Kuvaus
Valtion tutkimusrahoituksen (VTR) tarkoituksena on edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia tukemalla korkeatasoista ja vaikuttavaa terveyden tutkimusta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Tavoitteena on parantaa terveydenhuollon vaikuttavuutta ja laatua sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta. Lisäksi VTR pyrkii tuottamaan uutta tietoa terveydestä, terveydenhuollosta ja palvelujärjestelmästä sekä varmistamaan tämän tiedon levittämisen ja hyödyntämisen terveydenhuollossa ja laajemmin yhteiskunnassa.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) määrittelee terveyden tutkimuksen osalta tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain ja myöntää tutkimusrahoitusta yhteistyöalueiden tutkimustoimikunnille (terveydenhuoltolaki 1326/2010 61 §). Etelä-Suomen yhteistyöalueen tutkimustoimikunta tekee päätöksen valtiontutkimusrahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille yhteistyöalueella organisaatioiden hakemusten perusteella. Organisaatio päättää mitkä tutkijoidensa VTR-hakuun jättämät hanke-ehdotukset se nostaa omalle hakemukselleen.
Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen 2024–2027 tavoitteena on:
· edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä tehtävän korkeatasoisen ja vaikuttavan terveyden tutkimuksen kautta;
· edistää terveydenhuollon vaikuttavuutta ja laatua sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta sen osana;
· tuottaa uutta tietoa terveydestä, terveydenhuollosta ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmästä sekä huolehtia sen levittämisestä ja hyödyntämisestä terveydenhuollossa ja muualla yhteiskunnassa;
· tukea kliinistä tutkimusta tekevän tutkijan urapolkua.
Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen 2024–2027 painoalueet ovat:
· kliininen ja translationaalinen tutkimus;
· suuria tietoaineistoja hyödyntävien tutkimusmenetelmien saaminen terveydenhuollon käyttöön;
· terveydenhuollon ja palvelujärjestelmän vaikuttavuuden ja sen osana laadun ja asiakas- ja potilasturvallisuuden tutkimus;
· terveys- ja hyvinvointieroja kaventava palvelujärjestelmän kehittämistä tukeva tutkimus
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle saapui määräaikaan mennessä kolme tutkimushanke-ehdotusta, jotka täyttävät hakukriteerit.
1. Terveyskeskuslääkäri LL, Kreeta Burakowski ja tutkimusryhmä hakevat 134 992 € rahoitusta tutkimukselle Kotoutumisvaiheen pakolaisten terveystutkimus. Hankkeessa selvitetään, miten potilaan taustatekijät, maahan saapumisen aikainen terveydentila ja alkuterveystarkastuksissa todetut terveysongelmat ovat yhteydessä myöhempään terveyteen ja kotoutumiseen. Tutkimus tuottaa uutta tietoa terveydenhuollon ja muun palvelujärjestelmän mahdollisuuksista edistää pakolaisten terveyttä ja kotoutumista. Tutkimus kohdentuu STM:n määrittämille yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen painoalueille seuraavasti: Kliininen ja translationaalinen tutkimus 25 %; Suuria tietoaineistoja hyödyntävien tutkimusmenetelmien saaminen terveydenhuollon käyttöön 25 %; Terveydenhuollon ja palvelujärjestelmän vaikuttavuuden ja sen osana laadun ja asiakas- ja potilasturvallisuuden tutkimus 25 %; Terveys- ja hyvinvointieroja kaventava palvelujärjestelmän kehittämistä tukeva tutkimus 25 %.
2. Terveyskeskuslääkäri LT, Teemu Zetterman ja tutkimusryhmä hakevat 197 613 € rahoitusta tutkimukselle Liikunta-aktiivisuuden mittaaminen fibromyalgian hoidossa. Tutkimuksessa selvitetään, vaikuttaako liikkumiseen kannustava älypuhelinsovellus fibromyalgiaa sairastavien tutkimushenkilöiden fyysiseen aktiivisuuteen ja oireisiin. Tutkimuksen tulokset auttavat kehittämään terveysteknologian hyödyntämistä pitkäkestoisesta kivusta kärsivien hoidossa. Tutkimus kohdentuu STM:n määrittämille yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen painoalueille seuraavasti: Kliininen ja translationaalinen tutkimus 90 %; Suuria tietoaineistoja hyödyntävien tutkimusmenetelmien saaminen terveydenhuollon käyttöön 10 %.
3. Tutkimusylilääkäri, LT, dosentti Frida Gyllenberg tutkimusryhmineen hakevat 197 733 € tutkimukselle MENO-GAP – The menopausal care gap: evidence from nationwide registers and regional patient data. Hankkeessa selvitetään valtakunnallisten rekisteritietojen avulla, mitkä oirekuvat ja käyntisyyt johtavat vaihdevuosien tunnistamiseen tai hoitoon terveydenhuollossa ja lopulta hormonihoidon aloitukseen. Tutkimus kohdentuu STM:n määrittämille yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen painoalueille seuraavasti: Kliininen ja translationaalinen tutkimus 30 %; Suuria tietoaineistoja hyödyntävien tutkimusmenetelmien saaminen terveydenhuollon käyttöön 40 %; Terveydenhuollon ja palvelujärjestelmän vaikuttavuuden ja sen osana laadun ja asiakas- ja potilasturvallisuuden tutkimus 20 %; Terveys- ja hyvinvointieroja kaventava palvelujärjestelmän kehittämistä tukeva tutkimus 10 %.
VTR-hakuun ei liity vaatimusta organisaation omarahoitusosuudesta. Mikäli tutkijat saavat rahoitusta, tutkimuskulut katetaan täysimääräisesti VTR-rahasta. Rahoitusta saaneet tutkijat hakevat tarvittavat tutkimusluvat hyvinvointialueelta.