Perustelut
Kokouksen aikana jätettiin seuraavat valtuustoaloitteet:
1. Ulla-Maija Kopran, Karita Snellmanin ja Ida Tammisen valtuustoaloite "Jalkautuvan päihdetyön vahvistaminen katuklinikkatyyppisenä toimintamallina Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella".Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 54 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on tunnistettu tarve tavoittaa päihteitä käyttäviä ihmisiä, jotka eivät ole palvelujen piirissä tai joiden tilanteet näkyvät palvelujärjestelmässä vasta ongelmien kasaantuessa. Tämä voi näkyä esimerkiksi päivystyksen kuormituksena, kriisiytyneinä elämäntilanteina ja raskaampien palvelujen tarpeena.
Jalkautuva työ täydentäisi olemassa olevia matalan kynnyksen päihde- ja terveysneuvontapalveluja. Sen avulla voidaan tavoittaa ihmisiä heidän omissa arkiympäristöissään ja tukea heitä palveluihin kiinnittymisessä ennen tilanteiden kriisiytymistä. Jalkautuvassa työssä keskeistä on kohtaaminen: luottamuksen rakentaminen päihteitä käyttävien ihmisten ja yhteiskunnan palvelujen välille.
Taloudellisesti tiukassa tilanteessa on välttämätöntä vahvistaa keinoja, joilla siirretään painopistettä varhaiseen tukeen, haittojen vähentämiseen ja palvelujen oikea-aikaiseen käyttöön.
Useissa kaupungeissa käytössä oleva katuklinikkatyyppinen jalkautuvan päihdetyön malli tarjoaa tähän toimivan lähtökohdan. Mallissa sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kohtaavat asiakkaita heidän omassa arkiympäristössään ja tukevat heitä palveluihin kiinnittymisessä.
Toiminnassa tulisi yhdistyä esimerkiksi:
Jalkautuva työ on kevyt ja skaalattava toimintamalli, jota voidaan toteuttaa hyödyntäen olemassa olevia resursseja sekä yhteistyötä kuntien, järjestöjen ja vertaistoimijoiden kanssa. Toimintaa tulee kohdentaa tarpeen mukaan eri väestöryhmiin ja eri-ikäisten ihmisten kohtaamisympäristöihin, mukaan lukien nuorten toimintaympäristöt osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä (HYTE).
Me allekirjoittaneet esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue valmistelee jalkautuvan päihdetyön vahvistamista katuklinikkatyyppisenä toimintamallina.
Valmistelussa tulee:
Tavoitteena on parantaa palvelujen saavutettavuutta, vahvistaa luottamusta palvelujärjestelmään, vähentää päihteiden käyttöön liittyviä haittoja ja hillitä kustannusten kasvua oikea-aikaisella tuella."
2. Sosialidemokraattisen aluevaltuustoryhmän valtuustoaloite "Ei perusteettomille määräaikaisuuksille Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen työpaikoissa".Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 43 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Määräaikaisten työsuhteiden käyttö on Suomessa yleistä, ja niiden määrä on lisääntynyt toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden kustannuksella. Eniten määräaikaisissa työsuhteissa ovat nuoret ja naiset.
Maan hallitus ajaa uutta sääntelyä, jonka mukaan määräaikaisen työsopimuksen voisi työnantajan aloitteesta tehdä enintään vuoden ajaksi ilman perusteltua syytä, jos kysymys on ensimmäisestä työsopimuksesta työnantajan ja työntekijän välillä. Määräaikaisen työsopimuksen voisi tehdä ilman perusteltua syytä myös silloin, jos työnantajan ja työntekijän välisen edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut sopimuksen alkamishetkellä vähintään kaksi vuotta.
Asiantuntija-arvioiden mukaan esitys lisää määräaikaisten työsuhteiden käyttöä sekä raskaus- ja perhevapaasyrjinnän riskiä. Hallitus on tunnustanut nämä ongelmat myös omassa esityksessään (HE 199/2025 vp). Vuoden 2024 väestötutkimuksen mukaan joka neljäs raskaana oleva on kokenut raskaussyrjintää. Yleisin raskaussyrjinnän muoto on määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättäminen.
Julkisella sektorilla määräaikaisuuksia käytetään jo nyt huomattavasti yksityistä sektoria enemmän. Tilastokeskuksen mukaan julkisella sektorilla määräaikaisten työsopimusten osuus oli 24,8 prosenttia ja yksityisellä sektorilla 13,0 prosenttia vuonna 2023. Lukumääräisesti määräaikaisessa työsuhteessa oli julkisella sektorilla 163 000 ja yksityisellä sektorilla 210 000 palkansaajaa.
