Aluehallitus, kokous 3.3.2026

Perustelut

Asian valmistelija: vammaisten ja vanhusten palvelujen toimialajohtaja Minna Lahnalampi-Lahtinen 

Aluevaltuuston kokouksessa 15.9.2025 § 76 jätettiin Elina Nykyrin valtuustoaloite koskien vanhusasiavastaavan viran perustamista Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle. Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 9 valtuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti: 

"Me, aloitteen allekirjoittaneet aluevaltuutetut, esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle (VAKE) perustaa vanhusasiavastaavan viran. 

Esitämme, että hyvinvointialueen vanhusasiavastaavan tehtävänä, yhdessä muiden toimijoiden kanssa, olisi: 

1. turvata 65 vuotta täyttäneiden vantaalaisten ja keravalaisten asiakkaiden ja potilaiden oikeuksien, palveluiden ja yhdenvertaisen kohtelun toteutuminen, 

2. edistää 65 vuotta täyttäneiden vantaalaisten ja keravalaisten asiakkaiden ja potilaiden sekä heidän läheistensä etua, 

3. tukea ja auttaa niitä vantaalaisia ja keravalaisia ikäihmisiä, joilla on haasteita sosiaali- ja terveyspalveluiden saamisessa, taikka, jotka ovat tyytymättömiä hyvinvointialueelta saamaansa palveluun tai kohteluun, 

4. valvoa ja edistää 65 vuotta täyttäneiden vantaalaisten ja keravalaisten palveluiden ja hoidon saatavuutta sekä laatua, muun muassa raportoimalla alueen vanhuspalveluiden ja -hoidon haasteista viranomaisille sekä hyvinvointialueen päättäjille, virkamiehille ja vanhusneuvostolle, 

5. ottaa vastaan ja välittää eteenpäin palautetta hyvinvointialueen toiminnasta vantaalaisilta ja keravalaisilta ikäihmisiltä ja heidän läheisiltään hyvinvointialueen päättäjille, virkamiehille ja vanhusneuvostolle, 

6. sovitella ja järjestää neuvotteluja erilaisissa hyvinvointialueen ikäihmisiä koskevissa ongelmatilanteissa ratkaisun löytämiseksi, 

7. laatia säännöllisin väliajoin raportti hyvinvointialueen virkamiehille ja päättäjille siitä, miten hyvin vantaalaisten ja keravalaisten ikäihmisten yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja perusoikeudet toteutuvat, 

8. tehdä vanhuspalveluita koskevia kehittämisehdotuksia hyvinvointialueen vanhusneuvostolle, virkamiehille ja päättäjille, sekä 

9. tehdä tiivistä yhteistyötä vantaalaisten ja keravalaisten ikäihmisten järjestöjen sekä päättäjien, virkamiesten ja vanhusneuvostojen kanssa, esimerkiksi käymällä alueen ikäihmisten yhdistysten tilaisuuksissa kertomassa ikäihmisten oikeuksista ja palveluista. 
     

Ikäihmisten asiat koskettavat isoa osaa Vantaan ja Keravan asukkaista. Arvioidaan, että Vantaalla ja Keravalla asuu lähes 49 000 ihmistä, jotka ovat täyttäneet 65 vuotta (tilanne 30.6.2025). Siten ikäihmisten osuus Vantaan ja Keravan väestöstä on arviolta 16.7 prosenttia. 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue tarvitsee vanhusasiavastaavan valvomaan sekä edistämään vantaalaisten ja keravalaisten ikäihmisten sekä heidän läheistensä etua ja oikeuksien toteutumista. Vantaalla ja Keravalla asukkaiden vaikeudet selviytyä arjessa tulevat kasvavamaan, sillä ikäihmisten määrä kasvaa alueella koko ajan. 

