Perustelut
Asian valmistelija: aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen toimialajohtaja Kirsi Leväpelto
Aluevaltuuston kokouksessa 10.2.2025 § 16 jätettiin Hanna Holmberg-Soton ja Elina Nykyrin valtuustoaloite "Vammaisten lasten ja nuorten oikeudet ja asema on turvattava hyvinvointialueella". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 25 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
“Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimialat rakennettiin ainakin osittain elämänkaarimallin mukaisesti. Elämänkaarimallin vahvuutena on organisaatio, joka kykenee tarkastelemaan kokonaisvaltaisesti eri ikävaiheissa olevien ihmisten tarpeita sekä ikävaiheeseen liittyviä hyvinvoinnin ja terveyden haasteita.
Vammaisten ihmisten palvelujen sijoittuminen organisaatiossa yhtenä suurena kokonaisuutena on aina ollut haastavaa, koska palvelualueen asiakkaina on kaiken ikäisiä ihmisiä. Hyvinvointialueellamme vammaispalvelut ovat samalla toimialalla aikuissosiaalityön kanssa.
Yksi asiakasryhmä, joka on jäänyt vailla riittävää huomiota uuden organisaation rakentamisen yhteydessä, on vammaiset lapset ja nuoret. Kyseessä on melko pieni asiakasryhmä, joka helposti unohtuu muutoin täysin aikuisiin kohdistuvalla aikuissosiaalityön ja vammaispalveluiden toimialalla.
Vammaiset lapset ja nuoret perheineen tarvitsevat erityisen paljon huomiota, tukea ja palveluja. Samalla tiedetään myös, että vammaiset lapset ja nuoret ovat jopa kaikista haavoittuvammassa asemassa oleva asiakasryhmä. Heidän oikeuksiensa toteutumiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota hyvinvointialueella.
Tiedämme, että vammaiset lapset ja nuoret tarvitsevat muita lapsia ja nuoria useammin sosiaalihuollon tukitoimia. Haasteena on, ettei vammainen lapsi ja hänen perheensä ei saa aina tarpeeksi tukea vammaispalveluista. Silloin vammaisen lapsen tai nuoren vanhemmat uupuvat. Erityisesti tämä koskee omaishoitajia. Vammaisen lapsen ja nuoren itsenäistymistä tulee tukea nykyistä enemmän, esim. henkilökohtaisen avun avulla.
Me valtuutetut esitämme, että:
-
että aluevaltuustolle ja aluehallitukselle raportoidaan jatkossa säännöllisesti vammaisten lasten ja nuorten tilanteesta samoilla mittareilla kuin yleensä lastensuojelun asiakkaita seurataan, esim. asiakasmäärä yhtä sosiaalityöntekijää kohti, sosiaalityöntekijän ja lapsen henkilökohtaisten tapaamisten määrä sekä asiakassuunnitelmien ja päätösten voimassaolon pituus,
Aluehallitus on kokouksessaan 4.3.2025 § 58 päättänyt merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen toimialajohtajan sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi 10.8.2025 mennessä.
Vastaus valtuustoaloitteeseen:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue pyrkii tukemaan asiakkaita kaikissa elämänvaiheissa tarjoamalla kohdennettua tukea eri ikäryhmille. Aikuissosiaalityön ja vammaispalveluiden toimialue on sitoutunut varmistamaan, että myös vammaisten lasten, nuorten ja aikuisten oikeudet sekä palvelut turvataan kattavasti ja yhdenmukaisesti. Tämä tarkoittaa, että palvelut järjestetään niin, että ne vastaavat kunkin ikäryhmän erityistarpeita ja takaavat riittävän tuen kaikissa asiakkaan elämänvaiheissa.
Uuden vammaispalvelulain mukaisesti vammaisten henkilöiden tulisi ensisijaisesti saada tarvitsemansa tuki yleisistä peruspalveluista, kuten sosiaali- ja terveydenhuollosta, opetuksesta ja varhaiskasvatuksesta. Tämä ensisijaisuusperiaate tukee yhdenvertaisuuden toteutumista, jossa vammaisten henkilöiden oikeus tukeen ja palveluihin ei saa poiketa muille kansalaisille kuuluvasta tuesta. Vammaispalvelut täydentävät peruspalveluja silloin, kun ne eivät riitä vastaamaan yksilön erityistarpeisiin. Tavoitteena on turvata yhtäläiset mahdollisuudet tarvittaviin palveluihin ja tukeen riippumatta vamman laadusta tai elämäntilanteesta.
Uuden vammaispalvelulain toimeenpanon myötä vammaispalveluissa kehitetään perheiden arkea tukevia joustavia palvelumuotoja, kuten tilapäishoitopalveluja ja kotiin vietäviä palveluja. Nämä täydentävät laajempaa ja joustavampaa palveluvalikoimaa, jonka tavoitteena on vastata asiakkaiden moninaisiin ja yksilöllisiin tarpeisiin.