Ehdotettu muutos heikentäisi erityisesti nuorten naisten asemaa työmarkkinoilla ja lisäisi epävarmuutta työelämässä. Hyvinvointialueilla henkilöstön pysyvyys, osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi ovat keskeisiä laadukkaiden sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden turvaamiseksi.
Pidämme tärkeänä, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue toimii vastuullisena ja perheystävällisenä työnantajana. Hyvinvointialueen tulee työnantajana tukea henkilöstönsä hyvinvointia, tasa-arvoa sekä mahdollisuuksia suunnitella elämäänsä ja perheellistyä ilman kohtuutonta epävarmuutta.
Edellä todetun perusteella esitämme, että:
-
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue sitoutuu olemaan ottamatta käyttöön perusteettomia määräaikaisia työsuhteita, vaikka lainsäädäntö tämän mahdollistaisi.
-
Periaate kirjataan osaksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen henkilöstöpolitiikkaa ja työnantajalinjauksia.
-
Hyvinvointialue seuraa määräaikaisten työsuhteiden käyttöä sekä raportoi valtuustolle määräaikaisuuksien kehityksestä ja perusteista osana henkilöstöraportointia.
Tämä linjaus tukee tasa-arvoista työelämää, ehkäisee raskaus- ja perhevapaasyrjintää sekä vahvistaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen veto- ja pitovoimaa vastuullisena työnantajana."
3. Elina Nykyrin valtuustoaloite "Aluevaltuustoaloite rintasyövän mammografiaseulontojen laajentamiseksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella (VAKE) asteittain nykyisestä 50–69-vuotiaiden ikäryhmästä 46–74-vuotiaisiin". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 36 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Me aloitteen allekirjoittaneet aluevaltuutetut esitämme, että VAKE laajentaa asteittain ja oma-aloitteisesti rintasyövän mammografiaseulonnat 46–74-vuotiaisiin nykyisen lakisääteisen 50–69-vuoden ikäryhmän sijaan. Esitämme lisäksi, että rintasyövän mammografiaseulontojen laajentamiseksi asteittain koskemaan 46–74-vuotiaita naisia hyvinvointialueemme varaa vuoden 2027 talousarvioon rintasyöpäseulontoihin 100 000 euroa lisää.
Hyvinvointialueen tulee näyttää esimerkkiä ja toimia edelläkävijänä Euroopan laajuisen seulontasuosituksen toteuttamisessa. Me aloitteen allekirjoittaneet aluevaltuutetut esitämme, että vuonna 2027 rintasyövän mammografiaseulonnat laajennetaan koskemaan 50–74-vuotiaiden ikäryhmää nykyisen 50–69-vuotiaiden ikäryhmän sijaan. Myöhemmin rintasyövän mammografiaseulonnat laajennetaan koskemaan 46–74-vuotiaiden ikäryhmää nykyisen 50–69-vuotiaiden ikäryhmän sijaan.
Aloitteen perustelut
Nykyisin Vantaan ja Keravan hyvinvointialue kutsuu rintasyövän mammografiaseulontaan kahden vuoden välein 50–68-vuotiaita naisia (seulontaikäiset). Kunakin vuonna kutsutaan ne naiset, jotka täyttävät vuoden aikana 50, 52, 54, 56, 58, 60, 62, 64, 66 tai 68 vuotta. Esimerkiksi kuluvan vuoden 2026 aikana seulontoihin kutsutaan vuosina 1958, 1960, 1962, 1964, 1966, 1968, 1970, 1972, 1974 ja 1976 syntyneet naiset.
Tämän valtuustoaloitteen taustalla ja perusteluna ovat:
Tällä hetkellä kaikilla Uudenmaan hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungissa rintasyövän mammografiaseulonta tehdään valtakunnallista seulonta-asetusta noudattaen 50–69-vuotiaille. Mikään muukaan Suomen hyvinvointialue ei tietääksemme vielä poikkea asetuksen mukaisista ikärajoista. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on nyt erinomainen tilaisuus ottaa edelläkävijän rooli, näyttää suuntaa muille hyvinvointialueille ja ennen kaikkea pelastaa ihmishenkiä ja toimia kustannusvaikuttavasti.
