Perustelut
Asian valmistelija: terveydenhuollon palvelujen toimialajohtaja Kati Liukko
Aluevaltuuston kokouksessa 15.9.2025 § 76 jätettiin Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite "Valtuustoaloite työttömien terveystarkastusten lisäämiseksi sekä työttömien työkyvyn ja terveyden vaalimiseksi". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut kaikkiaan 36 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Koko Suomessa on pitkittyvä ja pahentuva työttömyyskriisi. Tilanne koskettaa myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetta.
Tämän valtuustoaloitteen allekirjoittajat ehdottavat, että hyvinvointialue ryhtyy määrätietoisiin toimenpiteisiin yhdessä Vantaan ja Keravan kaupunkien kanssa työttömien terveyden ja työkyvyn ylläpitämisen edistämiseksi.
Tavoitteena tulee olla sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkopuolella nykyisellään olevien työttömien aktiivinen ohjaaminen työttömien terveystarkastukseen sekä varmistaa aivan erityisesti, että kaikkien pitkäaikaistyöttömien osalta terveystarkastukset toteutuvat mahdollisimman kattavasti.
Terveystarkastuksessa selvitetään ja edistetään työttömänä olevan henkilön terveyttä ja hyvinvointia sekä kartoitetaan hänen työ- ja toimintakykyä ja kuntoutustarpeita.
Lisäksi aloitteen allekirjoittajat edellyttävät hyvinvointialueen kiinnittävän huomiota siihen, että työttömät myös ohjataan ja että he todella pääsevät terveystarkastuksen jälkeen mahdollisesti tarvitsemiinsa jatkopalveluihin ilman tarpeetonta viivästystä.
Kelan vuodelta 2023 olevan tutkimuksen mukaan tervepalveluiden käyttö vähenee työttömäksi jääneillä (https://tietotarjotin.fi/tutkimusblogi/774066/terveyspalveluiden-kaytto-vahenee-tyottomaksi-jaaneilla). Työpaikan menetyksen jälkeen ihmiset käyttävät merkittävästi vähemmän avoterveyspalveluita, koska työterveyshuollon käyttö vähenee. Muut terveyspalvelut eivät paikkaa työterveyshuollon jättämää aukkoa.
Samanaikaisesti kun terveyspalveluiden käyttö vähenee, niin pitkittyvä työttömyys puolestaan lisää riskiä työkyvyn heikkenemiselle, mielenterveyden ongelmille, syrjäytymiselle työmarkkinoilta ja lopulta jopa työkyvyn pysyvälle menetykselle. Työttömyys voi esimerkiksi heikentää mielenterveyttä ja lisätä myös päihdeperäisen kuoleman riskiä.
Tämän vuoksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen on vielä nykyistä aktiivisemmin ryhdyttävä toimimaan työttömien saamiseksi terveystarkastuksen kautta tarvittavien sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin, jotta työttömyys ei muutu pitkäkestoiseksi työkyvykkyyden heikentymiseksi.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uusi työkykytiimi on lupaavalta vaikuttava suunnitelma, mutta se on saatava nyt kiireesti toteutumaan myös käytännössä ja tarpeeseen nähden riittävän kattavana.
Pitkäaikaistyöttömiä Vantalla oli heinäkuun lopussa 7800. Määrä on kasvanut vuodessa saman verran kuin työttömyys kokonaisuudessaan eli 2000 henkilöllä. Alle 25-vuotiaita työttömiä Vantaalla oli heinäkuussa 2 200.
Tässä tilanteesta tarvitaan niin sekä valtiolta että työ- ja elinkeinopalvelujen vastuussa olevilta kunnilta toimenpiteitä, jotta työnantajilla olisi edellytykset luoda Suomeen uusia työpaikkoja.
Kuitenkin myös hyvinvointialueiden palveluita tarvitaan työttömien tarvitsemien palveluiden kokonaisuuden osana. Yksi työttömille suunnattu palvelu on työttömän terveystarkastus.
Terveystarkastuksessa selvitetään ja edistetään työttömänä olevan henkilön terveyttä ja hyvinvointia sekä kartoitetaan hänen työ- ja toimintakykyä, kuntoutustarpeita ja ohjataan tarvittaessa jatkopalveluihin.
Terveystarkastus on asiakkaalle vapaaehtoinen ja maksuton. Terveystarkastuksen järjestäminen on hyvinvointialueen vastuulla.
Terveystarkastukseen ohjaudutaan pääsääntöisesti työllisyyspalveluista, mutta terveystarkastukseen voi ohjata myös esimerkiksi sosiaalityöntekijä, lääkäri tai Kelan työkykyneuvoja. Työtön työnhakija voi myös itse ottaa yhteyttä omaan hyvinvointialueen terveyskeskuskuseen ja pyytää terveystarkastusta.
