Perustelut
Asian valmistelija: juristi Tiia Tuovinen
Alkuvuoden 2026 ajankohtaisia lainsäädäntöhankkeita, lausuntoja ja valiokuntakuulemisia
Vuonna 2026 lausuntopalvelu.fi-palvelussa ja siten myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lausuttavana on ollut useita hyvinvointialueita koskevia lainsäädäntöesityksiä. Valmistelu kohdistuu erityisesti rahoitusjärjestelmän kehittämiseen ja sosiaalihuollon sääntelyn uudistamiseen. Hyvinvointialue on antanut lausuntoja alkuvuoden aikana säännöllisesti lausuntopalvelu.fi-palveluun, kirjallisia asiantuntijalausuntoja eduskunnan valiokuntien pyynnöstä ja lisäksi hyvinvointialueen asiantuntijoita on kuultu eduskunnan valiokuntien kokouksissa.
Esitykset ovat luonteeltaan pääosin nykyjärjestelmää täsmentäviä ja kehittäviä, ja niiden tavoitteena on vahvistaa hyvinvointialuejärjestelmän toimivuutta ilman merkittäviä rakenteellisia muutoksia.
Hyvinvointialueiden rahoituslain muutokset (III vaihe)
Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoja rahoitusmallin kolmannen vaiheen muutoksista. Tavoitteena on parantaa rahoitusjärjestelmän ennakoitavuutta ja tietopohjan luotettavuutta. Esityksessä keskitytään erityisesti palvelutarvemallin teknisiin päivityksiin sekä kustannus- ja tarvetekijöiden tarkistamiseen ajantasaisen aineiston perusteella. Lisäksi tietopohjan laatua pyritään parantamaan ja siihen liittyviä toimivaltuuksia selkeyttämään, minkä ohella täsmennetään yksityisen palvelutuotannon tietojen huomioon ottamista rahoituksessa.
Muutosten vaikutukset kohdistuvat ennen kaikkea rahoituksen kohdentumiseen ja ennakoitavuuteen sekä valtion ohjauksen tietoperustaisuuden vahvistumiseen. Rahoitusmallin perusrakenteeseen ei kuitenkaan ole tarkoitus tehdä muutoksia.
Rahoitusjärjestelmän aiemmat muutokset
Vuoden 2026 valmistelua taustoittavat aiemmin hyväksytyt rahoituslain muutokset, jotka ovat tulleet voimaan vuoden alusta. Näissä muutoksissa on lisätty hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kohdentuvaa rahoitusta, tarkistettu rahoituksen määräytymistekijöitä sekä tehty siirtymätasauksiin väliaikaisia leikkauksia vuosille 2026–2027. Muutosten vaikutuksesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustavuus kasvaa, mutta samalla kustannuskehityksen hallinnan merkitys korostuu.
Sosiaalihuoltolain ja siihen liittyvien lakien uudistus
Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltava sosiaalihuoltolain uudistus vaikuttaa laajasti hyvinvointialueiden järjestämisvastuuseen. Uudistuksessa tarkastellaan palvelutarpeen arviointia, omatyöntekijäjärjestelmää sekä asiakassuunnitelmaa koskevaa sääntelyä ja pyritään samalla keventämään kirjaamiseen liittyviä velvoitteita siirtämällä sääntelyä asiakastietolakiin. Palvelukokonaisuuksien osalta tavoitteena on lisätä joustavuutta erityisesti lapsiperhepalveluissa ja osallisuutta tukevissa palveluissa, ja osassa palveluista esitetään myös asiakasmaksujen korotuksia.
Uudistuksen vaikutuksena hyvinvointialueiden liikkumavara palvelujen toteuttamisessa kasvaa, ja toiminnan painopiste siirtyy entistä vahvemmin varhaiseen tukeen ja vaikuttavuuteen.
Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset
Keskeinen terveydenhuollon lainsäädäntöä koskeva uudistus liittyy ensihoidon ja ambulanssikuljetusten rahoitus- ja järjestämisvastuun muutoksiin (HE 66/2026). Esityksessä ensihoitopalveluun sisältyvien kuljetusten sekä muiden sairaankuljetusten rahoitusvastuu siirretään kokonaisuudessaan hyvinvointialueille, Helsingin kaupungille ja HUS-yhtymälle samalla kun Kelan maksamat sairausvakuutuskorvaukset lakkautetaan. Hyvinvointialueille, Helsingin kaupungille ja HUS-yhtymälle säädetään kokonaisvastuu kuljetusten järjestämisestä sekä oikeus periä niistä asiakasmaksuja, ja terveydenhuoltolakia täsmennetään koskemaan myös kiireettömiä ambulanssikuljetuksia.
Uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa monikanavaista rahoitusjärjestelmää, yhtenäistää kuljetusjärjestelmää ja vahvistaa julkista taloutta. Kyse on merkittävästä rakenteellisesta muutoksesta, jolla on laajoja vaikutuksia hyvinvointialueiden talouteen.
Samassa yhteydessä on esitetty myös neuvola- ja opiskeluterveydenhuollon sääntelyn keventämistä. Terveystarkastusten ajankohtia ei jatkossa määriteltäisi laissa yksityiskohtaisesti, vaan tarkempi sääntely siirrettäisiin asetustasolle. Lisäksi opiskeluterveydenhuoltoon lisättäisiin kutsuntoihin liittyvä ennakkoterveystarkastus, ja täysi-ikäisten tarkastukset muutettaisiin tarveperusteisiksi. Nämä muutokset lisäävät palvelujen toteutuksen joustavuutta ja mahdollistavat resurssien paremman kohdentamisen.
Hoidon tarpeen arvion osalta on esitetty sen tekemistä jatkossa myös automaation ja digitaalisten palvelujen avulla. Tavoitteena on nopeuttaa hoitoon pääsyä, purkaa jonoja ja vapauttaa terveydenhuollon ammattilaisten työaikaa, samalla kun potilas voi saada digitaalisen arvion ja ohjauksen palveluihin tai itsehoitoon. Sääntelyssä turvataan kuitenkin potilaan oikeus saada aina tarvittaessa myös terveydenhuollon ammattilaisen tekemä hoidon tarpeen arvio.
Hallitus on antanut lisäksi esityksen palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kirjaamisesta lakiin (HE 81/2026). Näiden palvelujen asemaa vahvistetaan säätämällä ne nimenomaisesti hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle kuuluviksi palveluiksi ja määrittelemällä keskeiset käsitteet lainsäädännössä. Samalla hoitopaikan valintaa joustavoitetaan ja hoitotakuun seurantaa tiukennetaan. Muutosten vaikutuksena potilaiden oikeudet vahvistuvat ja palvelujen yhdenvertaisuus paranee, mutta ne lisäävät hyvinvointialueiden velvoitteita erityisesti elämän loppuvaiheen hoidon osalta.
Asiakasmaksulain muutokset
Asiakasmaksulain muutokset liittyvät vahvasti ensihoidon ja kuljetusten rahoitusuudistukseen sekä laajempaan tavoitteeseen vahvistaa maksujen ohjausvaikutusta. Ensihoidon kuljetuksista perittävät maksut siirtyvät osaksi asiakasmaksujärjestelmää, mikä tarkoittaa luopumista Kelan matkakorvausmallista ja siirtymistä hyvinvointialueiden vastuulle. Samalla maksut kertyvät jatkossa asiakasmaksujen maksukattoon.
Esityksessä ehdotetaan myös asiakasmaksujen indeksisidonnaisuutta, mikä tarkoittaa, että maksujen euromäärät tarkistetaan jatkossa vuosittain hyvinvointialueiden hintaindeksin mukaisesti. Lisäksi maksujen soveltamisalaa laajennetaan ja tasoa korotetaan erityisesti peruuttamattomien käyntien osalta. Kuljetuksiin liittyvää maksusääntelyä täsmennetään, mukaan lukien tilanteet, joissa potilas siirretään hoidon aikana.
