Perustelut
Asian valmistelijat: laki- ja päätöspalveluiden päällikkö Jenna Laurikkala ja juristi Tiia Tuovinen
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lausuntoprosessista yleisesti
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle saapuu säännöllisesti lausuntopyyntöjä lainvalmisteluhankkeista ja tätä varten hyvinvointialueella on vakiintunut prosessi lausuntopyyntöjen käsittelemiseen. Laki- ja päätöspalvelut koordinoivat lausuntopyynnön käsittelyn ja jokaiselle saapuvalle lausuntopyynnölle osallistetaan hyvinvointialuetasoisesti tarvittavat asiantuntijat.
Hallintosäännön mukaisesti yksittäistä toimialaa koskevat lausuntopyynnöt hyväksyy toimialajohtaja omaa toimialaansa koskevista lausunnoista ja hyvinvointialuejohtajan toimivaltaan kuuluu päättää useampaa toimialaa koskevista lausunnoista, jollei asiaa sen periaatteellisen tai taloudellisen merkityksen johdosta ole saatettava aluehallituksen käsiteltäväksi. Edunvalvontajaostolle varataan määräaikojen puitteissa mahdollisuus tehdä kannanottoja ja antaa lausuntoja hyvinvointialueelle edunvalvonnallisesti keskeisissä asioissa.
Selkeä ja sujuva lausuntoprosessi on tärkeä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen edunvalvonnan kattavan toteutumisen kannalta. Sujuva prosessi säästää myös organisaation resursseja muihin tarpeisiin, ja sujuvan prosessin ansiosta lausuntopyynnöt voivat ohjautua entistä tarkemmin ja tarkoituksenmukaisemmin oikeille tahoille organisaation sisällä. Lausuntopyyntöihin ja valiokuntakuulemisiin vastaamalla hyvinvointialueella on mahdollisuus vaikuttaa vielä muotoutuvaan lainsäädäntöön, tehden siitä entistä laadukkaampaa ja organisaation kannalta tarkoituksenmukaisempaa.
Alkuvuoden 2025 ajankohtaisia lainsäädäntöhankkeita, lausuntoja ja valiokuntakuulemisia
Vuodelle 2025 ulottuvat keskeiset lainsäädäntöhankkeet ovat tuoneet mukanaan muutoksia tai muutosesityksiä hyvinvointialueen eri sektoreille.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumaksujen enimmäismäärät ovat nousseet vuoden 2025 alusta. Perusterveydenhuollon maksuja on korotettu 22,5 % ja erikoissairaanhoidon maksuja 45 %.
Ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön vähimmäismitoitusta on muutettu siten, että työntekijöiden määrä asiakasta kohden on laskenut 0,65:stä 0,6:een. Tämä muutos on herättänyt keskustelua hoidon laadusta ja henkilöstön riittävyydestä.
Perusterveydenhuollon hoitotakuuta on pidennetty kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. Tämä muutos voi vaikuttaa potilaiden hoitoon pääsyn nopeuteen, mutta samalla se antaa terveydenhuollolle enemmän joustoa resurssien hallinnassa.
Sosiaalityöntekijöiden pätevyysvaatimuksia on joustavoitettu vuoden 2025 alusta. Tilapäisenä sosiaalityöntekijänä toimivien henkilöiden koulutustaustaa on laajennettu, jotta sosiaalihuollon henkilöstön saatavuus ja palveluiden riittävyys voidaan varmistaa.
Vammaispalvelulain uudistus on laajentanut lain soveltamisalan kattamaan kaikki vammaiset henkilöt riippumatta diagnoosista. Palveluiden myöntämisperusteena on nyt henkilön yksilöllinen tarve. Uudistus on tuonut mukanaan uusia palveluita, kuten erityisen osallisuuden tuen, ja muuttanut olemassa olevien palveluiden sisältöä ja terminologiaa. Esimerkiksi asunnonmuutostyöt tunnetaan jatkossa esteettömän asumisen tukena. Asiakkaan osallisuus korostuu palveluprosessin kaikissa vaiheissa. Palvelutarpeen arvioinnista vastaa aina sosiaalihuollon ammattihenkilö, ja päätökset pyritään tekemään toistaiseksi voimassa olevina, ellei määräaikaisuus ole asiakkaan edun mukaista. Lakiin sisältyy kolmen vuoden siirtymäaika, jonka aikana vanhan lain perusteella tehdyt päätökset tarkistetaan uuden lain mukaisiksi. Tämä tarkoittaa, että ennen 1.1.2025 tehdyt päätökset pysyvät voimassa niiden tarkistukseen saakka, kuitenkin enintään vuoden 2027 loppuun asti.
Valmiuden ja varautumisen vahvistamiseksi valmiuslain kokonaisuudistus on käynnissä. Uudistuksen tavoitteena on antaa riittävät toimivaltuudet häiriötilanteiden ja poikkeusolojen hoitamiseen sekä varautua kansallisen riskiarvion mukaisiin uhkakuviin, kuten pandemioihin ja kyberiskuihin. Lain päivityksellä pyritään vastaamaan nykyaikaisiin käsityksiin yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta ja uhkatekijöistä.
Uusi rakentamislaki tuli voimaan vuoden 2025 alusta, ja se on tuonut mukanaan uusia vaatimuksia esimerkiksi mallinnukseen liittyen.
Sisäministeriö on käynnistänyt pelastuslain toisen vaiheen uudistamishankkeen, jonka tavoitteena on sujuvoittaa sääntelyä ja tarkastella mahdollisia säännösten päällekkäisyyksiä. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa syksyllä 2025, ja lakimuutosten on määrä tulla voimaan vuoden 2026 alusta.
Hyvinvointialueen rahoituslakia on muutettu siten, että vuoden 2025 alusta lähtien asiakasmaksuihin tehtävät muutokset otetaan huomioon hyvinvointialueiden rahoituksessa etukäteen niiden voimaantulovuodesta alkaen. Rahoituslakia on tarkoitus muuttaa edelleen siten, että vuodesta 2026 alkaen hyvinvointialueille tulee omavastuuosuus rahoituksen jälkikäteistarkastuksessa, ja toteutuneiden ja laskennallisten kustannusten erotuksena vain osa otetaan huomioon rahoituksessa.
Lisäksi tietosuoja- ja tietoturvasääntelyyn on kohdistunut muutoksia, kuten viimeisimpänä asteittain täytäntöönpantava tekoälyasetus ja kyberturvallisuusdirektiivi.
Esitettyjen lakimuutosten on ilmoitettu pääsääntöisesti toteuttavan nykyisen hallitusohjelman tavoitteita.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on lausunut alkuovuoden 2025 aikana esimerkiksi seuraavien lausuntojen muodossa:
- Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiantuntijalausunto, valtiovarainvaliokunta 21.3.2025
- Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiantuntijalausunto, kunta- ja hyvinvointijaosto 25.3.2025
- Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
- Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lausunto työryhmämietinnöstä hallituksen esitykseksi hankintalain, erityisalojen hankintalain sekä rikosrekisterilain 6 b § muuttamiseksi
- Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lausunto huoneenvuokralakityöryhmän mietinnöstä
- Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle arkistointilaiksi ja laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain muuttamisesta
- Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lausunto arviomuistiosta viranomaisia koskevista seuraamuksista tietosuojalainsäädännön rikkomisesta
- Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lausunto luonnoksesta hyvinvointialueiden tehtäviä koskeviksi valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuosille 2025-2029
Lausunnot ovat tämän päätösesityksen oheismateriaaleina.
Päätösehdotus
Käydään keskustelua ja merkitään tiedoksi.