Perustelut
Asian valmistelija: konsernipalvelujen toimialajohtaja Mikko Hokkanen ja henkilöstöjohtaja Anne Sivula
Aluevaltuuston kokouksessa 9.12.2024 § 91 jätettiin Antero Eerolan valtuustoaloite "Vuokratyövoimayritysten käyttö lopetettava hyvinvointialueella". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 6 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Suomessa hyvinvointialueet kyntävät syvissä talousvaikeuksissa. Niiden alijäämät ovat niin syviä, että kaikella todennäköisyydellä enemmistö alueista ei pysty kattamaan alijäämiä lain edellyttämään vuoden 2026 loppuun mennessä. Myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on ilmoittanut tämän julkisuuteen.
Päättäessään vuoden 2025 talousarvion 2025 ja taloussuunnitelman 2025–2027 hyväksymisestä aluevaltuusto vahvistanee, että realistinen aikataulu vajeen umpeen kuromiseen on aikaisintaan vasta vuonna 2028.
Tulojen ja menojen epäsuhdan taustatekijöitä ovat paitsi poliittiset syyt, alan palkkojen harmonisointi ja kiihtynyt inflaatio, merkittävältä osiltaan myös se, että yksityiset palveluntuottajat ovat nostaneet hintojaan. Suuri kustannuserä on etenkin vuokratyövoiman käyttö.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n selvityksen (https://www.kt.fi/uutiset-ja-tiedotteet/2023/hyvinvointialueiden-vuokratyovoiman-ja-ostopalvelujen-kustannukset) mukaan hyvinvointialueiden rahoja upposi keikka- ja vuokralääkäribisnekseen viime vuonna peräti 625 miljoonaa euroa. Summa on valtava suhteessa kaikkien hyvinvointialueiden alijäämiin, jotka arvioidaan tänä vuonna noin 1,6 miljardiksi euroksi.
Taloussanomien selvityksen (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010733774.html) mukaan vuokrafirman kustannus esimerkiksi lääkärien kohdalla saattaa olla jopa kolminkertainen verrattuna omiin virkalääkäreihin. Sama selvitys kertoo, että vuokra-alan yritykset tekevät muhkeita voittoja pienelläkin liikevaihdolla. Tässä ei ole bisnestä rahoittavien hyvinvointialueiden kannalta mitään järkeä.
Yksityinen vuokratyövoimabisnes käy syvällä veronmaksajien taskulla. Tämä tasku on nyt syytä sulkea. Myös hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö on julkisuudessa todennut, että hyvinvointialueiden pitäisi sopia kategorisesti vuokralääkäreiden käytön lopettamisesta.
Vantaa ja Kerava voisi olla tässä suhteessa suunnannäyttäjä.
Edellä olevan perusteella, me allekirjoittaneet aluevaltuutetut teemme seuraavan valtuustoaloitteen:
* Vantaan ja Keravan hyvinvointialue selvittää, kuinka paljon vuokratyövoiman käyttöön kuluu rahaa, kuinka suuri on erotus verrattuna omiin virkoihin ja lopettaa yksityisten, voittoa tekevien vuokrayritysten käytön palveluissaan."
Aluehallitus päätti kokouksessaan 17.12.2024 § 275 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen konsernipalvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi 9.6.2025 mennessä.
Vastaus valtuustoaloitteeseen:
Kuten aloitteessa todetaan, henkilöstövuokrauskulut ovat olleet hyvinvointialueilla suuria. Niiden alentamiseksi on kuitenkin tehty koko hyvinvointialueiden olemassaolon ajan toimia, niin myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella, jossa henkilöstövuokrausta on lähdetty systemaattisesti vähentämään. Vähentäminen on toteutettu sekä tilattujen henkilöiden ja työvuorojen määrän osalta, mutta myös vuokrauksen kustannuksia per tunti on saatu laskettua.
Lääkäreiden osalta henkilöstövuokrauksesta on lähes kokonaan luovuttu, kun on pystytty täyttämään terveydenhuollon palveluissa omat lääkärivirat vuoden 2024 aikana. Hoitajavuokrausta on alennettu parantuneen työvoimatilanteen johdosta ja muusta tilapäistyövoimasta henkilöstövuokrauksella on kokonaan luovuttu.
