Perustelut
Kokouksen aikana jätettiin seuraavat valtuustoaloitteet:
1. Matilda Stirkkisen valtuustoaloite “NIPT-seulonta ensisijaiseksi seulontamenetelmäksi Vantaa-Keravan hyvinvointialueella”. Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 31 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Hyvinvointialueiden velvollisuus on tarjota sikiöiden kromosomiseulonnat ja rakennepoikkeavuuksien selvittämistä koskevat seulonnat kaikille raskaana oleville. Nämä seulonnat ovat perheille vapaaehtoisia ja maksuttomia, ja suurin osa odottajista osallistuu niihin.
Sikiöseulonnan tavoitteena on raskauden keston määrittäminen, sikiöiden lukumäärän toteaminen sekä sikiön rakenne- ja kromosomipoikkeavuuksien havaitseminen. Kromosomipoikkeavuuksien seulonta perustuu yhdistelmäseulontaan, joka yhdistää äidin iän, sikiön niskaturvotusultraäänen ja laboratoriokokeet. Näiden perusteella lasketaan riskiluku kromosomipoikkeavuuksille. Yhdistelmäseula löytää parhaimmillaan noin 85–90 % etsityistä kromosomipoikkeavuuksista. Yleisimpiä kromosomipoikkeavuuksia on 21-, 18- ja 13-trisomiat. Kuitenkin yhdistelmäseula voi myös hälyttää turhaan, noin 5 % tapauksista, mikä aiheuttaa perheissä ylimääräistä huolta ja inhimillistä kärsimystä.
Yhdistelmäseulalle on kuitenkin olemassa nykyaikaisempi, luotettavampi vaihtoehto, eli NIPT (noninvasive prenatal testing). NIPTillä voidaan seuloa sikiön yleisimpiä kromosomipoikkeavuuksia tarkemmin kuin yhdistelmäseulonnalla. NIPT-seulonta perustuu raskaana olevan verinäytteeseen, josta tutkitaan istukkaperäistä soluvapaata DNA:ta. NIPT-testin luotettavuus on huomattavasti yhdistelmäseulaa korkeampi, noin 98–100%. Jos NIPT-testi osoittaa kohonnutta kromosomipoikkeavuuden riskiä, tarjotaan odottajalle mahdollisuutta diagnostisiin tutkimuksiin, kuten istukka- tai lapsivesinäytteeseen. Tarkkuutensa vuoksi NIPT vähentää merkittävästi turhia kajoavia toimenpiteitä, joihin liittyy aina noin yhden prosentin keskenmenoriski. Koska NIPT-koe otetaan odottajan verestä, siihen ei liity keskenmenon vaaraa.
Mikäli poikkeavuus havaitaan, perheelle tarjotaan tukea ja neuvontaa ja vaihtoehtoina on joko raskauden jatkaminen tai sen keskeyttäminen. Tieto poikkeavuudesta on tärkeää myös synnytyksen ja jatkohoidon suunnittelun kannalta.
Tähän asti HUS-alueella NIPT on tarjottu vain niille odottajille, joiden yhdistelmäseula tai aiempi raskaushistoria on viitannut kohonneeseen riskiin, tai joilla on taustallaan aiempi kromosomipoikkeavuus. Vuonna 2024 HUS-alueella toteutettiin NIPT-pilotti, johon osallistui 1000 kriteerit täyttävää odottajaa. NIPT-tutkimukseen tarvittava laitteisto on jo asennettu ja käytössä HUSin genetiikan laboratoriossa.
HUS toteuttaa sikiöseulonnat kaikille Uudenmaan alueen odottajille. Vuoden 2025 maaliskuusta alkaen Helsingin kaupunki aloitti NIPT-seulonnan tarjoamisen yhdistelmäseulan sijaan helsinkiläisille odottajille. NIPT-seulonta tarjotaan myös kaikille Varhan alueen odottajille.
