Perustelut
Asian valmistelija: talousjohtaja Hanna Heinikainen ja strategiapäälikkö Marianne Juosila
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintosäännön 76 §:n mukaan aluehallitus seuraa talousarvion toteutumista talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätetyllä tavalla. Talousarviossa todetaan, että toiminnan ja talouden tilanne raportoidaan aluehallitukselle ja -valtuustolle osavuosikatsauksissa sekä talousarviovuoden tilanne tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa. Vuoden toinen osavuosikatsaus on laadittu tilanteen 30.6.2023 mukaisesti.
Talousarvion toteutuminen
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen käyttötalouden sitovuustasot ovat hyvinvointialue ilman erikoissairaanhoitoa ja erikoissairaanhoito, joiden osalta sitova erä on toimintakate. Tuloslaskelmaosan osalta sitovuustaso on vuosikate.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen talousarvion menot vuodelle 2023 ovat 1,137 miljardia euroa ja tulot 119,2 miljoonaa euroa. Talousarvion mukainen toimintakate on –1,017 miljardia euroa. Hyvinvointialueen menojen arvioidaan toteutuvan 47,3 milj. euroa talousarviota korkeampina ja tulojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisina, jonka takia toimintakate toteutunee 47,3 milj. euroa talousarviota heikompana. Hyvinvointialueen menojen ilman erikoissairaanhoitoa ennakoidaan toteutuvan 44,3 milj. euroa talousarviota korkeampina ja tulojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisina. Erikoissairaanhoidon osalta HUS on ennakoinut 3,0 milj. euron ylitysuhkaa. Hyvinvointialueen vuosikate sisältää valtionrahoituserät ja ennakkotieto rahoituslaki § 10 mukaisesta vuoden 2022 tilinpäätökseen perustuneesta kertakorvauksesta 35,8 milj. euroa on otettu huomioon vuosikatteessa. Vuosikatteen osalta alijäämän uhka talousarvioon verrattuna on 6,6 milj. euroa.
Hyvinvointialueen käyttötalousmenojen ylitysuhka ilman erikoissairaanhoitoa koostuu pääosin asiakaspalvelujen ostojen hinnankorotuksista ja palvelutarpeen kasvusta sekä vuokratyön käytön menoista, joiden yhteisvaikutuksen arvioidaan olevan noin 68,1 milj. euroa. Vastaavasti henkilöstömenojen arvioidaan alittuvan johtuen tammi-kesäkuussa täyttämättä olleista vakansseista.
Merkittävimmät ylitysuhat asiakaspalvelujen ostojen osalta ovat:
- Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialalla 14,1 milj. euroa mm. palvelutarpeen kasvusta ja muutoksesta sekä hinnankorotuksista.
- Aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen toimialalla 8,5 milj. euroa, joka koostuu palvelutarpeen kasvusta ja hinnankorotuksista mm. aikuisten asumispalvelut 3,0 milj. euroa, vammaisten asumispalvelut ja työ- ja päivätoiminta 1,7 milj. euroa, nuorten sosiaalityö ja jälkihuolto 0,8 milj. euroa.
- Vanhuspalvelujen toimialalla 10,1 milj. euroa, johtuen mm. palvelutarpeen kasvusta ja hinnankorotuksista ympärivuorokautisessa asumispalvelussa, jossa ylitys on arviolta 6,0 milj. euroa.
- Terveydenhuollon palvelujen toimialalla palvelujen ostojen ennustetaan ylittävän talousarvion 6,2 milj. eurolla. Suurimmat ylitykset muodostuvat Kaunialan sairaalapalvelujen ostoista 0,5 milj. euroa ja pääkaupunkiseudun päivystyspalveluista (mm. Jorvi ja Lastensairaala 0,2 milj. euroa), työvoiman vuokrauksen toteumasta sekä muista pienemmistä eristä.
Hyvinvointialueen on tasapainotettava talous vuoteen 2026 mennessä. Talouden tasapainottamiseksi hyvinvointialue on käynnistänyt pidemmän aikavälin uudistusohjelman valmistelun talousarvioprosessin rinnalla. Uudistusohjelmalla 2024–2030 haetaan toimenpiteitä, joilla turvataan asukkaiden palvelut ja sovitetaan palvelujärjestelmä tulevien taloussuunnitelmakausien valtion rahoituskehykseen.
Uusi hallitusohjelma hyväksyttiin tarkastelujakson lopulla. Hyvinvointialue seuraa hallitusohjelman linjausten etenemistä, ja reagoi valtion ohjaukseen tuoden asiat asiamukaisesti aluehallinnon päätöksentekoon.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palvelutuotanto
Toisella vuosineljänneksellä hyvinvointialueen päätöksenteko, organisoituminen ja johtaminen on saatu valmiiksi, ja työ palvelujen uudistamiseksi päässyt käyntiin.
Pienestä paranemisesta huolimatta henkilöstön saatavuusongelmat on merkittävin haaste asukkaiden palvelutarpeisiin vastaavien palvelujen järjestämiselle suunnitellusti. Henkilöstön saatavuusongelmien ja palvelutarpeiden kasvun vuoksi hyvinvointialueella on jouduttu käyttämään ostopalveluja ja vuokratyövoimaa suunniteltua enemmän. Jonot useisiin palveluihin ovat edelleen olleet liian pitkät. Haastavasta tilanteesta huolimatta palvelut on pystytty tuottamaan turvallisella tasolla, ja uusia asiakaspalvelua ja henkilöstötilannetta parantavia toimintamalleja on käynnistetty.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on jatkettu aktiivisia toimia henkilöstötilanteen parantamiseksi. Palkkajärjestelmän yhteensovituksen toteutus aloitettiin valtakunnallisten sopimusten mukaisesti 1.6.2023. Osalle hoitohenkilöstöä alettiin maksaa ns. sitoutumislisää hoitoketjujen sujuvuuden turvaamiseksi. Ensimmäisen henkilöstön työn sujuvuutta ja henkilöstökokemusta mittaavan kysely toteutettiin kesäkuussa. 72 % henkilöstöstä kertoi voivansa suositella Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetta työpaikkana.
Vuoden 2023 talousarvion sitovien tavoitteiden arvioidaan toteutuvan pääosin tavoitteiden mukaisesti. Riskejä tavoitteiden toteutumisen osalta on tunnistettu perheneuvolapalvelujen odotusajan sekä terveysperusteisten poissaolojen tavoitetasojen saavuttamisessa. Myös talousarvion vuosikatteen osalta on todettu uhka ennakoitua suuremmasta alijäämästä. Hyvinvointialueella jatketaan pitkäjänteistä työtä talousarviossa ja hyvinvointialuestrategiassa linjattujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Päätös
Aluehallitus päätti yksimielisesti keskustelun jälkeen:
- merkitä tiedoksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen osavuosikatsauksen 2/2023;
- esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättää merkitä tiedoksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen osavuosikatsauksen 2/2023;
- että edunvalvontajaostoa pyydetään laatimaan aluehallitukselle some-kertoimesta kannanotto toimitettavaksi valtiolle.
Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.