Kuvaus
Itä-Suomen yliopiston opiskelija Tiina Linne hakee tutkimuslupaa tohtoriopintoihin kuuluvaan väitöskirja-tutkimukseen Lapsen edun mukainen monitoimijainen yhteistyö varhaiskasvatuksen ja hyvinvointialueiden yhdyspinnoilla
Lisää tiivistelmä tähän. Tästä pitää selvitä, mitä ollaan tekemässä, missä, miksi ja kenelle ja millä aikajaksolla.
Tutkimuksen vastuuhenkilö lähettää kysely/haastattelu/työpajakutsua VAKEn sisällä.
Tutkimuksen tavoitteena on löytää vastauksia siihen, miten lapsen etua määritellään ja otetaan huomioon monitoimijaisessa yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja hyvinvointialueiden yhdyspinnoilla, miten huoltajat ovat mukana yhteistyössä lapsen edun tulkitsijoina ja edistäjinä, sekä millainen tiedon jakamisen ja siirtämisen prosessimallin tulisi olla, jotta lapsen etu toteutuisi ja tarvittava tieto olisi käytettävissä eri organisaatioissa. Lapsen edun ensisijaisuus kaikissa lapsia koskevissa ja lapsiin vaikuttavissa toimissa perustuu lapsen oikeuksien yleissopimukseen (SopS 59–60/1991; LOS). Yhteistä lapsiasiakasta koskevan tiedon jakaminen ja toimivat tiedonsiirtoprosessit varhaiskasvatuksen ja hyvinvointialueiden välillä ovat olennaisia lapsen kasvua ja kehitystä edistävän toiminnan järjestämisen kannalta. Moniammatillisen yhteistyön merkitys on korostunut palvelujärjestelmien muuttuessa ja yhteistyölle eri toimijoiden kesken asetetaan odotuksia ja velvoitteita paitsi lainsäädännön tasolla, mutta myös paikallisen tason organisaatioissa. Toimimaton yhteistyö aiheuttaa riskin palveluprosessin sujuvalle etenemiselle ja voi johtaa tilanteeseen, jossa lapsen edun ensisijaisuus ei toteudu. Tutkimuslupaa hyvinvointialueilta haetaan osatutkimuksen 1. kyselyaineiston keruuseen lasten neuvolan terveydenhoitajilta sekä lasten puhe- ja toimintaterapeuteilta. Kysely toteutetaan kaikilla hyvinvointialueilla saman aikaisesti. Vastaajamääräksi tavoitellaan 50-100 vastaajaa/ hyvinvointialue. Vastaava aineisto on kerätty varhaiskasvatuksen opettajilta Manner-Suomen alueelta keväällä 2026. Osatutkimus 1. luo yleiskuvan siitä, millaisia käytäntöjä monitoimijaiseen yhteistyöhön varhaiskasvatuksen ja hyvinvointialueiden välille on muodostunut, onko yhteistyön tekemiseen varhaiskasvatuksen ja hyvinvointialueiden luotu toimivia prosesseja sekä miten yhteistyö varhaiskasvatuksen opettajien ja lasten kanssa työskentelevien puhe- ja toimintaterapeuttien sekä lasten neuvolan terveydenhoitajien kokemana toteutuu. Yhteistyön toteuttamiseen liittyvien kokemusten lisäksi vastaajia pyydetään arvioimaan, mitkä yhteistyön tekemiseen liittyvät asiat vaikuttavat lapsen edun toteutumiseen. Tutkimuksessa kartoitetaan ammattilasten näkemyksiä siitä, millaisia prosessimalleja yhteistyöhön tulisi rakentaa, jotta lasta koskevan tiedon jakaminen ja yhteinen ymmärtäminen toteutuisivat lapsen edun mukaisesti. Kyselystä muodostuu pääasiassa määrällinen aineisto, joka analysoidaan SPSS-ohjelmaa apuna käyttäen määrällisin menetelmin. Kyselyyn sisältyvät kysymykset, joihin pyydetään avoimia vastauksia, analysoidaan osatutkimuksessa 3. laadullisin menetelmin.
Työskentelysuunnitelma
Osatutkimuksen 1. tiedonkeruu on aloitettu varhaiskasvatuksen osalta tammikuussa 2026.
Tiedonkeruu hyvinvointialueiden osalta on tarkoitus toteuttaa vuoden 2026 loppuun
mennessä. Tuloksista kirjoitetaan tieteellinen artikkeli, joka on suunniteltu julkaistavaksi
vuoden 2029 loppuun mennessä.
Osatutkimuksen 2. huoltajien haastattelut toteutetaan kesän ja syksyn 2026 aikana.
Osatutkimuksissa 1. ja 2. kerätyt aineistot analysoidaan vuosien 2026–2027 aikana.
Tulosten perusteella kirjoitetaan tieteelliset artikkelit vuoden 2027 aikana.
Osatutkimuksen 3. aineistona käytetään 1. ja 2. osatutkimuksessa kerättyjä laadullisia
aineistoja. Tämän osatutkimus toteutetaan vuoden 2028 aikana. Yhteenvedon on tarkoitus
valmistua vuoden 2029 aikana, ja siinä kuvataan lapsen edun mukainen prosessimalli tiedon
jakamiseen ja yhteiseen ymmärtämiseen varhaiskasvatuksen ja hyvinvointialueiden
yhdyspinnoilla.
Tutkimuslupahakemuksen käsittely
Tutkimuslupahakemus on saapunut Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kirjaamoon 6.10.2026. Tehdyn arvion mukaan tutkimussuunnitelmasta ja sen liiteasiakirjoista käy riittävästi ilmi hyvä tutkimuskäytäntö. Viranhaltijapäätöksen valmistelussa on huomioitu vaikutusten ennakkoarviointi.
Tutkimuksesta hyvinvointialueelle aiheutuvat kustannukset
Vähäisiä työaikakustannuksia tutkimuksen vastuuhenkilölle kyselyn lähettämisestä henkilöstölle.
Haastatteluun osallistuminen vie 15-20 minuuttia työaikaa 50-100:lta henkilöstön jäseneltä.