Hoitohenkilöstön osalta henkilöstövuokraus on kilpailutettu jo kolmeen kertaan hyvinvointialueen olemassaolon aikana. Viimeisin kilpailutus puitesopimuksesta on vuodelta 2024, siinä yksityisten palveluntarjoajien tuntihinta on saatu lähes samalle tasolle kuin in-house toimijoiden tuntihinta.
Kun vielä vuonna 2023 Vantaan ja Keravan hyvinvointialue käytti henkilöstönvuokraukseen 37,2 miljoonaa euroa, niin vuonna 2024 henkilöstövuokraukseen käytettiin enää 21,8 miljoonaa euroa. Tavoite on, että henkilöstövuokrauksen kustannukset vähenevät entisestään vuonna 2025 noin 15 miljoonaan euroon. Henkilöstövuokrausta on myös keskitetty tiiviimmin Seure Henkilöstöpalveluille, joka toimii hyvinvointialueen in-house kumppanina. Vuoden 2025 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana yksityisiltä puitesopimuspalveluntuottajilta on hankittu henkilöstövuokrauksesta 9,8 %, Seure Henkilöstöpalveluiden osuuden ollessa 90,2 %.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on saatu omat vakanssit täytettyä erinomaiseen täyttöasteeseen edellisen vuoden aikana. Hyvinvointialueella on toimialakohtaiset varahenkilöt, yhteensä noin 100 työntekijää, joilla täytetään ensisijaisesti palvelutuotannon äkillisiä sijaistarpeita. Henkilöstövuokrauksella tuetaan palvelutuotantoa silloin, kun yksiköiden oma henkilöstö eikä varahenkilöstö riitä turvaamaan tarvittavaa henkilöstömitoitusta tai palvelutarpeen edellyttämää henkilöstötarvetta ja potilasturvallisuutta.
Nykyisessä henkilöstömitoituksessa ja vakanssien määrässä on huomioitu henkilöstön vuosilomia sekä sairastuvuutta ja myös muita poissaoloja, mutta vain osin. Täysimittainen varautuminen kaikkiin poissaoloihin olisi kustannuksiltaan mittavaa ja aiheuttaisi osan ajasta ylimitoitusta palvelutarpeen vaihdellessa ja sitten toisaalta erityisesti flunssakausina alimitoitusta, jolloin joka tapauksessa olisi hankittava henkilöstövuokrauksella tai muilla keinoin tilapäistyövoimaa. Vakanssien määrässä onkin tärkeää hakea optimitasoa eli tilannetta, jossa oma henkilöstö riittää enimpään osaan työvuoroista ja vain henkilöstö- ja palvelutarpeen vaihtelu katetaan vara- ja vuokrahenkilöstöllä. Mikäli kaikki sijaistarve täytettäisiin omilla työntekijöillä, tulisi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palkata noin 250 uutta työntekijää hoitotyöhön.
Sairauspoissaoloja on Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella vuonna 2024 ollut kuukausittain keskimäärin 7800 sairauspoissaolopäivää, sairaspoissaoloprosentin ollessa koko vuoden osalta 4,48 %. Henkilöstövuokraus on nopea ja helppo ratkaisu hoitotyössä sekä näihin äkillisiin poissaoloihin että myös palvelutarpeen vaihteluihin. Henkilöstövuokraus on myös kustannustehokkaampaa kuin omalla henkilöstöllä ylitöinä ja kutsurahoilla tehtävä työ. Nykyisillä henkilöstövuokrauspalvelun hinnoilla henkilöstövuokraus tulee hyvinvointialueelle edullisemmaksi kuin omalla henkilöstöllä työn teettäminen, mikäli se tehdään ylitöinä ja niin, että kutsutaan työhön vapaalta tai jatkamaan toinen työvuoro heti aiemman perään. Omalla henkilöstöllä liiallisessa määrin ylityönä työn teettäminen on myös henkilöstöä kuormittavaa ja saattaa lisätä poissaoloja.
Henkilöstövuokrauksen mittava käyttö ei kuitenkaan ole perusteltua, vaan sen tulee kohdentua nimenomaan äkillisiin poissaoloihin, palvelutarpeiden vaihteluihin sekä potilasturvallisuuden varmistamiseen. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on sitoutunut vähentämään henkilöstövuokrausta edelleenkin ja se tapahtuu muun muassa työvuorosuunnittelua kehittämällä, henkilöstömitoitusta laajentamalla myös niihin palveluihin, joissa sitä ei lakisääteisesti vaadita sekä henkilöstöoptimoinnin tietojärjestelmän hankinnalla.