Perustelut
Asian valmistelija: tilakeskuspäällikkö Pasi Salo
Palveluverkkosuunnittelun yleiskuvaus
Palveluverkolla tarkoitetaan kansalliseen lainsäädäntöön, paikallisiin linjauksiin ja asukkaiden palvelutarpeeseen perustuvaa, yhden tai useamman toimialan palveluiden muodostamaa kokonaisuutta. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palveluverkkosuunnittelun keskeisenä tavoitteena on alueen asukkaiden palvelutarpeiden mukaisen taloudellisesti ja toiminnallisesti tehokkaan sekä monikäyttöisen palveluverkon kehittäminen. Palveluverkkosuunnitteluprosessissa arvioidaan ja ennakoidaan palvelutarpeiden muutoksia, palvelujen kehittämistarpeita sekä keinoja vastata muuttuviin tarpeisiin.
Toimitila- ja asumispalveluverkkojen suunnittelu on jatkuvaa ja pitkäjänteistä toimintaa ja se perustuu hyvinvointialueen strategiaan. Palveluverkkosuunnitelmien pohjalta laaditaan vuosittain esitykset osaksi hyvinvointialueen talousarviota ja investointisuunnitelmaa. Palveluverkkosuunnittelun valmistelun aikataulua ohjaa hyvinvointialueen talousarvion ja investointisuunnitelman laadinnan aikataulu. Investointisuunnitelma laaditaan valtiovarainministeriön ohjeiden mukaisesti ja käsitellään aluehallituksessa ja aluevaltuustossa sekä toimitetaan hyvinvointialueen päätöksenteon jälkeen sosiaali- ja terveysministeriön ja sisäministeriön hyväksyttäväksi. Hyvinvointialueesta annetun laki (611/2021) antaa reunaehdot palveluverkkojen muutoksia varten tehtäville investoinneilla. Hyvinvointialueista annetun lain 16 §:n 1 momentissa tarkoitettuja investointeja vastaavia sopimuksia ovat lisäksi muun muassa pitkäaikaiset toimitilojen vuokrasopimukset. Lisäksi hyvinvointialueiden toimintaa ohjaavat useat muut lait, asetukset sekä ministeriöiden ja viranomaisten ohjeet, jotka asettavat omia vaatimuksia hyvinvointialueiden järjestämisvastuulla olevien palveluiden laadulle, määrälle ja tuotantotavoille.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palveluverkkojen määrittelyssä huomioidaan palvelujen saavutettavuus, asiakkaiden palvelutarpeet ja alueelliset näkökohdat. Tärkeinä palveluverkkosuunnittelua linjaavina asioina voidaan pitää mm. keskitettyinä palveluina ja lähipalveluina tuotettavien palveluiden valintaa, julkisen ja yksityisen palvelutuotannon suhdetta, toimipisteiden asiakasmääriä ja asumispalvelujen ryhmäkokoja. Palveluverkkosuunnittelu muodostuu yleisesti mm. seuraavista osatehtävistä:
- Väestöennusteiden laatiminen ja demografiset analyysit
- Asiakastarpeen analysointi
- Palvelutarpeiden analyysi
- Palvelujen hallinta ja kehittäminen
- Toimitilaverkon ja asumispalveluverkon tilannekuvan seuranta ja rakennuspaikkojen hankinta
- Hyvinvointialueen investointisuunnitelman valmistelu
- Toimitila- ja asuntorakentamishankkeiden valmistelu
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palveluverkkojen rakenne pohjautuu fuusioitujen organisaatioiden eli Vantaan kaupungin, Keravan kaupungin, Eteva kuntayhtymän, Kårkullan kuntayhtymän (Kårkulla samkommun) ja Keski-uudenmaan pelastuslaitoksen palveluverkkoihin. Palveluverkkoihin kuuluvaksi katsotaan sekä oman tuotannon palvelujen tilat ja palvelutoiminta sekä ostettujen palvelujen tilat ja palvelutoiminta.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimitilat ja asunnot
Hyvinvointialueen toimitilojen ja asuntojen hallinta perustuu toistaiseksi lähes kokonaan vuokrasopimuksiin. Poikkeuksena on ainoastaan yhdessä kiinteistössä sijaitsevat Kårkullan kuntayhtymältä hyvinvointialueen omistukseen siirtyneet asunnot. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vuokrasopimukset voidaan vuokrasopimusten vuokranantajien mukaan jakaa kolmeen eri ryhmään, jotka ovat
- Kaupunkien hyvinvointialueelle vuokraamat toimitilat ja asunnot
- Kuntien tytäryhtiöiden ja Uudenmaan Vammaispalvelut Oy:n hyvinvointialueelle vuokraamat toimitilat ja asunnot
- Muiden vuokranantajien kuten yritysten ja säätiöiden hyvinvointialueelle vuokraamat toimitilat ja asunnot.
Kaupunkien hyvinvointialueelle vuokraamia toimitiloja ja asuntoja voidaan eritellä niiden erityispiirteiden osalta vielä tarkemmin mm. seuraaviin ryhmiin:
- Toimitilat ja asunnot, jotka sijaitsevat rakennuksissa, joiden pääkäyttötarkoituksena on jokin kaupungin järjestämisvastuulla oleva palvelu kuten varhaiskasvatus tai perusopetus. Hyvinvointialueella on tällaisissa kohteissa mm. oppilashuollon, suun terveydenhuollon ja neuvoloiden toimipisteitä.
- Toimitilat ja asunnot, joissa ei ole kuntien toimintaa ja jotka kuntien on myytävä tai yhtiöitettävä.
