Perustelut
Asian valmistelija: juristi Tiia Tuovinen
Tausta
Hyvinvointialueiden toiminta ja rahoitus perustuvat lainsäädäntöön ja valtakunnallisiin linjauksiin, jotka muotoutuvat voimassa olevan hallitusohjelman ja hallituskauden aikana. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen edunvalvonnan ja edunvalvontajaoston toiminnan tarkoituksenmukaisuuden kannalta on suotuisaa, että hyvinvointialueella on määriteltynä edunvalvontansa tavoitteita.
Edunvalvonnan tavoitteiden määrittäminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta hyvinvointialue voi toimia vaikuttavasti ja ennakoivasti. Ilman yhteisiä linjauksia edunvalvonta jää helposti reaktiiviseksi. Tavoitteiden asettaminen lisää edunvalvonnan vaikuttavuutta ja vähentää hajanaisuutta. Lisäksi alueiden yhteisiksi tunnistetut tavoitteet mahdollistavat yhtenäistä viestimistä ja vahvistavat hyvinvointialueen uskottavuutta sekä luottamusta sidosryhmätyössä.
Tulevallakin hallituskaudella odotetaan ratkaisuja useisiin kriittisiin kysymyksiin, kuten rahoitusmallin kehittämiseen, palvelurakenteen uudistuksiin ja henkilöstön saatavuuden turvaamiseen. Osana edunvalvontatyötä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen juristi on osallistunut virkavalmisteluna toteutettuun työryhmään, jossa on alustavasti havainnoitu ja asetettu yhdessä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimialan, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen, Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen edustuksen kanssa alueiden yhteisiä vaikuttamistavoitteita. Näiden edellä mainittujen viiden alueen yhteistä edunvalvonnan valmistelua on koottu tämän päätösesityksen oheismateriaaliin.
Alueellisten erityispiirteiden ja yhteistyön merkitys
Edunvalvonnan suunnittelussa on tärkeää, että hyvinvointialue tunnistaa omat erityispiirteensä ja tarpeensa. Esimerkiksi väestörakenne, palvelutarpeiden jakautuminen, taloudellinen tilanne ja henkilöstön saatavuus voivat poiketa merkittävästi muista alueista. Näiden tekijöiden huomioiminen varmistaa, että edunvalvonta kohdistuu niihin asioihin, jotka ovat kriittisiä juuri Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kannalta.
Samalla on olennaista tunnistaa, mitä yhteisiä tavoitteita hyvinvointialueella on muiden alueiden kanssa, erityisesti Uudenmaan kokonaisuudessa. Yhteisten tavoitteiden esille tuominen vahvistaa vaikuttavuutta ja antaa mahdollisuuden muodostaa yhtenäistä viestiä valtakunnalliselle päätöksenteolle. Yhteistyön muodot voivat vaihdella verkostoista ja yhteisistä kannanotoista aina koordinoituun vaikuttamistyöhön ja yhteisiin tapaamisiin ministeriöiden ja kansanedustajien kanssa. Hyvin suunniteltu yhteistyö lisää edunvalvonnan painoarvoa ja auttaa varmistamaan, että alueelliset näkökulmat tulevat huomioiduksi valtakunnallisissa ratkaisuissa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen edunvalvonnan tavoitteiden valmistelu
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintosäännön 27 §:n mukaisesti edunvalvontajaoston tehtävänä on mm:
- vastata osaltaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen poliittisesta edunvalvonnasta sekä osallistua verkosto- ja sidosryhmätyöhön;
- tehdä kannanottoja ja antaa lausuntoja hyvinvointialueen edunvalvonnallisesti keskeisissä asioissa;
- vastata osaltaan hyvinvointialueen edunvalvonnasta suhteessa valtionhallintoon, HUS-yhtymään, Vantaan ja Keravan kaupunkeihin sekä muihin sidosryhmiin;
- selvitysten, arvioinnin ja seurannan perusteella tehdä aluehallitukselle ehdotuksia toimenpiteiksi hyvinvointialueen edunvalvonnan kehittämiseksi.
Edunvalvontajaoston tehtävät huomioiden edunvalvontajaoston on keskeistä linjata omaa toimintaansa ohjaavat keskeiset edunvalvonnan tavoitteet. Tässä kokouksessa on tarkoitus käydä alustavaa keskustelua Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen edunvalvonnan tavoitteiden muodostamisesta ja antaa näkemyksiä jatkotyöhön myös Uudenmaan alueiden yhteinen valmistelutyö huomioiden. Tämän jälkeen on tarkoitus, että edunvalvontajaosto jatkaa edunvalvonnan tavoitteiden valmistelua kevään 2026 aikana.