, että hyvinvointialueet olisivat kokonaan vastustuskykyisiä väärinkäytöksiä kohtaan.  
   
Siksi myös hyvinvointialueella pitää olla jatkuvasti valppaana ja katkaista alkuunsa korruption ravintoketjut. Myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on syytä koota yhteen korruption vastaiset ohjeet ja toimenpiteet ja tehtävä niistä erityinen toimintaohjeisto.  
  
Edellä olevan perusteella, me allekirjoittaneet aluevaltuutetut teemme seuraavan valtuustoaloitteen:  
* Vantaan ja Keravan hyvinvointialue kokoaa yhteen tähänastiset määräykset, ohjeet, käytännöt ja toimenpiteet, joilla se torjuu korruptiota kaikessa toiminnassaan. Niistä kootaan erityinen korruption vastainen toimintaohjelma." 

Aluehallitus päätti kokouksessaan 18.6.2024 § 140 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen konsernipalvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi 10.12.2024 mennessä. 

Vastaus valtuustoaloitteeseen:

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluehallitus on kokouksessaan 16.8.2022 hyväksynyt Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen edustusohjeen, joka kattaa hyvinvointialueen edustamisen sekä vieraanvaraisuuden osoittamisen sekä vastaanottamisen periaatteet.  

Edustusohjeen tarkoituksena on selventää Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen edustamista ja yhteistyösuhteiden hoitamista koskevia käytäntöjä. Ohje sisältää tilaisuuksien järjestämisen, edustuslahjojen tilaamisen ja ulkopuolisen tahon tarjoamien etujen vastaanottamisen menettelytavat. Ohje koskee hyvinvointialueen viranhaltijoita, työntekijöitä sekä luottamushenkilöitä, kun he edustavat hyvinvointialuetta tai hoitavat hyvinvointialueen yhteistyösuhteita. Ohjetta sovelletaan sekä sisäisiin tilaisuuksiin, ulkoisiin sidosryhmille järjestettäviin edustustilaisuuksiin sekä ulkopuolisen tahon järjestämään tilaisuuteen osallistumiseen. Koulutuksiin osallistumisesta ohjeistetaan erikseen. Hyväksytyt ohjeet ovat liitteenä. 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on lisäksi ollut anonyymi väärinkäytösten ilmoituskanava (whistleblow) käytössä helmikuusta 2023 lukien. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta, ns. whistleblowing-direktiivi on pantu täytäntöön kansallisella lailla Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (1171/2022). Laki velvoittaa hyvinvointialuetta ylläpitämään sisäistä anonyymia ilmoituskanavaa väärinkäytösten ilmoittamista varten. Anonyymin väärinkäytösilmoituskanavan kautta voi ilmoittaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintaan liittyvästä väärinkäytösepäilystä tai toiminnasta, joka ei noudata eettisiä periaatteita. Ilmoituksen voi tehdä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen nykyinen tai entinen työntekijä, työnhakija, luottamushenkilö tai yhteistyökumppani. Ilmoituksen voi tehdä omalla nimellä tai täysin anonyymisti ja ilmoitukset käsitellään luottamuksellisesti ja sovitun prosessin mukaisesti. Ilmoitukset kuitataan vastaanotetuiksi viimeistään kolmen päivän kuluessa ja mikäli ilmoitus kuuluu lain soveltamisalan piiriin, ilmoittajalle selostetaan ilmoituksen perusteella toteutetut toimenpiteet. Mikäli ilmoitus ei kuulu lain soveltamisalan piiriin, käsittelijät ovat neuvontavelvollisia ohjaamaan ilmoittajan oikealle taholle. Ilmoituskanava on lisätty sekä hyvinvointialueen julkisille internet-sivuille (osoitteeseen https://vakehyva.fi/fi/vaarinkaytosilmoitus) että henkilöstön intra-sivulle. 

Hyvinvointialue ylläpitää verkkosivuillaan hyvinvointialuelain 89 §:n mukaisesti sidonnaisuusrekisteriä. Hyvinvointialueen sidonnaisuusilmoituksissa aluehallituksen jäsenten, aluevaltuuston ja lautakuntien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien sekä hyvinvointialuejohtajan ja aluehallituksen ja lautakuntien esittelijöiden on tehtävä sidonnaisuusilmoitus johtotehtävistään ja luottamustoimistaan elinkeinotoimintaa harjoittavissa yrityksissä ja muissa yhteisöissä, merkittävästä varallisuudestaan sekä muistakin sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä luottamus- ja virkatehtävien hoitamisessa. Ilmoitus on tehtävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun henkilö on tehtäväänsä valittu. Henkilön on myös viivytyksettä ilmoitettava sidonnaisuuksissa tapahtuneet muutokset.  