Kokonaisuutena muutokset yksinkertaistavat rahoitusjärjestelmää, mutta lisäävät hyvinvointialueiden vastuuta asiakasmaksujen määrittelystä ja taloudellisista vaikutuksista.
Sosiaalietuuksia koskevat lakiesitykset
Vuonna 2026 käsittelyssä on ollut useita sosiaalietuuksia koskevia lakiesityksiä, jotka liittyvät laajempaan sosiaaliturvauudistukseen. Valmistelu kohdistuu perusturvaetuuksiin, niiden ehtoihin ja etuuksien keskinäiseen yhteensovittamiseen. Tarkoituksena on yksinkertaistaa järjestelmää, tarkentaa etuuksien kohdentumista ja vahvistaa julkista taloutta.
Keskeinen osa uudistusta on toimeentulotuen kokonaisuudistus, jossa tuen asemaa viimesijaisena etuutena korostetaan ja hakijan velvoitteita lisätään. Ensisijaisten etuuksien hakemisen laiminlyönti voi jatkossa johtaa perusosan merkittävään alentamiseen. Samanaikaisesti käyttöön otetaan uusia etuusratkaisuja, kuten yleistuki, jolla korvataan nykyisiä perusturvaetuuksia ja pyritään lisäämään järjestelmän selkeyttä ja kannustavuutta.
Asiakastietolakia koskevat lakiesitykset
Vuonna 2026 asiakastietolakiin liittyvät lakiesitykset kohdistuvat erityisesti tiedonvaihdon edellytysten, käyttöoikeuksien ja viranomaisyhteistyön kehittämiseen. Esitykset täydentävät vuonna 2024 voimaan tullutta asiakastietolakia.
Keskeinen uudistus liittyy ns. uhka-arvioon, jossa ehdotetaan laajennettavaksi salassa pidettävien tietojen luovuttamista poliisille tilanteissa, joissa on kyse vakavan väkivallan uhkan arvioinnista tai estämisestä. Ilmoitusoikeus muuttuisi osin ilmoitusvelvollisuudeksi, ja tietoja voitaisiin luovuttaa myös poliisin pyynnöstä. Tämä vahvistaa viranomaisten yhteistyötä, mutta herättää kysymyksiä asiakassuhteen luottamuksellisuudesta.
Lisäksi asiakastietojen käyttöoikeuksia on täsmennetty siten, että tietoja voidaan hyödyntää paremmin palvelutarpeen ennakoinnissa, hoitovajeiden tunnistamisessa ja varhaisessa puuttumisessa. Tavoitteena on siirtyä kohti tietoperusteista palvelujen ohjausta, samalla kun tietosuojan toteutuminen varmistetaan.
Tutkimuslainsäädäntöä koskeva valmistelu
Vuonna 2026 hyvinvointialueisiin liittyvä tutkimuslainsäädäntö etenee osana laajempaa uudistuskokonaisuutta, jossa tavoitteena on yhtenäistää hajanaista sääntelyä, sujuvoittaa tutkimuksen toteuttamista ja vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen hyödyntämistä. Valmistelu ei kohdistu yksittäiseen lakiin, vaan useiden lakien samanaikaiseen kehittämiseen.
Vuoden 2026 keskeisin lausuntokokonaisuus on ollut sosiaali- ja terveysministeriön valmistelu tutkimuslainsäädännön selkiyttämiseksi, joka oli lausuntopalvelussa alkuvuonna 2026. Esityksessä tarkastellaan samanaikaisesti useita keskeisiä tutkimusta koskevia lakeja, kuten lääketieteellistä tutkimusta, kliinisiä lääketutkimuksia, biopankkitoimintaa ja sote-tietojen toisiokäyttöä koskevaa sääntelyä.
Lausunnolla olleen kokonaisuuden tarkoituksena on poistaa sääntelyn päällekkäisyyksiä, yhtenäistää henkilötietojen käsittelyn perusteita sekä selkeyttää tutkimuslupiin ja eettiseen arviointiin liittyviä menettelyjä. Keskeisenä uutena elementtinä ehdotetaan myös mahdollisuutta hyödyntää sosiaali- ja terveystietoja tutkimusten suunnitteluvaiheessa, mikä sujuvoittaa tutkimusten käynnistämistä ja aineistojen saatavuuden arviointia.
