Perustelut
Asian valmistelija: lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtaja Hanna Mikkonen
Aluehallitus on kokouksessaan 21.1.2025 § 3 käsitellyt lasten, nuorten ja perheiden palvelujen selvitystä koskien perusopetuksessa ja 2. asteella työskentelevien hyvinvointialueen sosiaaliohjaajien ja sairaanhoitajien resurssien uudelleenkohdentamista lakisääteisiin tehtäviin. Aluehallitus päätti tuolloin palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Aluehallituksen päätöksen jälkeen selvitystä jatkettiin yhdessä Vantaan ja Keravan kaupunkien kanssa yhteisessä työryhmässä tarkastellen tilannekuvaa ja vaihtoehtoja.
Aluehallituksen ohjeistuksen mukaisesti hyvinvointialue pyysi asiassa lausuntoa opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä sosiaali- ja terveysministeriöltä. Aluehallitus pyysi hyvinvointialuetta myös selvittämään, onko Suomen muilla alueilla vastaavanlaisia toimintamalleja. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue pyysi Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:tä antamaan lausunnon asiassa sekä kartoittamaan, miten vastaavat palvelut on muilla hyvinvointialueilla järjestetty. Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Hyvil Oy:n vastaukset ovat saapuneet ja ovat liitteenä. Sosiaali- ja terveysministeriö ei antanut asiassa lausuntoa.
Valtio edellyttää Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta toiminnan tehostamista ja lakisääteisiin tehtäviin keskittymistä alijäämäisen talouden vuoksi. Osana uudistusohjelmaa lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialalla on tarkasteltu toimialan resursseja ja niiden tarkoituksenmukaista kohdentamista lakisääteisiin tehtäviin. Toimialan tulee vahvistaa terveydenhoitajien resurssointia lakisääteisten terveystarkastusten turvaamiseksi. Toimialalle on tulossa myös uusi resurssia vaativa lakisääteinen tehtävä, kun lasten ja nuorten terapiatakuu astuu voimaan 1.5.2025.
Lakisääteistä opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon siten kuin laissa säädetään. Hyvinvointialueen tuottamaan opiskeluhuoltoon kuuluvat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut.
Lakisääteisen opiskeluhuollon ammattilaiset auttavat ja tukevat mm. seuraavissa asioissa:
- Psykologi voi auttaa ja tukea oppilaita mielenterveyden haasteissa, oppimis- ja keskittymisvaikeuksien arvioinnissa ja tukitoimien suunnittelussa. Psykologin työssä korostuvat psyykkiseen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat.
- Kuraattori on sosiaalihuollon asiantuntija, jonka lakisääteisen palveluun kuuluu mm. auttaa oppilaita, joilla on haasteita tunne-elämässä, motivaatiossa, koulunkäynnissä tai ihmissuhteissa tai omaan kasvuunsa ja kehitykseensä liittyviä ongelmia. Lisäksi kuraattori tekee yhteistyötä perheen ja lapsen ympärillä olevien muiden ammattilaisten kanssa ja voi esim. ohjata oikeaan palveluun.
- Terveydenhoitajan tehtävänä on lapsen ja nuoren kasvun ja kehityksen seuranta ja mm. säännölliset, lakisääteiset terveystarkastukset ja yksilöllisen tarpeen mukaiset käynnit. Terveydenhoitaja huomioi myös seksuaaliterveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalisia suhteita.
- Lääkäri seuraa oppilaiden kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia. Lääkäri tekee säännölliset, asetuksen mukaiset, terveystarkastukset ja mm. laatii lääketieteellisiä arvioita ja hoitosuunnitelmia huomioiden myös mielen hyvinvointi.
Lisäksi kaikki ammattilaiset osallistuvat yhdessä koulujen ja oppilaitosten kanssa yhdessä tehtävään yhteisölliseen opiskeluhuoltoon ja tarvittaessa yksittäisen oppilaan ympärille koottavaan monialaiseen konsultaatiotiimiin. Lakisääteisistä tehtävistä opiskeluhuollossa ja kouluissa on kirjattu oppilas- ja opiskeluhuoltolakiin, hyvinvointialuelakiin, perusopetuslakiin ja terveydenhuoltolakiin sekä Valtioneuvoston asetukseen neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta.
Tällä hetkellä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen opiskeluhuollossa työskentelee ei-lakisääteisissä tehtävissä kaksi psykiatrisia sairaanhoitajaa ja kahdeksan sairaanhoitajaa:
- Perusopetuksessa työskentelee kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa (Vantaa ja Kerava)
- Toisella asteella toimii neljä sairaanhoitajaa (Vantaa ja Kerava)
- Jalkautuvassa etapissa työskentelee neljä sairaanhoitajaa yhdessä luokassa kuuden viikon jaksoissa erityisopettajan työparina (Vantaa)
Hyvinvointialue on saanut opetus- ja kulttuuriministeriön vastauksen kannanottopyyntöön 26.2.2025. Vastaus kokonaisuudessaan on liitteenä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa, että opiskeluhuoltopalveluiden henkilöstön toimiminen opetusryhmissä ei vastaa lainsäätäjän tarkoittamaa toimintaa, joka käy ilmi myös lainsäädännössä ilmenevistä hoitotakuun toteuttamista koskevista aikamääreistä siitä, missä ajassa opiskelijan tulisi saada yksilöllistä opiskeluhuoltopalveluita kuraattorilta tai psykologilta. Opiskeluhuoltolain keskeisenä tavoitteena on ollut turvata yhdenvertaiset opiskeluhuoltopalvelut kuntia laajemmilla hyvinvointialueilla niitä tarvitseville opiskelijoille.
Opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa lisäksi, että opiskeluhuollosta lapsia ja nuoria tulisi tarvittaessa ohjata muihin hoito-, tutkimus ja kuntoutuspalveluihin. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö huomioi vastauksessaan, että työ kohdentuisi vain pieneen joukkoon oppilaitoksen opiskelijoita tai ryhmiä. Ohjaustyössä painottuisi tällöin opiskelijoiden arjen tuki ja ohjaus eikä opiskeluhuollon mukainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden roolin mukainen opiskeluhuoltotyö.
Opiskeluhuoltopalveluiden henkilöstön säännöllinen toimiminen opetusryhmissä ei vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa tarkoitettua yhteisöllistä tai yksilökohtaista opiskeluhuoltoa.
Hyvinvointialue on saanut Hyvil Oy:n vastauksen lausunto- ja kartoituspyyntöön 13.3.2025. Vastaus kokonaisuudessaan on liitteenä. Hyvil Oy toteaa lausunnossaan, että opiskeluhuollon palvelut ovat hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevia palveluita, jotka sen tulee järjestää alueellaan sijaitsevien oppilaitosten opetuksessa tai koulutuksessa oleville opiskelijoille lain määrittelemällä tavalla. Sääntely ei edellytä, että hyvinvointialueen tulisi järjestää muuta kuin edellä mainittuja opiskeluhuollon palveluita kouluissa tai oppilaitoksissa. Hyvinvointialue saa toimintansa rahoituksen pääasiassa valtiolta. Lakia hyvinvointialueen rahoituksesta (617/2021) sovelletaan hyvinvointialueesta annetussa laissa (611/2021) tarkoitettujen hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle kuuluvien tehtävien kattamiseen. Hyvinvointialueen on rajoitetun toimialansa puitteissa mahdollista ottaa hoitaakseen myös sen lakisääteisiä tehtäviä tukevia tehtäviä. Näihin tehtäviin ei sovelleta kuitenkaan lakia hyvinvointialueen rahoituksesta eikä järjestämisvastuun ulkopuolisesta tehtävästä aiheutuvia kustannuksia siten huomioida valtion rahoituksen perusteena olevissa kustannuksissa.
Hyvil Oy:n kartoituksen mukaan kymmenellä hyvinvointialueella ei ollut lainkaan ei-lakisääteistä henkilöstöä kouluissa ja oppilaitoksissa kyselyn ajankohtana. Näistä viidellä hyvinvointialueella tällaista henkilöstöä ei ollut hyvinvointialueiden aloittaessa 1.1.2023. Viisi hyvinvointialuetta oli siirtänyt ei-lakisääteisen henkilöstön jo ennen helmikuuta 2025 vahvistamaan hyvinvointialueiden perustason lasten ja nuorten mielenterveys-, päihde- ja kuntoutuspalveluja ja suunnitelmallista lapsiperhetyötä.
Yhdeksällä hyvinvointialueella työskenteli helmikuussa 2025 59 työntekijää, jotka eivät olleet opiskeluhuollon lakisääteistä henkilöstöä. Kuusi hyvinvointialuetta suunnitteli siirtävänsä tämän henkilöstön vahvistamaan hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevia palveluja tai päättävänsä työsuhteet ja kolme hyvinvointialuetta ei suunnitellut henkilöiden siirtämistä.
Eteneminen 1.8.2025 lukien
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen henkilöstö ei toimi etappi- ja pajatoiminnan luokkatyöskentelyssä nykyisen mallin mukaisesti 1.8.2025 alkaen. Perusopetuksessa ja 2. asteella työskentelevien hyvinvointialueen sosiaaliohjaajien ja sairaanhoitajien resurssit kohdennetaan uudelleen niin, että hyvinvointialue voi turvata välttämättömät ja lakisääteiset palvelut. Sosiaaliohjaajien tehtävät kouluissa lakkautetaan. Sairaanhoitajat ja psykiatriset sairaanhoitajat sijoitetaan lasten ja nuorten mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalvelujen toimintoihin. Hyvinvointialueen väestön ja alueen lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen tunnistettu tarpeen kasvu edellyttävät hyvinvointialueelta riittävää resurssointia ja mielenterveyden tukea ja hoitoa porrasteisesti kaikissa toimialan palveluissa.
Lasten, nuorten ja perheiden toimiala kehittää opiskeluhuoltoa ja muiden lasten ja nuorten mielenterveyttä tukevien ja hoitavien tahojen työnjakoa sekä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa huomioiden toimintaympäristön tarpeet ja muutokset. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden siirtyessä Etappi- ja Pajaluokilta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toisiin tehtäviin, turvataan kyseisten luokkien lasten ja perheiden tarvitsema tuki riittävillä opiskeluhuollon ja muilla tarvittavilla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla. Etappi- ja Pajaluokkien työntekijöiden sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiantuntijoiden välillä sovitaan yhteisistä toimintamalleista, joilla turvataan lasten avun saanti ja sujuva yhteistyö. Hyvinvointialueen yhteyshenkilönä toimii opiskeluhuollon henkilöstö ja tarvittaessa myös opiskeluhuollon esihenkilö.
Asiassa tehdyn yhteisen valmistelun pohjalta Vantaan kaupungin kasvatuksen ja oppimisen lautakunta käsittelee tätä samaa asiakokonaisuutta samana kokouspäivänä 29.4.2025. Vantaan kaupungin kasvatuksen ja oppimisen lautakunnan kyseinen esityslistateksti toimitetaan aluehallitukselle ennen aluehallituksen kokousta ja lisätään tämän asiakohdan oheismateriaaliksi.