Vanhuspalvelulain mukaan ikäihmisiä on kuultava heitä koskevissa asioissaan. Tätä varten kuntiin ja hyvinvointialueille on perustettu vanhusneuvostoja. Vaikka hyvinvointialueiden vanhusneuvostot voivat vaikuttaa hyvinvointialueiden hankkeisiin ja toimenpiteisiin niiden suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa (mm. lausuntoja antamalla), niillä ei ole mahdollisuuksia puuttua yksittäisten ikäihmisten palveluissa ilmeneviin haasteisiin. 

Hyvinvointialueen vanhusasiavastaavalla tulee olla läsnäolo- ja puheoikeus hyvinvointialueen vanhusneuvoston kokouksissa. Tarvittaessa hyvinvointialueen vanhusneuvoston pitää voida antaa hyvinvointialueen vanhusasiavastaavalle selvitettäväksi yksittäisiä ikäihmisiä koskevia asioita. Hyvinvointialueen vanhusasiavastaavan palveluiden tulee olla maksuttomia, aivan kuten sosiaali- ja potilasasiavastaavan palvelutkin ovat. 

Erityistä huolta kannamme yksin omassa kodissaan asuvista huonokuntoisista ikäihmisistä. Iso osa ikäihmisistä haluaa asua omassa kodissaan, mutta se vaatii yhteiskunnan tukitoimia. Usein myös muulla kuin omassa kodissaan, esimerkiksi palvelutaloissa, asuvat ikäihmiset tarvitsevat yhteiskunnan tukitoimia. 

Vanhusasiavastaavan palkkaaminen olisi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle kannattavaa, sillä se edistäisi vantaalaisten ja keravalaisten 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden ja potilaiden oikeuksien toteutumista sekä ohjautumista oikeisiin palveluihin. Se myös muun muassa vähentäisi ns. häiriökysyntää, keventäisi virkamiesten, erityisesti sosiaali- ja potilasasiamiesten, työtaakkaa, sekä helpottaisi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen yhteistyötä vantaalaisten ja keravalaisten ikäihmisten järjestöjen kanssa. Tämän kaiken lisäksi vanhusasiavastaavan palkkaaminen edistäisi Vantaalla ja Keravalla asukasdemokratiaa sekä ikäihmisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia omiin sosiaali- ja terveyspalveluihinsa sekä hyvinvointialueen toimintaan laajemminkin." 

Aluehallitus päätti kokouksessaan 7.10.2025 § 241 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen vanhuspalvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi 15.3.2026 mennessä. 

Vastaus valtuustoaloitteeseen: 

Hyvinvointialueella toimii riippumaton sosiaali- ja potilasasiavastaava, joka neuvoo ja auttaa asiakkaita heidän hoitoonsa tai kohteluunsa liittyvissä ongelmissa sekä raportoi asiakkaiden oikeuksien toteutumisesta. Asiavastaava toimii myös tarvittaessa välittäjänä asiakkaan ja viranhaltijoiden välillä. Hänen tehtävänään on raportoida asiakkaan aseman ja oikeuksien kehittymisestä vuosittain ja edistää asiakkaiden ja potilaiden oikeuksien toteutumista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Vanhusasiavastaava ei voisi hoitaa näitä lakisääteisiä tehtäviä, eikä viran perustaminen merkittävästi vähentäisi sosiaali- ja potilasasiavastaavan työmäärää, vaan laajentaisi palveluita uusille alueille. 

Vanhuspalvelulain (980/2012) 12 §:n mukaan hyvinvointialueen tulee järjestää ikääntyneille neuvontapalveluja, ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii asiakasohjaus sekä matalan kynnyksen neuvontapuhelin. Neuvontapalveluihin sisältyy myös ikääntyneen väestön terveyden ja toimintakyvyn heikkenemisestä aiheutuvien sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien tunnistaminen ja niihin liittyvä varhainen tuki. Seniorineuvonta tarjoaa tietoa ja tukea ikääntyneille, ja hyvinvointisuunnitelman toimenpiteet pyrkivät parantamaan erityisesti heikommassa asemassa olevien tilannetta. 