Useilla hyvinvointialueilla käsitellään parhaillaan aloitteita koskien rintasyövän mammografiaseulontojen ikäryhmän laajentamista 46–74-vuotiaisiin nykyisten 50–69-vuotiaiden sijaan. Helsingin kaupunki on jo aloittanut valtuustoaloitteen pohjalta selvityksen mammografiaseulontojen ikäryhmän laajentamisesta. Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta linjasi, ettei kuntien tai hyvinvointialueiden tule jäädä passiivisesti odottamaan muutoksia valtakunnalliseen asetukseen tai lainsäädäntöön.
Inhimilliset, taloudelliset ja terveydelliset hyödyt
Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa todetaan vuosittain noin 5 000 uutta rintasyöpätapausta. Lähes 2 000 tapausta löydetään mammografiaseulonnoissa. Se tarkoittaa, että seulontaikäisten naisten rintasyövistä noin kaksi kolmasosaa havaitaan mammografiaseulonnan ansiosta. Rintasyöpään sairastuneista kuitenkin vain noin puolet on nykyisen seulonta-asetuksen ikäisiä. Vuosittain 45–49-vuotiailla naisilla todetaan lähes 300 ja 70–74-vuotiailla naisilla noin 650 rintasyöpätapausta.
Suomen Syöpärekisterin mukaan rintasyövän mammografiaseulontojen ikärajojen laajentaminen olisi
tehokas tapa pelastaa ihmishenkiä. Varhainen rintasyövän toteaminen tuo mukanaan merkittäviä hyötyjä:
Taloudelliset vaikutukset hyvinvointialueelle
Mitä pidemmälle rintasyöpä ehtii edetä, sitä vaikeampaa ja kalliimpaa sitä on hoitaa. Varhaisen vaiheen hoito säästää merkittävästi kalliita ja raskaita hoitoja sekä erikoissairaanhoidon resursseja. Kun rintasyöpä havaitaan varhain, ovat potilaiden hoitoajat lyhyempiä ja hoidot kevyempiä.
Ehdotettuihin Euroopan laajuisen suosituksen mukaisiin uusiin ikäluokkiin (46–49-vuotiaat ja 70–74-vuotiaat) kuuluu Vantaalla ja Keravalla arviolta 18 101 naista (tilanne vuodenvaihteessa 2024/2025). Vantaalla ja Keravalla oli 45–49-vuotiaita naisia vuonna 2025 yhteensä 11 844. Vantaalla ja Keravalla oli vuonna 2025 70–74-vuotiaita naisia yhteensä 6257. Suomessa rintasyövän mammografiaseulontaan osallistuu keskimäärin noin 82 % kutsutuista. Vantaalla sekä Keravalla rintasyöpäseulontaan osallistumisprosentti on tällä hetkellä 76,2 %. Rintasyövän mammografiaseulonnat ovat lakisääteisiä, vapaaehtoisia ja osallistujalle maksuttomia.
Ensi vaiheessa mammografiaseulontojen laajentaminen koskemaan 50–74-vuotiaita naisia tarkoittaa VAKElle noin 2347 uutta rintasyövän mammografiaseulontaa ja 93 880 lisäkustannusta vuosittain, kun laskelmissa käytetään 75 prosentin osallistumisaktiivisuutta mammografiaseulontoihin. Kun rintasyövän mammografiaseulonnat lopulta laajennetaan koskemaan 46–74-vuotiaita, tuottaa se VAKElle vuosittain nykyhetkeen verrattuna arviolta 271 520 euron lisäkustannukset.
Koko Suomen tasolla rintasyövän mammografiaseulontaohjelman laajentaminen 46–74-vuotiaisiin nostaisi rintasyöpäseulonnan kustannuksia noin 6 miljoonalla eurolla (kokonaiskustannusten ollessa nyt noin 15 miljoonaa euroa). Ostopalveluna toteutettavan rintasyövän mammografiaseulonnan hinta hyvinvointialueelle on tyypillisesti 40–70 euroa. VAKE ostaa rintasyövän mammografiaseulonnat Terveystalolta.
Alkuvaiheessa seulontojen laajentamisesta (46–74-vuotiaat naiset) koituva 271 520 vuosittainen lisäpanostus on hyvinvointialueen kokonaisbudjetissa maltillinen, mutta sen tuomat säästöt raskaissa erikoissairaanhoidon hoidoissa ja sairauslomissa – puhumattakaan pelastetuista ihmishengistä – tekevät investoinnista inhimillisesti ja kokonaistaloudellisesti erittäin kannattavan.
