Perustelut
Asian valmistelija: juristi Tiia Tuovinen
Etelä-Karjalan hyvinvointialue ja Satakunnan hyvinvointialue ovat osoittaneet valtioneuvoston oikeuskanslerille 19.12.2024 päivätyn hyvinvointialueen talousnormiston ja järjestämisvastuuta määrittävän lainsäädännön välistä ristiriitaa koskevan kantelun.
Kantelun liitteinä on ollut kaksi alueellista esimerkkiä hyvinvointialueen toimenpiteistä, joita hyvinvointialuelain (611/2021) 115 §:ssä määritellyssä määräajassa toteutettava talouden sopeuttaminen alueella edellyttäisi. Kantelun mukaan esimerkit konkretisoivat normiristiriitaa suhteessa hyvinvointialueiden lakisääteisten, alueen asukkaiden tarpeiden näkökulmasta riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvelvollisuuteen. Kantelussa katsotaan, että liitteissä kuvatuissa olosuhteissa toimivilla hyvinvointialueen päättäjillä ja viranhaltijoilla ei ole mahdollisuutta tehdä ja valmistella sellaista hallinnollista päätöstä hyvinvointialueen talousarviosta ja taloussuunnitelmasta, joka johtaisi kaikilta osin päätöksentekoa velvoittavien laillisuusvaatimusten mukaiseen päätökseen.
Valtiovarainministeriötä ja sosiaali- ja terveysministeriötä on kuultu kantelun yhteydessä ja ne ovat antaneet 31.3.2025 päivätyt selvityksensä (VN/3775/2025, VN/3927/2025), jotka on lähetetty kantelijoille tiedoksi oikeuskanslerin päätöksen ohessa. Valtiovarainministeriön selvityksen mukaan hyvinvointialueilla on ensisijainen vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toiminnasta ja taloudesta. Hyvinvointialueiden tulee kehittää toimintaansa ja hillitä kustannusten kasvua, jotta perustuslaissa turvatut palvelut eivät vaarantuisi. Jos hyvinvointialueet eivät selviä velvoitteistaan, käytössä on lainsäädäntöön perustuvia menettelyjä, kuten ennakollinen talouden ohjaus ja arviointimenettely. Vuoden 2025 rahoitus hyvinvointialueille on noin 26,2 miljardia euroa, mikä on merkittävä osa valtion budjetista. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan rahoituslain mukaan ministeriöillä on aloiteoikeus lisärahoituksen myöntämiseksi hyvinvointialueille, erityisesti jos alueet välttelevät lisärahoituksen hakemista välttääkseen arviointimenettelyyn joutumista. Etelä-Karjalan ja Satakunnan hyvinvointialueet eivät ole hakeneet lisärahoitusta, eikä sosiaali- ja terveysministeriöllä ole esitettyjen näkemysten mukaan perusteita harkita aloitteen tekemistä. Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2026-2029, että hyvinvointialueiden alijäämien kattamisen aikatauluun liittyvät riskit huomioidaan ennakollisella talouden ohjauksella.
Oikeuskansleri on pyytänyt selvityspyynnöissään ministeriöitä arvioimaan perustuslain (731/1999) 22 §:n perustuslain 6 §:n sekä perusoikeusmyönteisen laintulkinnan merkitystä asiassa. Valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö korostavat, että hyvinvointialueilla on perustuslaista johdettu velvoite järjestää perusoikeuksiin liittyvät palvelut kaikissa tilanteissa, eikä budjettirajoitteilla voida rajoittaa näiden palveluiden saatavuutta. Perusoikeusmyönteinen laintulkinta edellyttää, että perusoikeudet huomioidaan lakien tulkinnassa. Hyvinvointialueilla on harkintavaltaa määrärahojen kohdentamisessa, mutta niiden on pyrittävä kattamaan alijäämänsä lain mukaisesti. Käytännössä hyvinvointialueet, jotka ovat tehneet uudistuksia, ovat kyenneet hillitsemään kustannuksia ja tasapainottamaan taloutensa.
Oikeuskansleri on arvioinut Etelä-Karjalan ja Satakunnan hyvinvointialueiden talousarvioita, koska ne ovat tuomioistuimen käsiteltävinä. Hyvinvointialueiden ensisijainen keino rahoituksen riittämättömyyden vaarantuessa on hakea lisärahoitusta. Oikeuskansleri on esittänyt ministeriöille, että rahoituksen turvaaminen ja tietopohjan parantaminen ovat ensisijaisia keinoja. Jos rahoituksen riittävyydessä on systeemisiä ongelmia, voidaan harkita myös alijäämän kattamista koskevien määräaikojen muuttamista lainsäädännönkin keinoin.
Valtioneuvoston oikeuskanslerin päätös hyvinvointialueen talousnormiston ja järjestämisvastuuta määrittävän lainsäädännön välisestä ristiriidasta on tämän päätösesityksen liitteenä. Päätös on jaettu hyvinvointialueiden toimesta myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle, jotta hyvinvointialue pystyy huomioimaan päätöksen osana toiminnan suunnittelua.
Päätösehdotus
Käydään keskustelua hyvinvointialueen talousnormiston ja järjestämisvastuuta määrittävän lainsäädännön välistä ristiriitaa koskevasta oikeuskanslerin päätöksestä.