Lähidemokratia- ja osallisuuslautakunta, kokous 16.10.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 33 Lähetekeskustelun käyminen koskien hyvinvointialueen järjestöyhteistyön rakennetta

VAKEDno-2023-3813

Perustelut

Asian valmistelija: hallintojohtaja Riikka Liljeroos ja erityisasiantuntija Ilari Karhumalja 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen strategiassa on korostettu järjestöjen roolia ja asetettu tavoitetasoksi 2025, että “yhteistyörakenteet järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien kanssa on vahvistettu ja ne ovat toiminnassa”. Lähidemokratia- ja osallisuuslautakunta on kokouksessaan 6.3.2023 § 14 hyväksynyt järjestöyhteistyön tiekartan ja vuoden 2023 toimeenpanosuunnitelman, johon on kirjattu seuraava tavoite: “Toimivat rakenteet: Järjestöjen kehittämisryhmän pohjalta perustetaan järjestöjen yhteistyöryhmä / neuvottelukunta / vastaava hyvinvointialueelle yhteistyössä järjestöjen kanssa.” Tavoitteena on, että rakenteen päättäminen sekä toiminnan käynnistyminen tapahtuisi jo vuoden 2023 aikana.    

Valtuustovaliokunta on kokouksessaan 24.4.2023 linjannut, että kesän aikana järjestöiltä saatavien kannanottojen perusteella asia on tarkoitus tuoda syksyllä poliittiseen päätöksentekoon. 

Osana valmistelua on laadittu selvitys koskien järjestöjen yhteistyöryhmän / järjestöneuvottelukunnan / vastaavan toimielimen asettamisesta. Tässä vaiheessa tarkasteluun on otettu erityisesti kolme vaihtoehtoa: 

  1. Vaikuttamistoimielin 
  2. Lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan alainen yhteistyöelin/neuvottelukunta 
  3. Vapaamuotoinen yhteistyöelin 

 

Kesän aikana järjestöjen näkemyksiä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen järjestöyhteistyön tulevaisuuden rakenteista kartoitettiin Howspace-alustalla toteutetun virtuaalisen ja vuorovaikutteisen avoimen työtilan kautta. Työtilassa kartoitettiin järjestöjen mielipiteitä seuraavin osioin:  

  • Hyviä ja huonoja puolia järjestöyhteistyön rakenteiden kolmesta eri skenaariosta: vaikuttamistoimielin, lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan alainen yhteistyöelin/neuvottelukunta sekä vapaamuotoinen yhteistyöelin.  
  • Järjestöille esiteltiin hyvien ja huonojen puolien arvioimisen tueksi SWOT-analyysit mainituista skenaariosta.  
  • Järjestöyhteistyön rakenteet – tehtävät, kokoonpano ja tapaamistiheys, jäsenyyden kesto ja valintaprosessi.  
     

Työtila oli avoinna 12.6.2023 – 30.6.2023 välisen ajan (40 vastaajaa). Osallistuminen oli ajasta ja paikasta riippumatonta sekä osallistujat pystyivät halutessaan palaamaan alustalla käytävään keskusteluun. Työtila toteutettiin anonyymisti. Työtilaa markkinoitiin hyvinvointialueen eri sosiaalisen median kanavissa ja se lähetettiin suoraan kaikille avustusta hakeneille järjestöille sekä hyvinvointialueen järjestöyhteistyön kehittämisryhmälle. 

Tämän jälkeen elokuussa 2023 on pidetty järjestöyhteistyön rakenteen työpaja yhdessä alueen järjestöjen kanssa.  Työpajaan oli avoin kutsu ja se pidettiin 17.8.2023.

Oheismateriaalina lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan 5.9.2023 aineisto “Järjestöjen yhteistyöryhmän / järjestöneuvottelukunnan / vastaavan toimielimen valmistelu – tilannekatsaus kesän lausuntokierroksen tuloksiin” sekä lisäaineisto, jossa koontia järjestöyhteistyön työpajasta 17.8.2023 yhdistettynä kesän kyselytuloksiin. 