Vanhuspalvelulain mukaiset viranomaisten ja asukkaiden ilmoitukset ikääntyneen palvelutarpeesta tehdään ikääntyvien asiakasohjaukseen. Seniorineuvonta toimii verkostomaisesti ja etsivää työtä tehden, tarjoaa tietoa järjestöjen, yritysten ja kaupungin tarjoamista ikääntyneiden hyvinvointia edistävästä toiminnoista ja palveluista. 

Aloitteessa esitetään myös, että vanhusasiavastaava ottaisi vastaan asukkaiden palautteita ja käsittelisi niitä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella palvelujen laatua valvotaan säännöllisten valvontakäyntien ohella asiakkaiden, omaisten ja työntekijöiden palautteiden avulla. Hyvinvointialue myös vuosittain arvioi iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyyttä ja laatua alueellaan vanhuspalvelulain (980/2012) 6 § mukaisesti osana laadun ja omavalvontaohjelman raportointia. 

Palautetta kerätään sähköisen palautejärjestelmän lisäksi asiakkaille ja omaisille järjestettävissä tilaisuuksissa. Jokainen ikääntyneiden palveluita koskeva poikkeama ja palaute käsitellään yksiköissä. Toimintaa kehitetään jatkuvasti asukkaiden ja palveluiden piirissä jo olevien asiakkaiden tarpeiden mukaisesti saadun palautteen pohjalta ja erilaisia ryhmiä osallistamalla. Vanhuspalveluissa toimii myös asiakasraati, jonka tavoitteena on vahvistaa ikäihmisten osallisuutta ja kehittää palveluita asiakaslähtöisesti. Mikäli vanhusasiavastaavan tehtäviin kuuluisi palautteiden vastaanottaminen, hän ei palvelutuotannon ulkopuolisena tahona välttämättä pystyisi varmistamaan palautteiden takia tehtävien toimenpiteiden toteutumista tai palautteisiin vastaamista. 

Hyvinvointialueella toimii vanhusneuvosto, joka on hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 32 §:n mukainen vaikuttamistoimielin. Vanhusneuvoston tarkoituksena on varmistaa ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet hyvinvointialueella sekä ottaa kantaa hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Vanhusneuvosto jätti 12.2.2026 § 6 kokouksessaan valtuustoaloitteen pohjalta esityksen edustajansa puhe- ja läsnäolo-oikeudesta aluevaltuuston ja aluehallituksen kokouksiin. Vanhusneuvosto toteaa esityksessään, että mikäli vanhusasiavastaavan viran perustaminen ei ole mahdollista, valtuustoaloitteessa kuvattuja tavoitteita tulisi edistää tässä vaiheessa vahvistamalla vanhusneuvoston asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia. Vanhusneuvosto esittää, että sen edustajalle myönnettäisiin puhe- ja läsnäolo-oikeus aluevaltuuston kokouksissa ja niissä aluehallituksen kokouksissa, joissa käsitellään vanhusväestön palveluita ja elinoloja. Esitys on tuotu vanhusneuvoston pöytäkirjan mukana tiedoksi aluehallitukselle kokoukseen 3.3.2026. 

Vanhusasiavastaavan perustamiselle ei ole lainsäädännöllistä estettä, mutta vanhusasiavastaava ei olisi sosiaali- ja potilasasiamieheen rinnastuva riippumaton elin. Vanhusasiavastaavan toiminnalta myös puuttuisi lain asettamat kehykset. Mikäli vanhusasiavastaavan tehtävä halutaan perustaa, se tulee kustannusvaikutuksen vuoksi käsitellä talousarvion 2027 laadinnan yhteydessä. 

Ehdotus

Aluehallitus päättää: 

1. antaa Elina Nykyrille ja 8 muulle valtuustoaloitteen allekirjoittaneelle aluevaltuutetulla yllä selostusosassa olevan vastauksen valtuustoaloitteeseen; 
2. todeta valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi. 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.