Vantaalla ja Keravalla on sinänsä päästy eteenpäin työttömien terveystarkastusten lukumäärässä. Vuonna 2023 niitä oli 599, viime vuonna jo 1306. Tänä vuonna on jo syyskuuhun mennessä saavutettu noin 1300 terveystarkastuksen määrä ja koko vuoden 1400 tavoite tulee ylittymään selvästi.
Toteutuneiden terveystarkastusten määrä on kuitenkin yhä alhainen verrattuna kasvaneeseen työttömien määrään. Osa työttömistä asukkaista on toki palveluiden piirissä ilman terveystarkastustakin.
Myös terveystarkastuksesta lääkäriin pääsy esimerkiksi Keravan kaupungilta saatujen tietojen mukaan tökkii, koska jonot voivat ulottua kuukausien päähän siten, ettei aikaa edes pysty aina varaamaan, koska se menisi niin kauas tulevaisuuteen. Myös sosiaaliohjaajia on tarpeeseen nähden niukasti. Samaoin työkykyselvitykseen pääsee vain murto-osa sitä tarvitsevista asiakkaista.
Taustatietoa aloitteelle:
Suomessa oli kaikkinensa heinäkuun lopussa jo noin 340 000 työtöntä työnhakijaa. Joka kahdeksas työvoimasta olikin työttömänä. Suomen työttömyys on noussut jo toiseksi pahimmaksi koko Euroopassa. Vain Espanjassa tilanne on vielä Suomeakin hankalampi kesällä 2025.
Aivan erityisen huolissaan on syytä olla pitkäaikaistyöttömyydestä. Heinäkuun lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli jo 128 800, mikä on 30 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Määrä lähentelee jo 1990-luvun laman lukemia, jolloin Suomessa oli pitkäaikaistyöttömiä enimmillään 143 000.
Yksinomaan Vantaalla oli heinäkuun lopussa 19 500 työtöntä ja työttömyysaste oli 14,6 prosenttia. Työttömyysluvuissa on vuoden sisällä kausivaihtelua, mutta työttömien määrä oli 2000 suurempi kuin vuosi sitten. Keravalla oli heinäkuun lopussa puolestaan 2500 työtöntä työnhakijaa ja määrä oli 150 viime vuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän. Työttömyysaste Keravalla oli heinäkuussa 13 %. Sekä Vantaan että Keravan työttömyysasteet ylittivät valtakunnallisen tason.
Kyse ei siis ole yksinomaan terveystarkastusten toimivaksi saamisesta vaan laajemmin työttömien sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudesta, jonka yksi osa on terveystarkastus."
Aluehallitus päätti kokouksessaan 7.10.2025 § 247 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen terveydenhuollon palvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi 15.3.2026 mennessä.
Vastaus valtuustoaloitteeseen:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen terveydenhuollon palvelujen toimialan tehtävänä on järjestää työttömien terveystarkastukset. Terveyspalveluista säädetään terveydenhuoltolaissa (Terveydenhuoltolaki | 1326/2010 | Lainsäädäntö | Finlex).
Terveystarkastus toimii terveyden edistämisen välineenä ja työ- ja toimintakyvyn heikkenemisen ennaltaehkäisyssä sekä osana monialaista työkyvyn arvioinnin ja tuen palveluketjua. Terveystarkastus ei kuitenkaan yksittäisenä ja erillisenä toimenpiteenä ole riittävä menetelmä työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioimiseksi. Työttömien terveyden ja työkyvyn edistäminen ja tukeminen edellyttää monialaisesta yhteistyötä (STM ohjekirje 6/2023; Työttömän terveystarkastus ja terveysneuvonta sosiaali- ja terveydenhuollossa – painopisteenä työ-, toiminta- ja työllistymiskyky).
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on erittäin sitoutunut edistämään työttömien terveyttä ja työkykyä. Terveysasemapalveluiden palvelualue aloitti jo vuonna 2023 tiiviin yhteistyön työllisyyspalvelujen kanssa työttömien terveyspalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi. Yhteistyön tuloksena laadittiin muun muassa uusi työttömän terveystarkastuksen prosessi. Työttömien terveystarkastusten määrä kasvoi vuosien 2023 ja 2024 välisenä aikana 37 %. Vuonna 2025 työttömien terveystarkastusten määrän arvioidaan edelleen kasvavan.