Perheen perustamiseen liittyy nyky-yhteiskunnassa monenlaisia epävarmuuksia ja monet perheet hakevat yksityiseltä puolelta NIPT-seulan yhdistelmäseulan rinnalle. Pääkaupunkiseudulla suppea NIPT-testi maksaa yksityisellä puolella asiakkaalle alkaen 620 € ja esimerkiksi Tallinnassa hinta on alkaen 300 €. Perheiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta olisi siis tärkeää tavoitella sitä, että HUS-alueella ei olisi asuinkunnasta tai perheen varallisuudesta kiinni, onko mahdollista osallistua tähän luotettavampaan seulaan.
Esitän, että Vantaa-Keravan hyvinvointialue aloittaa toimenpiteet sen edistämiseksi, että vantaalaisille ja keravalaisille odottajille tarjottaisiin NIPT-seulonta ensisijaisena seulontamenetelmänä yhdistelmäseulan sijaan.
31.3.2025"
2. Elina Nykyrin valtuustoaloite "Kehitetään Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen esteettömyyttä ja saavutettavuutta sekä puututaan ja ehkäistään digisyrjäytymistä". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 17 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Me allekirjoittaneet esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue laatii alueellemme digisyrjäytymisen vähentämiseen ja ehkäisemiseen tähtäävän toimenpideohjelman. Tämän lisäksi esitämme, että hyvinvointialueelle palkataan esteettömyys- ja saavutettavuuskoordinaattori sekä perustetaan esteettömyys- ja saavutettavuustyöryhmä.
Hyvinvointialueen viestinnän pitäisi olla saavutettavaa, selkeää sekä monikanavaista ja -kielistä. Hyvinvointialueen palveluista on silti asukkaan vaikeaa, joskus jopa mahdotonta, saada tietoa kasvokkain tai puhelimitse. Lisäksi asukkaalla saattaa olla vaikeuksia käyttää hyvinvointialueen sähköisiä palveluita. Useissa arjen toiminnoissa on välttämätöntä käyttää digitaalisia palveluita ja laitteita.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialuekin pyrkii lisäämään digitaalisia asiointikanavia ja digitaalisia palveluita. Digitaalisista palveluista haetaan ratkaisua muun muassa henkilöstöpulaan.
Digipalveluiden käyttö vaatii käyttäjiltään laitteiden omistamista ja osaamiskykyä. Lisäksi digipalveluiden käyttäminen vaatii käyttäjältään toimintakykyä ja kielitaitoa, joiden puuttuminen aiheuttaa digitaalista syrjäytymistä. Silloin ei e yhdenvertaisuus yhteiskunnassamme toteudu.
Suurin digitaalista syrjintää yhteiskunnassamme kokeva väestöryhmä ovat ikäihmiset, jotka eivät enää välttämättä selviä arjen asioinneista, koska niissä tarvitaan digitaalisia laitteita. Digitaalista syrjintää voivat kokea myös nuoremmat ihmiset. Heillä esimerkiksi vammaisuus, kielitaidottomuus tai yksinkertaisesti oikean palvelun löytäminen voivat aiheuttaa esteitä digitaalisten palveluiden käytössä. Suomessa arvioidaan olevan yli miljoona digisyrjäytynyttä ihmistä. He ovat ihmisiä, jotka eivät pysty digitaalisia laitteita käyttämään.
Kunnat ja hyvinvointialueet ovat velvoitettuja opastamaan omien digipalveluidensa käytössä, mutta niillä ei ole velvollisuutta antaa muuta tukea. Jos haluamme käyttöömme digitalisaation hyödyt niin meidän oltava valmiita käsittelemään myös sen haittoja.
Me allekirjoittaneet esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella laaditaan toimenpideohjelma digitaalisen syrjäytymisen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Suunnitelman tulee sisältää toimenpide-ehdotuksia digitaalisen syrjäytymiseen puuttumiseksi ja digitaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Toimenpideohjelman sen toimeenpanolle tulee nimetä vastuutaho ja tavoite aikataulu. Hyvinvointialueen tulee laatia ohjelma yhdessä Vantaan ja Keravan kaupunkien, järjestöjen, vammais- ja vanhusneuvostojen, monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunnan ja nuorisovaltuuston kanssa. Myös hyvinvointialueen järjestöyhteistyön neuvottelukunta pitää ottaa mukaan ohjelman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan.