Esityslistan oheismateriaaliksi on lisäksi kartoitettu muiden hyvinvointialueiden järjestöyhteistyön rakenteita. Oheismateriaalina olevassa koonnissa on kuvattuna Varsinais-Suomen hyvinvointialueen, Pirkanmaan hyvinvointialueen, Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen, Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen sekä Helsingin kaupungin järjestöyhteistyörakenteet. 

Tarkoituksena on, että lähidemokratia- ja osallisuuslautakunta kävisi lähetekeskustelun Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen järjestöyhteistyön rakenteesta tässä kokouksessaan ja antaisi evästystä asian jatkovalmisteluun. Seuraavassa vaiheessa tarkoitus on linjata ns. ylätason rakenne hyvinvointialueen järjestöyhteistyölle (vaikuttamistoimielin vai lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan alainen yhteistyöelin/neuvottelukunta vai vapaamuotoinen yhteistyöelin ) ja tämän jälkeen lähteä katsomaan tarkemmin valitun mallin käytännön toteutusta. Tässä myöhemmässä vaiheessa kiinnitettäisiin tarkempaa huomiota siihen, miten yhteistyöelimen edustajat valittaisiin, millainen kokoonpano olisi, mikä olisi kokoontumistiheys, miten jäsenyyden kesto määriteltäisiin jne. käytännön kysymyksiin. Ylätason rakenteen vahvistamisen yhteydessä on tarkoitus myös tarkastella, tarvitaanko esimerkiksi hallintosääntökirjauksia tulevasta rakenteesta. 

Ehdotus

Esittelijä

  • Riikka Liljeroos, Hallintojohtaja, riikka.liljeroos@vakehyva.fi

Lähidemokratia- ja osallisuuslautakunta käy kokouksessaan lähetekeskustelun koskien hyvinvointialueen järjestöyhteistyön rakennetta ja antaa evästystä asian jatkovalmisteluun. 

Päätös

Lähidemokratia- ja osallisuuslautakunta kävi kokouksessaan lähetekeskustelun koskien hyvinvointialueen järjestöyhteistyön rakennetta ja päätti antaa evästystä asian jatkovalmisteluun seuraavasti:

  • Järjestöyhteistyön rakenteesta käytettävä nimitys voisi olla järjestötyön neuvottelukunta.
  • Järjestöyhteistyön rakennetta ei tulisi sitoa aluevaalien tulokseen (ei puoluepoliittista sidosta).
  • Järjestökentän edustajat voitaisiin valita järjestötyypeittäin Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterin mukaisesti (2 edustajaa/PRH:n järjestötyyppi, yhteensä 16 järjestöedustajaa).
    • Lastensuojeluun, -hoitoon, sekä vanhemmuuteen ja huoltajuuteen liittyvät yhdistykset
    • Sairauteen ja vammaan liittyvät yhdistykset (mm. potilas- ja vammaisyhdistykset, sotainvalidit)
    • Eläkeläisyhdistykset
    • Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyvät yhdistykset
    • Muut sosiaali- ja terveysalan yhdistykset
    • Vanhusten hyvinvointiin liittyvät yhdistykset
    • Työllisyyden ja työllistymisen edistämiseen liittyvät yhdistykset
    • Päihde-, huume- ym. riippuvuuksiin liittyvät yhdistykset, raittiusyhdistykset
  • Vaihtoehto 2 (Lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan alainen yhteistyöelin/neuvottelukunta) sai lautakunnassa paljon kannatusta, myös vaihtoehtoa 1 (Vaikuttamistoimielin) kannatettiin. Vaihtoehto 3 (Vapaamuotoinen yhteistyöelin) ei saanut lautakunnassa kannatusta.
  • Lautakunta totesi, että myös järjestöt toivoivat toteutetun kyselyn sekä pidetyn työpajan perusteella rakennetta ja hyvinvointialueen tukea järjestöyhteistyölle.
  • Valitusta ratkaisusta riippumatta lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan tehtävänä on hallintosäännön perusteella koordinoida hyvinvointialueen järjestöyhteistyötä.

 

Lisätietoja päätöksestä antaa vt. hallintojohtaja Riikka Liljeroos, riikka.liljeroos@vakehyva.fi