Perustelut
Asian valmistelija: strategiapäällikkö Marianne Juosila
Hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021 § 41) mukaan hyvinvointialueella tulee olla strategia, jossa aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan 22.11.2022 § 94 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ensimmäisen hyvinvointialuestrategian vuosille 2023–2025. Strategiassa on 23 tavoitetta ja niillä on yhteensä 59 mittaria. Mittareille on asetettu lähtötasot sekä tavoitetasot vuodelle 2025. Strategian tavoitteet on jaoteltu viiden näkökulman alle: Vahvistamme hyvinvointia ja turvallisuutta, Parannamme palveluja, Arvostamme henkilöstöämme, Toimimme yhdessä ja Huolehdimme kestävästä taloudesta. Hyvinvointialuestrategian 2023–2025 edistymisestä raportoidaan kerran vuodessa.
Hyvinvointialueesta annetun lain mukaan strategia tulee tarkistaa vähintään kerran aluevaltuuston toimikaudessa. Aluevaltuusto linjasi kokouksessaan 29.4.2024 § 24, että hyvinvointialuestrategian 2023–2025 tarkistus tehdään vuonna 2024 suppeana, koska seuraavat aluevaalit pidetään keväällä 2025, jolloin käynnistyy myös seuraavan valtuustokauden hyvinvointialuestrategian valmistelu. Tarkistuksessa tarkennetaan palvelulupaus sekä tehdään mittareihin tarvittavat täsmennykset.
Strategian tarkistusta on tehty kevään ja syksyn 2024 aikana. Virkatyönä valmistellut aluevaltuuston linjauksen mukaiset strategian päivitysehdotukset esiteltiin aluevaltuustolle valtuuston talous- ja strategiaseminaarissa 23.-24.5.2024. Aluevaltuustoryhmillä oli mahdollisuus arvioida ja kommentoida muutosesityksiä ja esittää muutostarpeita elokuun loppuun mennessä. Strategian tarkistusta esiteltiin myös tulevaisuusjaostoille elo-syyskuussa 2024. Jaostoissa käytiin keskustelua strategian päivitystarpeista ja annettiin evästyksiä tarkistusta varten.
Strategian tarkistuksessa on aikamuotojen päivittämisen ohella tehty lähinnä toimintaympäristön muutoksista, erityisesti taloustilanteen vaikeutumisesta, johtuvia muutoksia tai täydennyksiä, mukaan lukien viittaus aluevaltuuston hyväksymään uudistusohjelmaan. Strategian mittareihin esitetään joitakin muutoksia, jotka ovat perusteltuja esimerkiksi muuttuneesta lainsäädännöstä, organisaatiorakenteesta tai käyttöönotetusta arviointiasteikosta johtuen.
Strategian arvoihin ja visioon ei esitetä muutoksia. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palvelulupaus esitetään päivitettäväksi muotoon:
"Hyvinvointialueen asukkaat pääsevät palveluihin entistä nopeammin ja alueen vetovoimaisuus työnantajana paranee edelleen."
Hyvinvointialuestrategian tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan aluevaltuustolle seuraavan kerran tilinpäätöksen 2024 yhteydessä keväällä 2025. Aluevaalit pidetään 13.4.2025, jonka jälkeen käynnistyy myös seuraavan valtuustokauden hyvinvointialuestrategian valmistelu yhdessä uuden aluevaltuuston kanssa.
Liitteenä on ehdotus tarkistetusta Vantaan ja Keravan hyvinvointialuestrategiasta. Tämän lisäksi oheismateriaalina on versio, jossa muutokset suhteessa aiempaan 22.11.2022 hyväksyttyyn strategiaan näkyvät punaisella värillä.
Ehdotus
Aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättää hyväksyä ehdotuksen tarkistetusta Vantaan ja Keravan hyvinvointialuestrategiasta 2023 - 2025 liitteen mukaisesti 28.10.2024 lukien.
Päätös
Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättää hyväksyä ehdotuksen tarkistetusta Vantaan ja Keravan hyvinvointialuestrategiasta 2023 - 2025 liitteen mukaisesti 28.10.2024 lukien.
Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.
Kokouskäsittely
Esittelijä teki seuraavan muutoksen aineistoihin: termit ”hyvinvointialuestrategian väliarviointi”/”päivittäminen” muutetaan muotoon ”hyvinvointialuestrategian tarkistus”/”tarkistaminen” (muutos tehdään sekä otsikkoon, selostusosaan, päätösehdotukseen että liitteisiin/oheismateriaaliin). Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa.