- Toimitilat ja asunnot, joiden jäljellä oleva käyttöaika on rajallinen esim. niiden huonon kunnon tai kiinteistökehityshankkeisiin liittyvien näkökulmien takia.
Voimaanpanolain mukaan hyvinvointialue ja kunta tekevät toimitilojen hallinnasta vuokrasopimuksen siten, että se on voimassa ainakin 31.12.2025 asti. Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että palveluverkkoihin vaikuttavat kuntien kanssa käytävät vuokrasopimusneuvottelut koskevat pääosin toimitiloja ja asuntoja, joissa ei ole kuntien toimintaa ja jotka kuntien on myytävä tai yhtiöitettävä. Muilta osin palveluverkkoihin ei voida tehdä nopeita muutoksia, vaan toimintaa on suunniteltava pitkäjänteisemmin.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuustossa 22.11.2022 § 94 hyväksytyn hyvinvointialuestrategian mukaan alueen palveluverkkoon kuuluvien toimitilojen vuokrasopimukset jatkuvat, ja kaupunkien kanssa tehtävät vuokrasopimukset tehdään yhteisesti sovitusti sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (616/2021) mukaisesti tai sopimalla erikseen pidemmistä vuokrasopimuksista. Tarkoituksena on, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue käyttää voimaanpanolain mukaisen siirtymäajan ja neuvottelee palveluverkkosuunnitelmiin perustuen tarkoituksenmukaisista vuokrakausista.
Kuntien tytäryhtiöiden ja Uudenmaan Vammaispalvelut Oy:n sekä muiden vuokranantajien kuten yritysten ja säätiöiden hyvinvointialueelle vuokraamien toimitilojen ja asuntojen vuokrasopimusten vuokra-aikojen pituudet ovat pääosin siirtyneet hyvinvointialueelle voimassa olevien vuokrasopimusten mukaisesti. Poikkeuksena voidaan pitää niitä vuokrasopimuksia, joita on koskenut laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Toimialojen palveluverkkojen nykytilanne
Terveydenhuollon palvelujen toimiala muodostuu kolmesta palvelualueesta, jotka ovat terveysasemapalvelujen palvelualue, sairaalapalvelujen palvelualue ja suun terveydenhuollon palvelujen palvelualue. Hyvinvointialueella on kahdeksan terveysasemaa, jotka ovat Korson terveysasema, Koivukylän terveysasema, Hakunilan terveysasema, Länsimäen terveysasema, Tikkurilan terveysasema, Martinlaakson terveysasema, Myyrmäen terveysasema ja Keravan terveysasema. Sairaalapalveluita tuotetaan kolmessa toimipisteessä eli Katriinan sairaalassa, Peijaksessa ja Keravalla. Suun terveydenhuollon palveluita tuotetaan 26 hammashoitolassa, sekä liikkuvina palveluina autohoitolassa ja kahden siirrettävän pop up -hoitolan avulla.
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimiala muodostuu kolmesta palvelualueesta, jotka ovat perheiden ennalta ehkäisevien palvelujen palvelualue, perheitä tukevien palvelujen palvelualue ja perheiden erityispalvelujen palvelualue. Lasten, nuorten ja perheiden palveluita tuotetaan yhteensä 262:ssa toimipisteessä, joista oppilaitoksia ja päiväkoteja on 245. Oppilas- ja opiskelijahuoltoa järjestetään 55:ssä perusopetuksen toimipisteessä, 152:ssa esiopetuksen toimipisteessä ja 24:ssä toisen asteen opiskelijahuollon toimipisteessä. Neuvolapalveluita tuotetaan yhdeksässä toimipisteessä ja lapsiperheiden kuntoutus- ja terapiapalveluita järjestetään viidellä terveysasemalla. Ympärivuorokautista lastensuojelupalvelua järjestetään omana palveluna yhdeksässä yksikössä.
Aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen toimiala muodostuu kahdesta palvelualueesta, jotka ovat aikuissosiaalityön palvelujen palvelualue ja vammaispalvelujen palvelualue. Toimialalla on yhteensä 78 toimipistettä, joista Vantaalla sijaitsee 65 ja Keravalla 13. Tuotettavia aikuissosiaalityön palveluita ovat sosiaalineuvonta, kuntouttava työtoiminta, työ- ja päivätoiminta, työhönvalmennus sekä asumispalvelut, jota järjestetään yhdeksässä kiinteistössä. Vammaispalveluita järjestetään 17:ssä omassa yksikössä.
Vanhustenpalvelujen toimiala muodostuu kahdesta palvelualueesta, jotka ovat kotona asumisen palvelualue ja hoiva-asumisen palvelujen palvelualue. Vanhusten palveluita tuotetaan 70 toimipisteessä, joista ostopalvelupisteitä on 25. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa omaa tuotantoa on 11 kiinteistössä. Yhteisöllistä asumista tuotetaan seitsemässä kiinteistössä. Vanhusten kuntouttavaa päivätoimintaa on viidessä toimipisteessä.
Palveluverkkotyön aikataulu
Palveluverkkotyö jatkuu kevään ja kesän 2023 aikana. Valmisteltuja esityksiä käsitellään ensin hyvinvointialueen johtoryhmässä syyskuussa, jonka jälkeen käsittelyä jatketaan toimialoittain tulevaisuusjaostoissa ja aluevaltuuston seminaarissa. Investointisuunnitelmaan tuotavat hanke-esitykset käsitellään talousarvion valmisteluaikataulun mukaisesti.
Ehdotus
Aluehallitus päättää merkitä tiedoksi palveluverkkojen tilannekatsauksen.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen.
Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.