Aloitteen esitys
Edellä olevan perusteella me tämän aloitteen allekirjoittaneet aluevaltuutetut esitämme, että:
-
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ryhtyy oma-aloitteisesti ja asteittain laajentamaan rintasyövän mammografiaseulontoja koskemaan kaikkia 46–74-vuotiaita naisia. Aluksi laajennetaan rintasyövän mammografiaseulonnat koskemaan 50–74-vuotiaita naisia. Lopuksi laajennetaan rintasyövän mammografiaseulonnat koskemaan 46–74-vuotiaita naisia.
-
Hyvinvointialue varaa vuoden 2027 talousarviossa rintasyövän mammografiaseulontojen ikäryhmän laajentamiseen 100 000 euron määrärahan.
4. Naima El Issaouin ja Tarja Eklundin valtuustoaloite "Riskiperusteisesti kohdennetun turvallisuusviestinnän ja jalkautuvan onnettomuuksien ehkäisyn toimenpidekokonaisuus".Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 44 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Vantaalla on menehtynyt viimeisen kahden vuoden aikana useita ihmisiä tulipaloissa. Jokainen menetetty ihmishenki on liikaa. Siksi turvallisuusohjausta, neuvontaa ja ennaltaehkäisevää työtä on vahvistettava erityisesti alueilla ja erityisryhmien kohdalla. Toimenpiteet tulee kohdentaa niille alueille ja väestöryhmille, joissa on kohonnut onnettomuusriski.
Onnettomuuksien ehkäisyn tavoitteena on luoda turvallisempi arki kaikille. Erityistä huomiota tulee kiinnittää lapsiin, nuoriin, ikäihmisiin sekä muihin riskiryhmiin. Turvallisuusosaamisen vahvistaminen ennaltaehkäisee onnettomuuksia, vähentää vahinkoja ja säästää myös yhteiskunnan kustannuksia.
Pelastuslain mukaan pelastuslaitoksen tehtävänä on ohjata ja tukea asukkaita turvallisuusasioissa sekä ehkäistä onnettomuuksia. Pelastuslaitokset tarjoavat koulutusta, neuvontaa ja turvallisuusviestintää, joiden tavoitteena on lisätä asukkaiden osaamista turvallisuusasioissa sekä parantaa valmiuksia toimia oikein onnettomuus- ja vaaratilanteissa.
Tällä hetkellä turvallisuusviestintä tavoittaa liian vähän niitä asukkaita, jotka eniten hyötyisivät käytännönläheisestä ohjauksesta. Siksi kaupunkien sekä Vantaa- Kerava hyvinvointialueen ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen tulee palvelutasopäätöksen toimeenpanon vahvistamiseksi lisätä jalkautuvaa turvallisuustyötä eri kaupunginosissa, tavoittaa asukkaita monikanavaisesti ja eri kielillä ja selvittää mahdollisuudet lisätä yhteistyötä järjestöjen, taloyhtiöiden, koulujen, kotihoidon, asumispalvelujen ja sosiaalityön ja muiden hyvinvointialueen palvelujen kanssa, jotta erityisryhmät tavoitetaan paremmin.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue pyytää Keski-Uudenmaan pelastuslaitosta yhteistyössä Vantaan ja Keravan kaupungin kanssa valmistelemaan riskiperusteisesti kohdennetun turvallisuusviestinnän ja jalkautuvan onnettomuuksien ehkäisyn toimenpidekokonaisuuden, joka kohdistuu niille alueille ja väestöryhmille, joissa on kohonnut onnettomuusriski. Valmistelussa tulee esittää myös toimenpiteiden tavoitteet, yhteistyörakenteet, seuranta sekä resurssivaikutukset."
5. Tuomas Vanhasen, Timo Laanisen ja Inna Kallioisen valtuustoaloite "Valtuustoaloite tekoälyn hyödyntämisen vauhdittamisesta ja seurannasta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella".Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 23 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Me allekirjoittaneet aluevaltuutetut esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue:
-
Kokoaa nopealla aikataululla hyvinvointialuestrategiaan, vuoden 2026 talousarvioon, uudistusohjelmaan, Tietohallinto-ohjelmaan 2026–2030 ja Digikehittämisen tiekarttaan 2026–2030 sisältyvät tekoälyä, automaatiota ja digipalveluja koskevat tavoitteet yhdeksi selkeäksi toteutussuunnitelmaksi valtuustokauden investointisuunnitelmia ja talousarvioita varten.
