Perustelut
Asian valmistelija: hallinnon erityisasiantuntija Kerttu Pöntinen
Aluevaltuuston kokouksessa 31.3.2025 § 24 jätettiin Elina Nykyrin valtuustoaloite “Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle tulee laatia neurokirjon toimenpideohjelma”. Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 16 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Me allekirjoittaneet esitämme, että hyvinvointialueemme laatii hyvinvointialueelle neurokirjon toimenpideohjelman. Tämän ohjelman tavoitteena on edistää hyvinvointialueemme toiminnan neuroesteettömyyttä ja saavutettavuutta. Tämän lisäksi ohjelmalla hyvinvointialue pyrkii kehittämään neuropsykiatristen ja autismikirjon häiriöiden (eli neurokirjon häiriöiden) diagnosointia ja hoitoa. Neurokirjon diagnooseja ovat esimerkiksi ADHD, ADD, autismikirjo, kehityksellinen kielihäiriö ja Tourette.
On kehitettävä hyvinvointialueemme toimintaa sellaiseksi, neurokirjon henkilökin pystyy alueemme palveluita nykyistä sujuvammin käyttämään. Tuleekin kehittää hyvinvointialueen toiminnan saavutettavuutta ja neuroesteettömyyttä. Hyvinvointialueen viestinnän pitää olla saavutettavaa, selkeää ja monikanavaista ja -kielistä.
Autismikirjo ja neuropsykiatriset häiriöt koskettavat suurta joukkoa ihmisiä. Autismiliiton mukaan 10–15 prosentilla väestöstä on jokin neurokirjon diagnoosi. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella asui siten 31.12.2024 vähintään 28 988 henkilöä, joilla on jokin neurokirjon diagnoosi. Vantaan ja Keravan väkiluku oli vuoden 2024 lopussa 289 880. Neurokirjon häiriöitä diagnosoidaan yhä enemmän. On opittu tunnistamaan neuropsykiatristen häiriöiden ja autismikirjon oireet paremmin. Paitsi neurokirjon henkilöiden arkeen vaikuttavat neurokirjon diagnoosit myös neurokirjon henkilöiden läheisten arkeen.
Huonosti hoidettu tai diagnosoimaton neurokirjon diagnoosi oireilee muun muassa keskittymisen puutteena, ahdistuksena, masennuksena ja jopa itsetuhoisuutena. Pitkittyneessä tilanteessa voidaan joutua turvautumaan esimerkiksi lastensuojeluun. Se on kallista. Lapsen tai nuoren sijoittaminen kodin ulkopuolelle maksaa merkittävästi enemmän kuin perheapu ja säännöllinen valmennus tai terapia.
Yleisintä lienee kuitenkin, että neurokirjon diagnoosien hoidossa esiintyvien ongelmien tai diagnoosin puuttumisen takia neurokirjon diagnoosin omaavan henkilön opinnot tai työelämä häiriintyvät. Jotta hoidon alkuun päästään nopeasti ja tehokkaasti tulee diagnoosivaihetta nopeuttaa. Tällä hetkellä diagnostisiin tutkimuksiin on jopa kahden vuoden jono. Hyvinvointialueen on purettava jonot diagnostisiin tutkimuksiin ja terapioihin.
Hyvinvointialueen on varmistettava työntekijäresurssien riittävyys neurokirjon diagnoosin omaavien henkilöiden palveluissa. Terapian tarjoaminen on nykyiseltään hyvinvointialueellamme paljolti yksityisten palveluntarjoajien käsissä ja siksi yhtenäistä jonotusjärjestelmää ei ole. Onkin palkattava hyvinvointialueelle omia terapeutteja ja siten vahvistettava omaa palvelutuotantoa.
Neurokirjon häiriöiden varhainen toteaminen parantaa merkittävästi neurokirjon diagnoosin omaavien henkilöiden ja heidän läheistensä hyvinvointia. Neuropsykiatristen ja autismikirjon häiriöiden varhainen toteaminen saattaisi vähentää muun muassa lasten ja nuorten huostaanottojen määrään. Lisäksi varhainen diagnosointi usein turvaa neurokirjon diagnoosin omaavan henkilön opintopolun sekä ehkäisee hänen päihdeongelmiaan. Varhainen diagnosointi myös tukee ja auttaa neurokirjon henkilöitä työelämän haasteissa sekä vähentää rikollisuutta heidän keskuudessaan. Hyvinvointialueen tulee tarjota lisäkoulutusta työntekijöille neuropsykiatrisesti oireilevien ihmisten tunnistamiseen ja kohtaamiseen.
Me allekirjoittaneet esitämme hyvinvointialueelle laadittavaksi neurokirjon toimenpideohjelmaa. Ohjelman avulla hyvinvointialue kehittää toimintansa saavutettavuutta ja neuroesteettömyyttä sekä neuropsykiatrisesti oireilevien henkilöiden diagnosointia ja hoitoa."
Päätösehdotus
Aluehallitus päättää merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtajan, aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen toimialajohtajan sekä terveydenhuollon palvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi 30.9.2025 mennessä.