Aluevaltuusto, kokous 18.5.2026

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 33 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ilmasto-ohjelman raportointi vuodelta 2025

VAKEDno-2024-3382

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Asian valmistelija: erityisasiantuntija Christa Salovaara

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen strategiassa 2023–2025 linjattiin, että hyvinvointialueelle laaditaan ilmasto-ohjelma. Aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan 28.10.2024 § 67 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ilmasto-ohjelman. Ohjelma sisältää tavoitteet, joilla edetään kohti vähäpäästöisempää ja hiilineutraalimpaa toimintaa vuoteen 2030 mennessä. Hyvinvointialueen hiilidioksidipäästöjä vähennetään nykyiseltä tasolta eri toimenpitein, keskittyen sellaisiin tavoitteisiin ja mittareihin, joiden toimeenpano ja seuranta on vaikuttavaa ja kustannustehokasta. Ilmasto-ohjelman tavoitteiden toteutumista seurataan ja niistä raportoidaan aluehallitukselle ja edelleen aluevaltuustolle vuosittain. 

Ilmasto-ohjelman valmistelun pohjalla olivat mm. valtakunnallisen EKO-SOTE-hankkeen yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuollolle valmistellut ilmastotavoitteet ja indikaattorit sekä hyvinvointialueen johdon ja toimialojen näkemykset. Työssä hyödynnettiin myös Vantaan ja Keravan kaupunkien vastaavia ohjelmia.  

Ohjelma sisältää 13 tavoitetta sekä 21 toimenpidettä ja mittaria. Ne on jaoteltu neljän teeman alle:  

  1. Vähäpäästöinen infra ja prosessit 
  2. Vähäpäästöinen liikenne ja kuljetukset  
  3. Resurssiviisaus kaikessa toiminnassa  
  4. Digitaaliset palvelut ja etähoito  
     

Teemojen alle jaotellut tavoitteet koskevat mm. hankintoja, työnantajan erilaisia käytänteitä, päätösten valmistelun ennakkoarviointeja, rakentamista ja remontointia, liikkumista ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä, energian ja materiaalien kulutuksen vähentämistä, lääke- ja muiden jätteiden määrän ja hävikin vähentämistä sekä digitaalisia palveluja. Ilmasto-ohjelman tavoitteet on asetettu vuoteen 2030. Ohjelman tavoitteiden toteutumista tukevia toimia ja erilaisia tiedonkeruita on tehty ja käynnistetty vuoden 2025 aikana. 

Teeman Vähäpäästöinen infra ja prosessit tavoitteista osa on jo toteutunut ja pidemmälle tähtäävät toimenpiteet ovat lähteneet liikkeelle. Energiankulutustietojen seuranta on käynnistetty, ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on liittynyt julkisen alan energiatehokkuussopimukseen (JETS) kaudelle 2026–2035.  

Kestävän kehityksen huomioiminen rakentamisessa ja tilojen kehittämisessä tarkoittaa tasapainon löytämistä ekologisten, taloudellisten ja sosiaalisten tavoitteiden välillä. Esimerkiksi Tikkurilan uusi terveys- ja sosiaalikeskus suunnitellaan energiatehokkaaksi, ja tavoitteena on saavuttaa vähän energiaa kuluttava rakennus. Hankkeen alussa tutkitaan eri ratkaisuja elinkaarikustannusten ja energiankulutuksen pienentämiseksi. Asetettuja energialuokka- ja energiankulutustavoitteita ja niihin pääsemistä seurataan läpi suunnittelun. Ohjeita hyödynnetään myös muiden uudisrakennusten suunnittelussa. 

Hankintojen osalta vastuullisuus-/ympäristökriteerit ovat valmistelussa. Etätyö on käytössä tarkoituksenmukaisella tavalla. Myös mahdollisuuksia tukea ilmastoystävällistä työmatkaliikkumista selvitetään. Polkupyöräpysäköinnin tarve on tiedostettu ja se huomioidaan uudisrakennusten suunnittelussa. Päätösten vaikutusten ennakkoarviointimallin mukainen ympäristövaikutusten arviointi on tähän mennessä tehty kolmessa valmistelukokonaisuudessa.   

Teeman Vähäpäästöinen liikenne ja kuljetukset osalta tavoitteena on, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden käytössä olevan ajoneuvokaluston hankinnoissa huomioidaan kestävän kehityksen näkökulmat. Tämän tavoitteen toteutumiseksi ajoneuvojen uusimis-/käyttöikää on pidennetty 4 vuodesta 6 vuoteen henkilöautojen osalta. Sähköautojen latauspaikkojen osalta on tehty kartoitus ja prioriteettijärjestys niiden rakentamiseen. Vuoden 2026 aikana alkaa latausinfran rakentaminen. 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tavoitteena on toimia mahdollisimman resurssiviisaasti. Resurssiviisas toiminta hyvinvointialueen kontekstissa tarkoittaa sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämistä siten, että rajallisia resursseja – kuten rahaa, henkilöstöä, aikaa, tiloja ja materiaaleja – käytetään harkitusti, kestävästi ja vaikuttavasti.  