-
Tunnistaa sosiaali- ja terveyspalveluista, pelastustoimesta, ensihoidosta, hallinnosta ja tukipalveluista ne tehtävät ja prosessit, joissa tekoäly voi turvallisesti ja hyödyllisesti nopeuttaa palveluun pääsyä, vähentää rutiinityötä, helpottaa tiedonhakua, tukea asiakas- ja potilastyötä, parantaa saavutettavuutta tai sujuvoittaa palveluohjausta.
-
Arvioi käynnissä olevien ja suunniteltujen tekoälykokeilujen, kuten verkkosivujen tekoälypohjaisen chatbotin, tekoälytulkkauksen ja tekoälyavusteisen kirjaamisen, tulokset, riskit ja mahdollisuudet laajempaan käyttöönottoon.
-
Priorisoi tekoälyn käyttökohteet niiden vaikuttavuuden, kustannushyödyn, turvallisuuden, asiakas- ja potilasturvallisuuden, henkilöstön työajan vapautumisen, yhdenvertaisuuden ja käyttöönoton realistisuuden perusteella.
-
Arvioi samalla tietosuojan, tietoturvan, asiakas- ja potilastietojen käsittelyn, läpinäkyvyyden, kielellisten oikeuksien, virkavastuun sekä ihmisen päätösvallan ja ammatillisen harkinnan turvaamisen vaatimukset.
-
Kokoamisen yhteydessä tavoitteena on arvioida, onko tekoälyn avulla mahdollista saavuttaa esimerkiksi 5 % tuottavuusloikka ja siten useiden kymmenien miljoonien eurojen tuottavuuspotentiaali hyvinvointialueen toimintamenoihin valtuustokauden aikana, ja että mitä päätöksiä tämän saavuttaminen edellyttäisi. Tuottavuuden vahvistaminen tekoälyn avulla vahvistaisi VAKEn taloudellista kestävyyttä ja samalla toisi lisää liikkumavaraa palveluiden läpimurtoparannuksiin.
-
Tuo vuoden 2027 talousarvion valmistelun ja hyvinvointialueen uudistusohjelman päivityksen yhteydessä aluevaltuustolle yhteenvedon tärkeimmistä tekoälyn käyttökohteista, niiden aikataulusta, vastuista, kustannuksista, arvioiduista hyödyistä, riskeistä ja seurannan mittareista.
Perustelut
Tekoäly voi auttaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetta parantamaan palvelujen saatavuutta, työn sujuvuutta, kustannusvaikuttavuutta ja asukkaiden yhdenvertaista palvelua. Tarkoitus ei ole korvata sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista, pelastustoimen asiantuntijaa tai ihmisen tekemää päätöksentekoa, vaan tukea henkilöstöä ja vapauttaa aikaa vaikuttavampaan työhön.
Aloite ei käynnistä uutta irrallista kehittämissuuntaa, vaan kokoaa yhteen ja vauhdittaa niitä tekoälyyn, automaatioon ja digikehittämiseen liittyviä tavoitteita, jotka hyvinvointialue on jo kirjannut omiin asiakirjoihinsa. Aloitteen lisäarvo on siinä, että se tuo kokonaisuuteen valtuustotason priorisoinnin, vaikutusten arvioinnin ja seurannan sekä kirittää hyvinvointialuetta tekoälyn vastuullisessa ja kestävässä hyödyntämisessä.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialuestrategiassa palvelujen saatavuutta parannetaan laajentamalla digi- ja etäpalveluja sekä hyödyntämällä tekoälyä asiakas- ja potilastyön tukena. Strategiassa todetaan myös, että hyvinvointialue laatii strategiakaudella kattavan tekoälyohjelman ja käynnistää sen mukaiset toimenpiteet. Vuoden 2026 talousarviossa puolestaan tuodaan esiin, että nopeana jatkuva digitalisaatio ja teknologinen kehitys mahdollistavat uusia tehokkaita toimintatapoja. Investointien ohella uusien ratkaisujen käyttöönotto vaatii uusia taitoja, tukea osaamiseen sekä käyttöönotettavien digipalvelujen tarkkaa kohdentamista lisäarvon maksimoimiseksi.