Esteettömyys ja saavutettavuus on asukkaiden oikeuksia. Hyvinvointialueen toiminnan tulee olla esteetöntä ja saavutettavuus. Esteettömyys ja saavutettavuus ovat kaikille hyödyksi, eivätkä kenellekään haitaksi. Erityisesti esteettömyys ja saavutettavuus hyödyttävät ikäihmisiä, vammaisia ihmisiä, lapsiperheitä sekä niitä, jotka puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.
Me allekirjoittaneet ehdotamme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue perustaa esteettömyys- ja saavutettavuuskoordinaattorin toimen. Tämän koordinaattorin tehtävänä on yhdessä alueen järjestöjen, kokemusasiantuntijoiden sekä vammais- ja vanhusneuvostojen kanssa kehittää hyvinvointialueen toiminnan esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Koordinaattori voisi myös vetää hyvinvointialueelle perustettavaa esteettömyys- ja saavutettavuustyöryhmää. Me allekirjoittaneet esitämme siis myös esteettömyys- ja saavutettavuustyöryhmän perustamista hyvinvointialueelle.
Aloite jätetään valtuuston kokouksessa 31.3.2025."
3. Elina Nykyrin valtuustoaloite “Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle tulee laatia neurokirjon toimenpideohjelma”. Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 16 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Me allekirjoittaneet esitämme, että hyvinvointialueemme laatii hyvinvointialueelle neurokirjon toimenpideohjelman. Tämän ohjelman tavoitteena on edistää hyvinvointialueemme toiminnan neuroesteettömyyttä ja saavutettavuutta. Tämän lisäksi ohjelmalla hyvinvointialue pyrkii kehittämään neuropsykiatristen ja autismikirjon häiriöiden (eli neurokirjon häiriöiden) diagnosointia ja hoitoa. Neurokirjon diagnooseja ovat esimerkiksi ADHD, ADD, autismikirjo, kehityksellinen kielihäiriö ja Tourette.
On kehitettävä hyvinvointialueemme toimintaa sellaiseksi, neurokirjon henkilökin pystyy alueemme palveluita nykyistä sujuvammin käyttämään. Tuleekin kehittää hyvinvointialueen toiminnan saavutettavuutta ja neuroesteettömyyttä. Hyvinvointialueen viestinnän pitää olla saavutettavaa, selkeää ja monikanavaista ja -kielistä.
Autismikirjo ja neuropsykiatriset häiriöt koskettavat suurta joukkoa ihmisiä. Autismiliiton mukaan 10–15 prosentilla väestöstä on jokin neurokirjon diagnoosi. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella asui siten 31.12.2024 vähintään 28 988 henkilöä, joilla on jokin neurokirjon diagnoosi. Vantaan ja Keravan väkiluku oli vuoden 2024 lopussa 289 880. Neurokirjon häiriöitä diagnosoidaan yhä enemmän. On opittu tunnistamaan neuropsykiatristen häiriöiden ja autismikirjon oireet paremmin. Paitsi neurokirjon henkilöiden arkeen vaikuttavat neurokirjon diagnoosit myös neurokirjon henkilöiden läheisten arkeen.
Huonosti hoidettu tai diagnosoimaton neurokirjon diagnoosi oireilee muun muassa keskittymisen puutteena, ahdistuksena, masennuksena ja jopa itsetuhoisuutena. Pitkittyneessä tilanteessa voidaan joutua turvautumaan esimerkiksi lastensuojeluun. Se on kallista. Lapsen tai nuoren sijoittaminen kodin ulkopuolelle maksaa merkittävästi enemmän kuin perheapu ja säännöllinen valmennus tai terapia.