Tämä lausuntokokonaisuus kytkeytyy suoraan aiemmin valmisteltuihin ja vuonna 2026 voimaan tulleisiin toisiolain muutoksiin, joilla on jo lisätty joustavuutta sote-tietojen hyödyntämiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Samalla kliinisten tutkimusten asemaa on täsmennetty suhteessa muuhun tietojen käyttöä koskevaan sääntelyyn.
Kokonaisuutena vuoden 2026 lausuntopalvelussa edennyt valmistelu muodostaa seuraavan vaiheen tutkimuslainsäädännön uudistuksessa: ensin tietojen käyttöä on laajennettu ja joustavoitettu toisiolain muutoksilla, ja tämän jälkeen sääntelyä pyritään yhtenäistämään ja selkeyttämään laajemmalla lakikokonaisuudella.
Hyvinvointialueiden näkökulmasta uudistus vahvistaa niiden roolia tutkimus- ja kehittämisympäristöinä sekä lisää mahdollisuuksia hyödyntää omia tietovarantoja tutkimuksessa. Samalla se edellyttää entistä selkeämpiä käytäntöjä tutkimusluvista, tietojen hallinnasta ja tietosuojan toteuttamisesta.
Kokonaisarvio
Vuoden 2026 lainsäädäntövalmistelua leimaa hyvinvointialuejärjestelmän vaiheittainen vakiinnuttaminen ja kehittäminen. Valmistelussa korostuvat rahoitusmallin hallittu kehittäminen, tietoperusteisen ohjauksen vahvistuminen, palvelujen kohdentumisen ja vaikuttavuuden lisääminen sekä sääntelyn joustavoittaminen.
Kokonaisuutena uudistukset tukevat järjestelmän vakauttamista, mutta korostavat samalla hyvinvointialueiden taloudellista sopeutumistarvetta ja kasvavia tuottavuuspaineita.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on lausunut alkuvuoden 2026 aikana esimerkiksi seuraavien lausuntojen muodossa:
- Kirjallinen lausunto lausuntopalvelu.fi-palvelussa, lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi tutkimuslainsäädännön selkiyttämiseksi, 27.1.2026
- Kirjallinen asiantuntijalausunto, HE 189/2025 vp, hallintovaliokunta 18.02.2026
- Asiantuntijakuuleminen, HE 189/2025 vp, sosiaali- ja terveysvaliokunta tiistai 24.02.2026
- Asiantuntijakuuleminen, HE 149/2025 vp, sosiaali- ja terveysvaliokunta tiistai 03.03.2026
- Kirjallinen asiantuntijalausunto, HE 149/2025 vp, sosiaali- ja terveysvaliokunta 7.4.2026
- Asiantuntijakuuleminen, Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 189/2025 vp, HE 27/2026 vp) täydentämisestä, sosiaali- ja terveysvaliokunta 7.4.2026
- Kirjallinen asiantuntijalausunto, HE 189/2025 vp / HE 27/2026, hallintovaliokunta 10.04.2026
- Kirjallinen lausunto lausuntopalvelu.fi-palvelussa, lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi terveydenhuoltolain, vankeuslain ja tutkintavankeuslain muuttamisesta (saattohoito ja eräät muut muutokset), 7.4.2026
- Kirjallinen lausunto lausuntopalvelu.fi-palvelussa, kommentointipyyntö: sivistyksestä suunta Suomelle - Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio vuoteen 2040, 10.4.2026
- Kirjallinen lausunto lausuntopalvelu.fi-palvelussa, apuvälinepalveluiden laatusuositus ja valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet 2026 päivitys, 27.4.2026
- Kirjallinen lausunto lausuntopalvelu.fi-palvelussa, sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, 28.4.2026
Hyvinvointialueen em. aiheista antamia lausuntoja on tämän päätösesityksen oheismateriaalina.