Myös Tietohallinto-ohjelma 2026–2030 ja Digikehittämisen tiekartta 2026–2030 tukevat aloitteen tavoitetta. Tietohallinto-ohjelmassa todetaan, että automaatiolla ja tekoälyllä kasvatetaan sote-toiminnan tuottavuutta. Ohjelmassa korostetaan myös kustannustehokkuutta, pitkäjänteistä digikehittämistä, toimialojen todellisia tarpeita sekä sitä, ettei teknologiaa kehitetä teknologian vuoksi. Digikehittämisen tiekartassa tekoäly on tunnistettu keskeiseksi kehittämiskokonaisuudeksi. Siinä mainitaan muun muassa tekoälyavusteinen kirjaaminen, AI-tulkkaus, chatbotit, asiakaspalvelun automaatio, tekstimassojen käsittely, resurssisuunnittelu ja hallinnon toistuvien tehtävien automatisointi tekoälyn avulla.
Tekoälyn mahdollisuudet eivät ole VAKElle vain tulevaisuuden kysymys. Hyvinvointialueella on jo käynnissä omia tekoälyyn liittyviä kokeiluja. VAKE on ottanut verkkosivuillaan testikäyttöön tekoälypohjaisen chatbotin, joka antaa yleistä neuvontaa ja ohjaa käyttäjiä hyvinvointialueen verkkosisältöihin. Lisäksi VAKE pilotoi tekoälyn käyttöä tulkkauksessa asiakastyössä sekä tekoälyavusteista kirjaamista vanhusten kotona asumisen palveluissa. Nämä kokeilut ovat tärkeitä, mutta niiden hyödyt, riskit ja mahdollinen laajentaminen on arvioitava järjestelmällisesti.
Talousarviossa on tunnistettu muitakin konkreettisia käyttökohteita. Lapsiperheiden ja aikuissosiaalityön palveluissa kehitetään chatbotia, reaaliaikaisia tulkkausmahdollisuuksia ja sähköistä ajanvarausta sekä pilotoidaan AI-tuettua kirjaamista henkilöstön työajan vapauttamiseksi suoraan asiakastyöhön. Lisäksi tekoälyä hyödynnetään tiedonhallinnan ja palvelutarpeiden ennakoinnin tukena.
Pelastustoimessa ja ensihoidossa tekoälyn mahdollisuuksia voidaan arvioida esimerkiksi reaaliaikaisen tulkkauksen, tilannekuvan, raportoinnin, onnettomuuksien ehkäisyn, valvontatyön kohdentamisen ja tietoon perustuvan johtamisen tukena.
Käyttökelpoisia esimerkkejä löytyy myös VAKE:n ulkopuolelta. HUS on ottanut Keravan röntgenissä käyttöön tekoälysovelluksen, joka auttaa tunnistamaan aikuisten akuutteja murtumia tavallisista röntgenkuvista niin, että analyysi on nopeasti hoitavan lääkärin käytettävissä. HUSin Meilahden Siltasairaalassa tekoälyä on hyödynnetty magneettikuvausten nopeuttamisessa. Yhdistettynä toimintatapojen uudistamiseen viikottaiset kuvausmäärät on kyetty nostamaan 240 tutkimuksesta 400 tutkimukseen. Nämä esimerkit osoittavat, että tekoäly voi tukea ammattilaisten työtä ja nopeuttaa prosesseja, kun ratkaisut otetaan käyttöön hallitusti.
Tekoälyä ei pidä nähdä vain yksittäisten työvaiheiden tehostamisena. Parhaimmillaan se voi auttaa uudistamaan kokonaisia prosesseja: yhteydenottojen käsittelyä, palveluohjausta, ajanvarauksen tukea, asiakas- ja potilaskirjaamista, päätösvalmistelua, tiedonhakua, käännöksiä, viestintää, tilannekuvaa, raportointia, riskianalyysiä ja resurssien kohdentamista.
Samalla tekoälyn käyttöönotossa on edettävä vastuullisesti. Sosiaali- ja terveyspalveluissa käsitellään erityisen arkaluonteisia asiakas- ja potilastietoja, ja siksi tietosuoja, tietoturva, läpinäkyvyys, valvonta, henkilöstön koulutus ja asiakkaiden oikeudet ovat ratkaisevan tärkeitä. Tekoälyn käyttö ei saa hämärtää virkavastuuta, kaventaa ammatillista harkintaa, tehdä itsenäisiä asiakas- tai potilaskohtaisia päätöksiä eikä siirtää päätösvaltaa pois ihmiseltä.
Tavoitteena tulee olla, että tekoälyä käytetään Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella turvallisesti, vastuullisesti ja järkevästi tavalla, joka helpottaa asukkaiden arkea, parantaa palveluihin pääsyä, tukee henkilöstön työtä, vahvistaa yhdenvertaisuutta ja auttaa hyvinvointialuetta huolehtimaan kestävästä taloudesta."