Perustelut
Asian valmistelija: Talousvalmistelujohtaja Hanna Heinikainen ja hallintovalmistelujohtaja Mikko Hokkanen
Aluehallitus on käsitellyt lausuntoa hallituksen esitysluonnokseen hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta kokouksessaan 5.10.2022 § 188 ja päättänyt lähettää asian uudelleen valmisteltavaksi.
Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta. Lausunnon antamisen määräaika päättyy 12.10.2022. Hallituksen esityksessä rahoituslakiin (617/2021) ehdotetaan säädettäväksi uudesta rahoituksen määräytymistekijästä, yliopistosairaalalisästä, jolla parannetaan sellaisten hyvinvointialueiden laskennallista rahoitusta, joilla sijaitsee yliopistosairaala. Tällä lisällä ei ole tarkoitus kompensoida valtion jakamaa tutkimus- ja koulutusrahoitusta, vaan tällä rahoituksen määräytymisen muutoksella korvataan hyvinvointialueille yliopistosairaalan tuottamaa lisäkustannusta erikoissairaanhoidossa. Korkeammat kustannukset on osoitettu mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (jäljempänä THL) toukokuussa 2022 julkaisemassa olosuhdetekijätutkimuksessa (Häkkinen, Unto ym.: Olosuhdetekijät sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksessa. THL Työpaperi 2022/025), jonka mukaan yliopistosairaaloiden yksikkökustannukset ovat noin 10 % korkeammat kuin keskussairaaloissa. Tutkimuksessa on päädytty johtopäätökseen, jonka mukaan yliopistosairaaloita ylläpitäville hyvinvointialueille tulisi maksaa lisäkustannusten kattamiseksi yhteensä noin 350 miljoonaa euroa, eli 1,8 prosentin lisärahoitus vuoden 2020 rahoituksen tasossa.
Valtion tutkimusrahoitus (VTR) sekä koulutuksiin osoitetut erityisvaltionosuudet (EVO) säilyvät erillisinä rahoitusinstrumentteina ja niitä jaetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 7 luvun 59–63 § mukaisesti niille hyvinvointialueille, joilla on yliopistosairaala tai Uudenmaan osalta suoraan HUS-yhtymälle. Niitä ei siis ole tarkoitus korvata tällä yliopistosairaalalisällä. Näiden lisäksi HUS-kuntayhtymä on ohjannut kuntarahoitusta tutkimukseen ja koulutukseen.
Yliopistosairaalalisän perusteella määräytyvä laskennallinen rahoitus ehdotetaan otettavaksi huomioon hyvinvointialuekohtaisissa siirtymätasauksissa vuodesta 2024 lukien. Yliopistosairaalalisän tasoksi ehdotetaan 1,1–1,8 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta, mikä on vuoden 2022 tasossa 230 miljoonasta eurosta 370 miljoonaan euroon koko maan tasolla. Esitysluonnoksen vaikutusarviot on laadittu 300 miljoonan euron tasolla (noin 1,45 %). Rahoitus ehdotetaan vähennettäväksi sosiaali- ja terveydenhuollon asukasperusteisen rahoituksen osuudesta.
Vuoden 2023 osalta yliopistollisista sairaaloista aiheutuvat korkeammat kustannukset sisältyvät kunnilta siirtyvään koko maan tason rahoitukseen. Esitysluonnoksen mukaan ilman erillistä määräytymistekijää rahoitus ei kohdentuisi jatkossa nykytilaa vastaavasti yliopistollista sairaalaa ylläpitäville hyvinvointialueille. Edelleen esityksen mukaisesti, Yliopistosairaalalisän tason olisi vastattava mahdollisimman hyvin nykyistä kuntien kustannuksiin sisältyvää rahoitusosuutta, koska muutoin joko yliopistollista sairaalaa ylläpitävät alueet tai muut hyvinvointialueet joutuvat kattamaan uudessa rahoitusmallissa korkeammat kustannukset palvelujen rahoituksesta. Kustannuksia otetaan huomioon yleiskatteellisessa rahoituksessa ainoastaan siltä osin, kun niitä ei saada katetuksi muutoin (palvelulaskutus, koulutuksen ja tutkimuksen erillisrahoitus, yhteistyöalueiden sopimukset).
Rahoituksen kohdentamiseksi hyvinvointialueiden välillä on lausuntokierroksella arvioitavana kolme eri mallia, joissa kaikissa asukasperusteisesti määräytyvää rahoitusta vähennettäisiin 55 euroa per asukas kaikilla hyvinvointialueilla ja kohdennettaisiin yliopistollista sairaalatoimintaa ylläpitäville hyvinvointialueille. Rahoitusta voitaisiin kohdentaa joko oman hyvinvointialueen alueen väestö perusteella, yhteistoiminta-alueen väestön perusteella tai edellisten perusteella 50/50.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen osalta asetusluonnokset vaihtoehtomallit muuttaisivat rahoitusta seuraavasti:
|
Vaihto-ehto
(1000e)
|
YO-lisä
|
Vaikutus asukas-perusteiseen rahoitukseen
|
Netto-vaikutus rahoitukseen
|
| |
|
|
|
|
a)
|
24,4
|
-15,0
|
+ 9,4
|
|
b)
|
19,3
|
-15,0
|
+ 4,3
|
|
c)
|
21,9
|
-15,0
|
+ 6,9
|
Vaihtoehdossa b ja c Uudenmaan osalta tarvittaisiin erityissääntelyä. HUS-yhteistyöalueella rahoituksen määrä laskettaisiin koko yhteistyöalueen asukasmäärän perusteella (sis. Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala). Rahoitus kohdennettaisiin HUS-yhtymään kuuluville hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille niiden asukasmäärien mukaisessa suhteessa.
Lisäksi ehdotetaan samalla siirtymätasauslisän porrastusta muutettavan siten, että hyvinvointialueen rahoitukseen lisätään laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotus kokonaan vuonna 2023. Sote-ministeriryhmän ehdotuksen mukaisesti siirtymätasauslisää määriteltäessä tästä erotuksesta vähennettäisiin siirtymäkauden aikana asukasta kohden
- enintään 10 euroa vuonna 2024
- enintään 20 euroa vuonna 2025
- enintään 30 euroa vuonna 2026
- enintään 40 euroa vuonna 2027 ja
- enintään 50 euroa vuodesta 2028.
Siirtymätasauslisän porrastamisesta huolimatta suunnitellut siirtymätasaukset hyvinvointialueen rahoitusta vähentävinä vaikeuttavat toiminnan järjestämistä hyvinvointialueella, jossa toimii yliopistosairaala.
Esitys Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lausunnoksi kyseessä olevaan Valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön on liitteenä. Luonnos hallituksen esitykseksi ja siihen 13.9.2022 tehdyt päivitykset ovat oheismateriaalina.
Ehdotus
Aluehallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan lausunnon valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön luonnoksesta hallituksen esitykseksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (611/2021) muuttamisesta.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti sähköisellä päätöksentekomenettelyllä.
Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vantaa.fi.