Aluevaltuusto, kokous 15.6.2026

Perustelut

Asian valmistelijat: vammaisten ja vanhusten palvelujen toimialajohtaja Minna Lahnalampi-Lahtinen, vammaispalvelujen palvelualuejohtaja Kristina Nousiainen ja järjestämisen tuen johtaja Nina Linja 

Aluevaltuusto päätti kokouksessaan 15.9.2025 § 69, että hallintosääntöä päivitetään 1.1.2026 lukien siten, että aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen toimiala yhdistetään osaksi lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialaa sekä vanhusten palvelujen toimialaa. Organisaatiomuutoksessa vammaispalvelujen palvelualue liitettiin vanhusten palvelujen toimialaan 1.1.2026 alkaen. Organisaatiouudistuksen tavoitteena on ollut vahvistaa palvelujen johtamista, kehittämistä sekä asiakasprosesseja.

Aluevaltuuston kokouksessa 2.2.2026 § 6 käsiteltiin Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien vammaisten ihmisten oikeuksien tosiasiallista toteutumista hyvinvointialueella. Valtuustoaloite todettiin vastauksen perusteella loppuun käsitellyksi, mutta aluevaltuusto jätti päätökseen yhteisen pöytäkirjalausuman, joka kuului seuraavasti: "Aluevaltuusto edellyttää, että vammaispalveluissa päätökset annetaan lain vaatimassa määräajassa, jonot palveluihin saadaan purettua ja vantaalaiset ja keravalaiset vammaiset saavat heille kuuluvat palvelut ajallaan, ihmisarvoisesti ja lain mukaisesti. Tämä edellyttää hyvinvointialueelta selkeitä toimenpiteitä, aikataulua sekä raportointia aluehallitukselle alkuvuoden aikana ja aluevaltuustolle kesäkuun kokouksessa." 

Tilannekuvan muodostamiseksi hyvinvointialueella on laadittu selvitys “Vammaispalvelujen tilanne ja toimenpiteet organisaatiouudistuksen jälkeen”. Selvitys perustuu hyvinvointialueen keskitetyn valvonnan tekemiin havaintoihin, yhdistymisen jälkeen johtamisen kautta syntyneisiin havaintoihin, lisääntyneeseen tietotuotantoon sekä Nordic Health Groupin (NHG) laatimaan selvitykseen vammaispalvelujen palvelukäytöstä. Lisäksi tietoa vammaispalvelujen tilanteesta ja kehittämiskohteista on saatu vammaisneuvostolta, työpajoista ja yhteistyökumppaneilta, omais- ja asiakaskyselystä, henkilöstön esihenkilökyselystä sekä henkilöstön kanssa käydyistä keskusteluista. Vammaispalvelujen kehittämisessä on huomioitu lisäksi Lupa- ja valvontavirastolta saadut kehittämisvaateet. 

Syksyn 2025 ja kevään 2026 aikana vammaispalveluissa on tehty ja käynnistetty useita kehittämistoimenpiteitä perustuen havaittuihin kehittämistarpeisiin ja epäkohtiin. Johtamis- ja henkilöstörakennetta on uudistettu ja selkeytetty johtamisvastuiden täsmentämisen, lähijohtamisen tukemisen ja henkilöstön kuormituksen hallinnan sekä palvelujen laadun ja turvallisuuden varmistamisen kautta. Lisäksi vammaispalvelujen sisäistä ja ulkoista viestintää on kehitetty organisaatiouudistuksen jälkeen, ja viestinnän kehittämistä on suunniteltu yhdessä vammaisneuvoston kanssa.  

Vammaispalvelujen palvelupäätösten käsittelyssä ollut ruuhka purettiin maaliskuussa 2026 kohdennettujen toimien avulla, ja käsittelyajat ovat palautuneet lakisääteiselle tasolle. Käsittelyaikojen seurantaa on kehitetty ja vakiinnutettu osaksi toimintaa, jotta vastaavanlaiseen kehitykseen pystytään jatkossa puuttumaan varhain. 

Vammaispalvelujen kehittämistä jatketaan edelleen muun muassa systemaattisella johtamisella ja sen kehittämisellä, vammais- ja vanhuspalvelujen yhtenäistämisellä, liikkumisen tuen palvelujen kehittämisellä, omais- ja perhehoidon vahvistamisella, ikääntyvien vammaisten asiakkaiden palveluiden kehittämisellä sekä talouden seurannan kehittämisellä. 

Vammais- ja vanhuspalvelujen yhdistäminen yhteiselle toimialalle on mahdollistanut yhtenäisemmät rakenteet ja paremman ohjauksen ja palvelukokonaisuuksien tarkastelun. Kehittämistyötä jatketaan painopisteinä oikea asiakas oikeassa paikassa oikeaan aikaan, henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen, toimintamallien vakiinnuttaminen, tiedolla johtamisen vahvistaminen, palvelurakenteen kehittäminen, integraation hyödyntäminen vammais- ja vanhuspalveluissa sekä oman toiminnan lisääminen erityisesti vaativampiin palveluihin sekä kotiin vietäviin palveluihin. Kehittämisessä on tarpeellista kiinnittää erityistä huomiota talouden hallintaan, korkeaan ostopalveluriippuvuuteen ja henkilöstön osaamisen varmistamiseen.