Hallintolain 28 §:ssä määritellään tilanteet, joissa henkilön tai hänen läheisensä katsotaan olevan asian käsittelyyn nähden asemassa, jossa hänen puolueettomuutensa asian käsittelyyn voi vaarantua. Virkamies, monijäsenisen toimielimen jäsen ja muu asian käsittelyyn osallistuva sekä tarkastuksen suorittava tarkastaja ei saa osallistua asian käsittelyyn, eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella luottamushenkilöitä ohjeistetaan aktiivisesti esteellisyyksistä. Valtuustokauden alussa luottamushenkilöille tarjotaan myös koulutusta hyvän hallintotavan mukaisesta toiminnasta, johon kuuluu osio esteellisyydestä. Esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään ja lähtökohtaisesti vastuu esteellisyyden ilmoittamisesta ja esteellisellä itsellään. Henkilön on lisäksi toimielimen pyynnöstä esitettävä selvitys seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen esteellisyytensä arvioinnissa. Tarvittaessa toimielin äänestää esteellisyydestä. 

Varsinaista yksittäistä korruption vastaista ohjelmaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ei tällä hetkellä ole, mutta korruptioon puuttumiseen ja sitä ehkäisevään työhön on valmiuksia jo tälläkin hetkellä. Valtuustoaloitteessa esitetty ehdotus korruption vastaisesta ohjelmasta on kannatettava. Tarkoituksena on, että seuraavalle valtuustokaudelle edustusohjetta täsmennetään osuudella korruption tunnistamisesta ilmiönä sekä miten korruptiota torjutaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Tämän lisäksi valtuustokauden alussa on tarkoitus järjestää sekä henkilöstölle että luottamushenkilöille koulutusta korruption tunnistamisesta ja ehkäisemisestä. Hyvinvointialueen henkilöstölle on tulossa jatkuvaan käyttöön hyvän hallintotavan materiaali, joka sisältää koulutuksia, ohjeistuksia ja ideoita hyvän hallintotavan toimeenpanoon omassa arkipäivän työssä. Lisäksi hyvinvointialue jatkaa tiedottamista väärinkäytösten ilmoituskanavasta. 

Tällä hetkellä erityisesti lähijohtajille on tarjolla lähijohtajan koulutuskokonaisuus, jossa käsitellään muun muassa korruption ehkäisyyn tähtääviä toimintatapoja. Tämän valtuustoaloitteen perusteella koulutuskokonaisuutta täsmennetään myös lähijohtajan vastuilla ja velvollisuuksilla hyvän hallintotavan mukaisesta toiminnasta. Lisäksi materiaalissa tuodaan selkeämmin ilmi toimintaohjeet epäselvissä tilanteissa tai korruption muotoja havaittaessa.  

Luottamushenkilöille tarjotaan valtuustokauden alussa koulutusta hyvään hallintotapaan ja toimintaan liittyen, jonka avulla myös luottamushenkilöt tutustutetaan korruption vastaiseen toimintaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Koulutuksen lisäksi hyvinvointialueella on laadittu aluevaltuustotyöskentelyn pelisäännöt 2022–2025, jotka velvoittavat kaikkia luottamushenkilöitä ja kaikkea luottamushenkilötoimintaa hyvinvointialueella. 1.6.2025 aloittavalle aluevaltuustolle tuodaan päätettäväksi päivitetyt aluevaltuustotyöskentelyn pelisäännöt valtuustokaudelle 2025–2029.  

Hyvinvointialue suhtautuu hyvin myönteisesti kaikkeen kehittämiseen, jonka avulla korruptiota voidaan kitkeä ja ehkäistä. Korruption ehkäisy on yhtäjaksoista työtä, joka vaatii myös hyvinvointialueelta jatkuvaa kehittämistä, jotta erilaisia korruption erilaiset muodot ja ehkäisyn keinot ovat jokaisen saavutettavissa. 

Ehdotus

Aluehallitus päättää:

  1. antaa Antero Eerolalle ja 20 muulle valtuustoaloitteen allekirjoittaneelle aluevaltuutetulle yllä selostusosassa olevan vastauksen valtuustoaloitteeseen;
  2. esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto merkitsee saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen ja toteaa valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.