Yleisintä lienee kuitenkin, että neurokirjon diagnoosien hoidossa esiintyvien ongelmien tai diagnoosin puuttumisen takia neurokirjon diagnoosin omaavan henkilön opinnot tai työelämä häiriintyvät. Jotta hoidon alkuun päästään nopeasti ja tehokkaasti tulee diagnoosivaihetta nopeuttaa. Tällä hetkellä diagnostisiin tutkimuksiin on jopa kahden vuoden jono. Hyvinvointialueen on purettava jonot diagnostisiin tutkimuksiin ja terapioihin.
Hyvinvointialueen on varmistettava työntekijäresurssien riittävyys neurokirjon diagnoosin omaavien henkilöiden palveluissa. Terapian tarjoaminen on nykyiseltään hyvinvointialueellamme paljolti yksityisten palveluntarjoajien käsissä ja siksi yhtenäistä jonotusjärjestelmää ei ole. Onkin palkattava hyvinvointialueelle omia terapeutteja ja siten vahvistettava omaa palvelutuotantoa.
Neurokirjon häiriöiden varhainen toteaminen parantaa merkittävästi neurokirjon diagnoosin omaavien henkilöiden ja heidän läheistensä hyvinvointia. Neuropsykiatristen ja autismikirjon häiriöiden varhainen toteaminen saattaisi vähentää muun muassa lasten ja nuorten huostaanottojen määrään. Lisäksi varhainen diagnosointi usein turvaa neurokirjon diagnoosin omaavan henkilön opintopolun sekä ehkäisee hänen päihdeongelmiaan. Varhainen diagnosointi myös tukee ja auttaa neurokirjon henkilöitä työelämän haasteissa sekä vähentää rikollisuutta heidän keskuudessaan. Hyvinvointialueen tulee tarjota lisäkoulutusta työntekijöille neuropsykiatrisesti oireilevien ihmisten tunnistamiseen ja kohtaamiseen.
Me allekirjoittaneet esitämme hyvinvointialueelle laadittavaksi neurokirjon toimenpideohjelmaa. Ohjelman avulla hyvinvointialue kehittää toimintansa saavutettavuutta ja neuroesteettömyyttä sekä neuropsykiatrisesti oireilevien henkilöiden diagnosointia ja hoitoa.
Aloite jätetään 31.3.2025 valtuuston kokouksessa."
4. Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmän valtuustoaloite “Suun terveydenhuolto lähipalveluksi”. Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 9 muuta aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Esitämme, että VAKE siirtyy suun terveydenhuollossa aluekohtaiseen ajanvaraukseen, jotta loppuu ristiin rastiin pallottelu, jossa keravalaiset saavat aikoja Vantaan hammashoitoloihin ja vantaalaiset Keravalle. Nykyisessä tilanteessa aluevaltuutettujen saaman palautteen mukaan on enemmän sääntö, kuin poikkeus, että hammaslääkäriaikaa ei saa omaan lähimpään hammashoitolaan. Akuutissa kiireellisen hoidon tilanteessa varmasti moni mielellään ottaa ajan sinne minne sen nopeimmin saa, mutta pääsäännön tulee olla, että suun terveydenhuolto tapahtuu lähipalveluna.
31.3.2025 aluevaltuuston kokouksessa"
5. Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmän valtuustoaloite “Voitontavoittelusta luovuttava lastensuojelussa ja sijaishuollossa”. Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 8 muuta aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Suomessa sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestetty niin, että lastensuojelussa, erityisesti sijaishuollolla on mahdollista harjoittaa voittoa tuottavaa liiketoimintaa. Laskun kuittaavat pääasiassa hyvinvointialueet eli veronmaksajat. Nämä resurssit olisivat paremmassa käytössä sijaishuollon vahvistamisessa, perhetyössä ja muissa ennaltaehkäisevissä palveluissa.
Lasten sijaishuolto maksaa yhteiskunnalle noin miljardi euroa vuodessa. Samalla alan liiketoiminta keskittyy jatkuvasti, kun suuret sote-yhtiöt ostavat pois markkinoilta pieniä yrityksiä.