Päätettyään asiasta käydyn keskustelun aluehallituksen puheenjohtaja totesi, että Antero Eerola oli tehnyt kuusi pohjaehdotuksesta poikkeavaa muutosesitystä, jotka kuuluivat seuraavasti:
1) MUUTETAAN s. 14 / : Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen visio 2030: Hyvinvointialueen asukkaat pääsevät tarvitsemiinsa palveluihin nopeasti ja alueen vetovoimaisuus työnantajana pysyy hyvällä tasolla.
MUOTOON Vuonna 2023 hyvinvointialueella asukkaat pääsevät palveluihin nykyistä nopeammin ja alueen vetovoimaisuus työnantajana on parantunut.
2) S.14 / 3.1.4 Millaisen hyvinvointialueen me teemme: MUUTETAAN MUOTOON: Se pyrkii tuottamaan enemmän kuin lakisääteiset palvelut.
3) POISTETAAN S. 19 / 3.2.2 Parannamme palvelujamme: ”Hyvinvointialue joutuu nyt ja tulevaisuudessa arvioimaan palvelujen käyttäjien palvelutarvetta entistä tarkemmin ja tarkastelemaan palveluvalikoimaa kriittisesti. Hyvinvointialueen tulee keskittyä järjestämään ja tuottamaan niitä lakisääteisiä palveluja, joiden arvioidaan olevan vaikuttavia ja vastaavan asukkaan palvelutarpeeseen. Näihin tavoitteisiin päästään hyvinvointialueen ammattilaisten ja päätöksentekijöiden yhteisellä työllä.”
4) LISÄKSI PIDETÄÄN ENNALLAAN SIVUJEN 19. JA 20. RAJAPINNASSA OLEVA VIRKE KIIREETTÖMÄÄN HOITOON PÄÄSYYN MÄÄRÄAJOISTA: ”Lainsäädännön mukaisten määräaikojen on toteuduttava kaikissa palveluissa, mutta esimerkiksi terveysasemien ja mielenterveyspalvelujen kiireettömään hoitoon tulee valtuustokauden loppuun mennessä päästä seitsemässä päivässä vaikka lainsäädäntöä muutettaisiin.
5) MUUTETAAN S. 28 / 3.2.5 Huolehdimme kestävästä taloudesta VIRKE MUOTOON: ”Valtion ohjauksen tiukentuessa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella joudutaan pohtimaan palveluvalikoimaa huomioiden ennen muuta palvelujen vaikuttavuus, hyöty ja lakisääteisyys.”
6) Mikäli edellinen muutosesitys ei menesty, POISTAAN VIRKE: ”Valtion ohjauksen tiukentuessa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella joudutaan pohtimaan myös palveluvalikoimaa palvelujen priorisoinnin näkökulmasta huomioiden palvelujen vaikuttavuus ja lakisääteisyys.”
Marjo Vacker kannatti Antero Eerolan muutosesitystä nro 2 (S.14 / 3.1.4 Millaisen hyvinvointialueen me teemme: MUUTETAAN MUOTOON: Se pyrkii tuottamaan enemmän kuin lakisääteiset palvelut.)
Puheenjohtaja totesi, että Antero Eerolan muutosesitykset 1, 3,4,5 ja 6 eivät olleet saaneet kannatusta, joten ne raukesivat kannattamattomina.
Tämän jälkeen suoritettiin äänestys pohjaehdotuksen sekä Antero Eerolan muutosehdotuksen nro 2 välillä. Puheenjohtaja ehdotti äänestyksen suorittamista sähköisellä äänestysjärjestelmällä, minkä aluehallitus hyväksyi äänestystavaksi. JAA merkitsi pohjaehdotuksen kannattamista ja EI Antero Eerolan muutosesityksen nro 2 kannattamista. JAA äänesti 15 aluehallituksen jäsentä (Tawasoli, Enjala, Ahava, Kanerva, Hako, Gilbert, Pyykkölä, Kaira, Syrjäläinen, Aidanjuuri, Raja-Aho, Purojärvi, Letto, Sainio, Särkelä) ja EI äänesti 2 aluehallituksen jäsentä (Eerola, Vacker), joten aluehallitus hyväksyi pohjaehdotuksen äänin 15-2.