Aikuissosiaalityön, vammaispalveluiden sekä lasten, nuorten ja perheiden palveluiden välinen yhteistyö on ollut pitkäjänteistä, ja sitä jatketaan vuonna 2025 säännöllisillä tapaamisilla. Tapaamisten tavoitteena on arvioida asiakasohjauksen sujuvuutta sekä palveluiden riittävyyttä ja vaikuttavuutta. Yhteistyön pohjalta kehitetään edelleen toimintamalleja, joilla varmistetaan asiakaslähtöiset ja saumattomat palveluketjut eri toimialojen välillä.
Henkilöstön osaamista vahvistetaan tarjoamalla mahdollisuuksia yhteisiin koulutuksiin, jotka tukevat moniammatillista yhteistyötä ja parantavat palveluiden laatua. Vammaispalvelut on tuonut lasten, nuorten ja perheiden toimialalle erityisosaamista esimerkiksi vammaisten lasten kommunikaatiotarpeisiin ja muihin erityistarpeisiin liittyen. Samanaikaisesti lasten, nuorten ja perheiden toimialalla kehitetään palveluja, jotka tukevat perheiden jaksamista ja vanhemmuutta. Hyvinvointialue jatkaa myös yhteistyötä koulujen ja varhaiskasvatuksen kanssa, jotta vammaiset lapset ja nuoret saavat riittävää tukea oppimisen eri vaiheissa.
Vammaispalveluiden palvelualue raportoi jatkossa vuosittain osana vuosikertomusta vammaisten lasten ja nuorten tilanteesta hyvinvointialueen aluevaltuustolle ja aluehallitukselle. Raportoinnissa hyödynnetään uusina mittareina vammaisten lasten ja nuorten palveluita koskien sosiaalityöntekijän keskimääräistä asiakasmäärää ja palvelutarpeen arvioinnin keskimääräistä käsittelyaikaa. Näiden mittareiden avulla voidaan arvioida palveluiden resursointia ja varmistaa, että ne vastaavat asiakkaiden tarpeisiin tehokkaasti ja oikea-aikaisesti.
Vanhempien tukitoimien riittävyyttä arvioidaan vammaisten palvelualueella aktiivisesti, ja omaishoitajien lakisääteisten vapaiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Vuoden 2025 aikana palvelualue toteuttaa erillisen asiakastyytyväisyyskyselyn omaishoitajille, jotta heidän kokemuksensa ja tarpeensa voidaan huomioida entistä paremmin. Palvelualueella otetaan myös käyttöön erillinen lapsille ja nuorille kohdennettu asiakaspalautekysely, joka on kehitetty lasten, nuorten ja perheiden toimialalla.
Hyvinvointialueen tuottama digitaalinen HYTE-palvelutarjotin kokoaa alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut ja toiminnot yhteen paikkaan, mahdollistaen samalla asiakkaille ja perheille helposti saatavilla olevan tiedon alueen palveluista. Palvelutarjottimesta löytyy eri järjestöjen tarjoamia palveluita, kuten vertaistuki, kokemusasiantuntijat ja erilaiset muut tukiryhmät, jotka voivat tarjota tärkeää tukea perheiden arjessa. HYTE-palvelutarjottimen avulla pyritään vahvistamaan muiden tukipalveluiden saatavuutta ja varmistamaan, että perheet saavat entistä kattavampaa ja oikea-aikaisempaa tukea tarpeidensa mukaisesti.
Vammaisten lasten ja nuorten osallisuutta vahvistetaan hyvinvointialueella kehittämällä osallistavia menetelmiä ja palautekanavia, joiden avulla voidaan entistä paremmin ottaa huomioon lasten ja nuorten ääni palveluiden suunnittelussa ja arvioinnissa. Nivelvaiheisiin, kuten siirtymiseen nuoruudesta aikuisuuteen, kiinnitetään erityistä huomiota, jotta palveluketjut eivät katkea ja nuoren itsenäistyminen saa riittävän tuen. Hyvinvointialue kehittää myös tietojohtamisen käytäntöjä, jotta päätöksenteko pohjautuu ajantasaiseen ja asiakasryhmäkohtaiseen tietoon. Palveluiden saavutettavuudessa huomioidaan myös monikulttuuriset perheet ja viestinnän selkeys kaikille asiakasryhmille.
Vammaisten lasten ja nuorten asemaa sekä heidän tarvitsemiensa palveluiden riittävyyttä valvotaan osana palveluiden jatkuvaa kehittämistä. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota palveluiden saatavuuteen, saavutettavuuteen ja laatuun eri ikäryhmissä sekä perheiden ja asiakkaiden kokemuksiin palveluiden toimivuudesta.
Haluamme varmistaa yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut vammaisille lapsille ja nuorille sekä seurata ja arvioida toimenpiteiden vaikuttavuutta säännöllisesti. Näillä toimenpiteillä vahvistetaan vammaisten lasten ja nuorten asemaa ja oikeuksia hyvinvointialueella.