Tämä on ongelmallista paitsi taloudellisessa, myös eettisessä mielessä. Pahimmillaan liiketaloudelliset näkökohdat voivat luoda perusteen sijaishuoltosopimusten purkamiselle. Näin syntyy ristiriita yrityksen voitontavoittelun ja lapsen edun välille.
Lastensuojelun keskusliiton tekemän selvityksen mukaan lastensuojelun keskeisten tunnuslukujen kehitys on viime vuosina huolestuttava. Kiireellisten sijoitusten ja tahdonvastaisten huostaanottojen määrät ovat jatkuvassa kasvussa, samoin lastensuojelun kustannukset.
Pääasiassa ongelmaan pitää puuttua lainsäädännöllä. Hyvinvointialueella on kuitenkin paljon vapauksia ja keinoja valita palveluidensa tuotantotapoja. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on syytä mahdollisimman pitkälle luopua yksityisten, voittoa tavoittelevien yritysten käytössä sijaishuollon palveluissa. Perheet ja järjestöt eivät kuulu tähän kategoriaan.
Edellä olevan perusteella, me allekirjoittaneet aluevaltuutetut teemme seuraavan valtuustoaloitteen:
* Vantaan ja Keravan hyvinvointialue laatii aikataulun ja ohjelman, jolla se asteittain luopuu yksityisten, voittoa tavoittelevien yritysten käytöstä lastensuojelun sijaishuollossa ja rakentaa samalla omia sijaishuollon palveluita, myös esimerkiksi yhteistyössä muiden hyvinvointialueiden kanssa.
Vantaalla 31.3.2025"
6. Gashaw Bibanin valtuustoaloite “Lastensuojelun perhetyön laajentaminen ja perheenyhdistämisen resurssien lisääminen”. Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 8 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Tausta: Vantaa-Keravan hyvinvointialueen lastensuojelun tarve on kasvanut monista uudistustoimenpiteistä huolimatta. 2024 marraskuussa oli 716 lasta tai nuorta huostaanotettuina, mutta vain harva heistä pääsee takaisin kotiin asumaan. Tutkimukset osoittavat, että vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat pääosin syynä lasten huostaanottoihin. Huostaanoton aikana vanhemmille tarjottava tuki ei ole ollut riittävää.
Ehdotus: Perheen jälleenyhdistämisen prosessia tulee kehittää siten, että jo sijoitetun lapsen vanhemmuuden tukeen suunnataan resursseja nykyisestä 6 kuukauden periodista 1 vuoden periodiin. Resurssien lisäämisellä voimme varmistaa, että vanhemmat saavat tarvittavaa tukea ja apua, mikä mahdollistaa lasten palaamisen kotiin.
Evästeitä päätöksenteon tueksi:
Koulutus ja työllisyys: Vanhempien sosioekonominen asema vaikuttaa merkittävästi mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Työpaikkojen luominen ja mahdollisuuksien lisääminen voivat vähentää näitä haasteita.
Kotoutuminen: Suomen kielen ja palvelujärjestelmän tuntemus ovat tärkeitä uusien perheiden vastaanottamisessa ja tukemisessa.
Vanhemmuuden tukeminen: Vanhempien kasvatusroolin ja vastuun korostaminen on tärkeää lasten hyvinvoinnin kannalta.
Yhteisöllisyys: Uuden ajan yhteisöllisyyden tukeminen voi tarjota perheille tarvittavaa tukea ja verkostoja.
Palveluiden saavutettavuus: Erityisesti nuoret hakeutuvat palveluiden piiriin liian myöhään. Varhainen tuki on tärkeää. Nuoria ohjattava avun piiriin riittävän ajoissa.
Perheiden hyvinvointi: Harrastusten tukeminen, kaupunkiympäristön kehittäminen, valaistus, turvallisuus ja viihtyvyys ovat keskeisiä perheiden hyvinvoinnin kannalta.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että lastensuojelun perhetyötä laajennetaan erityisesti perheiden yhdistämiseksi ja hyvinvointialueemme laatii pikaisesti systeemisiä muutoksia tukemaan siirtymää.
Vantaalla 31.3.2025"