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tavoitteena on vähentää toiminnastaan aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä nykyiseltä tasolta vuoteen 2030 mennessä. Hyvinvointialueen hiilijalanjälki lasketaan ensimmäisen kerran vuonna 2026 ja uudelleen vuonna 2030. Laskennan avulla saadaan arvokasta tietoa siitä, mihin päästövähennystoimia tulee eritysesti kohdentaa. 

Ilmasto- ja ympäristöystävällisyyteen ja toiminnan vastuullisuuteen tähtäävät toimet ovat hyödyllisiä myös muista näkökulmista tarkasteltuna. Materiaalien järkevä käyttö ja kulutuksen vähentäminen tuovat taloudellisia säästöjä. Tietotekniikan ja digitaalisten palvelujen kehittyminen avaavat mahdollisuuksia toiminnan kehittämiselle myös ympäristöystävällisempään suuntaan. Teeman Digitaaliset palvelut ja etähoito tavoitteita on toteutettu hyvinvointialuestrategiassa ja Uudistusohjelmassa määritellyn mukaisesti. Esimerkiksi etävastaanottojen määrä sekä Maisan käyttöaste kasvoivat ja sähköiset hoidontarpeen arvioinnit lisääntyvät strategiakaudella 2023–2025. 

Ehdotus

Aluehallitus päättää:

  1. merkitä tiedoksi ilmasto-ohjelman raportoinnin vuodelta 2025;
  2. esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättää merkitä tiedoksi ilmasto-ohjelman raportoinnin vuodelta 2025.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.

Ehdotus

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättää merkitä tiedoksi ilmasto-ohjelman raportoinnin vuodelta 2025.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.


Muutoksenhaku

Valitusoikeus 

Jos olet tyytymätön tähän päätöksen, voit hakea siihen muutosta Helsingin hallinto-oikeudelta. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta aluevalituksella vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen kuitenkin hakea muutosta aluevalituksella myös asianosainen sekä hyvinvointialueen jäsen. (Laki hyvinvointialueesta 142 §.)

Aluevalituksen saa tehdä sillä perusteella, että:

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
  • päätöksen tehnyt toimielin on ylittänyt toimivaltansa ja/tai
  • päätös on muuten lainvastainen.
     

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valituksen toimittaminen

Toimita valitus 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Valitus on tehtävä viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Myöhässä tullutta valitusta ei tutkita. Hyvinvointialueen jäsenen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on asetettu julkisesti nähtäville yleiseen tietoverkkoon hyvinvointialueen verkkosivustolla (https://vakehyva.cloudnc.fi). 

Asianosaisen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä, jollei muuta näytetä:

  • seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä,
  • kolmen päivän kuluttua sähköisen viestin lähettämisestä tai
  • saantitodistuksen osoittamana aikana/erilliseen tiedoksiantotodistukseen merkittynä aikana
     

Voit toimittaa valituksen henkilökohtaisesti, postittamalla tai sähköisesti virka-aikana. Jos viimeinen palautuspäivä osuu viikonlopulle tai pyhäpäiväksi, voit toimittaa valituksen vielä seuraavana arkipäivänä virka-aikana.

Tee valitus kirjallisena ja kerro siinä mitä muutoksia haluat päätökseen ja millä perusteella. Liitä mukaan valituksen kohteena oleva päätös ja vaatimusta tukevat asiakirjat. Ilmoita valituksessa nimesi, sähköinen tai muu mahdollinen osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan toimittaa (prosessiosoite), henkilötunnuksesi tai yritys- ja yhteisötunnus ja allekirjoita se. Jos sinulla on laillinen edustaja, valituksessa tulee olla sinun nimesi ja yhteystietojesi lisäksi myös tämän nimi, henkilötunnus, prosessiosoite ja allekirjoitus.

Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Sähköistä asiointipalvelua käytettäessä erillistä prosessiosoitteen ilmoittamista ei tarvita. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse allekirjoittaa, mutta siitä on käytävä ilmi lähettäjän tiedot. 

Valitus toimitetaan aina omalla vastuulla.

Muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 310 euroa. Lisätietoja valituksen maksullisuudesta saa Helsingin hallinto-oikeudesta. Maksua ei peritä silloin, kun hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaisen päätöksen valittajan eduksi.

Helsingin hallinto-oikeuden yhteystiedot:

Asiointipalvelun osoite: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Käynti- ja postiosoite: Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki
Puhelin: 029 56 42000, faksi: 029 56 42079
Sähköpostiosoite: helsinki.hao@oikeus.fi
Virka-aika: klo 8.00 - 16.15