Työllistymistä edistävä monialaisen tuen yhteistoiminta TYM on lakisääteistä, verkostomaista toimintaa, jossa työvoimaviranomainen, hyvinvointialue ja Kela tekevät yhteistyötä auttaakseen työttömiä, joilla on työllistymisesteitä. Työllisyysalueiden kanssa tehtävän yhteistyön edistämiseksi on perustettu yhteistyöryhmiä sekä Vantaan että Kerava-Sipoon alueiden kanssa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue panostaa työttömien terveyden ja työkyvyn tuen edistämiseen erityisesti kahdella merkittävällä uudella yhteistyöhön perustuvalla menettelyllä, perustamalla moniammatillisen työkyvyn tuen tiimin sekä vahvistamalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä perustamalla HYTE-kerroin asiantuntijatyöryhmän.
Työkyvyn tuen tiimi
Työkyvyn tuen tiimin perustamista on valmisteltu terveysasemapalveluiden palvelualueen ja aikuissosiaalityön palvelualueen yhteistyönä. Työllistymistä tukevien palveluiden ohjausryhmä perustettiin keväällä 2025, myös projektityöryhmä toimii palvelualueiden yhteistyönä.
Työkyvyn tuen tiimin tavoitteena on tuottaa laadukkaita arviointeja, lausuntoja ja suunnitelmia osatyökykyisille työttömille, joilla on erityisiä haasteita työkyvyssä tai työllistymisessä. Moniammatillisen työkyvyn tuen tiimin tehtäviin kuuluu työttömien jatkosuunnitelmien valmistelun lisäksi toimia lähettävänä tahona Helsingin työkykyselvitysyksikköön. Tiimissä toimitaan pääasiassa konsultaatioperiaatteella ja asiakas ohjataan omalääkärin vastaanotolle. Tarvittaessa työkyvyn tuen tiimin lääkäri vastaanottaa asiakkaan. Terveydenhuollon palvelujen toimialan johtoryhmän päätöksen 23.9.2025 mukaisesti työkykytiimin aloittaa toiminnan lääkärituen osalta 1.1.2026.
HYTE-kerroin
Hyte-kertoimen tarkoituksena on kannustaa ja tukea hyvinvointialueita toteuttamaan monipuolisia ja suunnitelmallisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimia (Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta | 617/2021 | Lainsäädäntö | Finlex). Yksi hyte-kertoimen laskennassa käytettävistä prosessi-indikaattoreista on työttömien toteutuneiden terveystarkastusten osuus suhteessa työttömien kokonaismäärään.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen johtoryhmä päätti 22.9.2025 nimetä hyte-kerroin tilannekuvan muodostamiseen ja kehittämistoimenpiteiden suunnitteluun ja seurantaan hyte-kerroin asiantuntijaryhmän. Asiantuntijatyöryhmän tehtävänä on muun muassa käydä säännöllisesti läpi hyte-kerroin tilannekuvaa ja kehittämistyön tilannetta. Lisäksi työryhmä laatii ohjausryhmälle tiiviin tilannekatsauksen ja esityksen tarvittavista kehittämistoimista. Työttömien terveystarkastuksen osalta kehittämistoimet kohdistuvat erityisesti tiedon seurantaan ja tarkastamiseen sekä terveystietojen kirjaamisen kehittämiseen.
Yhteenveto
KEHA-keskuksen mukaan työttömyys jatkoi kasvuaan Suomessa edelleen syyskuussa 2025 (Työllisyyskatsaus Syyskuu 2025). Tilanne heijastuu hyvinvointialueille kasvavana palvelutarpeena. Työttömyys tilastoitavana ilmiönä on kuitenkin hyvin moniulotteinen, rakennetyöttömyys, pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys kertovat varsin erilaisista syistä työttömyyden taustalla (5 Työttömyyden tilastointi - Työelämä tilastoina - Tilasto-oppaat at Statistics Finland. Työttömyyden taustatekijät ja juurisyyt tulisikin huomioida ja niihin tulisi pyrkiä vaikuttamaan jo varhaisessa vaiheessa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue vastaa haasteelliseen tilanteeseen jatkamalla hyvää yhteistyötä alueen kuntien kanssa. Työttömien ja osatyökykyisten työkykyä tuetaan monin eri keinoin organisaation eri tasoilla. Erityisesti uuden moniammatillisen työkyvyn tuen tiimin sekä työttömien terveystarkastuksiin liittyvän hyte-kehittämistoimien odotetaan osaltaan parantavan työttömien terveyttä ja työkykyä. Resurssien lisääminen työttömien terveyden ja työkyvyn tukemiseen voi olla kuitenkin tulevina vuosina välttämätöntä, mikäli työllisyystilanteessa ei tapahdu positiivista käännettä.