Aluevaltuusto, kokous 18.5.2026

Perustelut

Asian valmistelija: Konsernipalvelujen toimialajohtaja Mikko Hokkanen

Aluevaltuuston kokouksessa 27.10.2025 § 92 jätettiin Jenni Karemon ja Marjo Vackerin valtuustoaloite "Aloite Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle perustettavasta digiraadista". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut Karemon ja Vackerin lisäksi 32 muuta aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:

"Me aloitteen allekirjoittaneet esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle perustetaan digitaalisten palvelujen kehittämistä tukeva asiakasraati.

Alkavan strategiakauden yhdeksi painopisteeksi ollaan asettamassa palvelujen saatavuuden parantaminen mm. laajentamalla digi- ja etäpalveluja, varmistaen samalla niiden saavutettavuus asiakkaille. Aikuisten digitaidoissa, myös työikäisten kohdalla, on suuria eroja. Digitaitoraportin 2023 mukaan 65–74- vuotiaista vain puolella on vähintään digitaaliset perustaidot, 75–89- vuotiaista digitaidottomien osuus on jopa 78 prosenttia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos painottaa, että digiosallisuuden lisäämisen taustalla on tavoite kehittää digitaalisia palveluja käyttäjälähtöisesti, digitalisoida palveluja niin, että tavoitettaisiin paremmin heidät, joita ei kohdata kasvokkain sekä lisätä saavutettavuutta (saavutettavat sisällöt, käännökset, tukivälineiden tarjoaminen).

Taitojen puute tekee asioimisesta hankalaa, ellei jopa mahdotonta. Toisaalta etäyhteydet voivat mahdollistaa toimintaan osallistumisen heille, joiden olisi muuten vaikea tulla lähitapaamisiin.

On tärkeää huomioida, että digipalveluja ei tule kehittää ainoastaan hyvin pärjäävien ehdoilla, vaan palvelujen tulee olla saavutettavia myös heille, joilla on heikot tai perustason digitaidot. Pidämme tärkeänä, että digiraatiin tavoitettaisiin eri taustaisia asukkaita. Asiakasraadin tavoitteena on lisätä asiakkaiden ääntä ja kokemustietoa palvelujen kehittämisessä, sekä parantaa palvelujen laatua ja asiakaslähtöisyyttä. Parhaimmillaan tämä toteutuu mahdollistamalla kehitteillä olevien palveluiden testaamisen.

Digirohkeus (dvv.fi) tarkoittaa organisaatioiden kohdalla uskallusta kehittää palveluita rohkeasti, ihmisten arjen käyttötarpeet edellä niin, että huonolaatuiset palvelut uudistetaan tai hylätään kokonaan. Satakunnan hyvinvointialueen digiraadissa on yli 250 ilmoittautunutta.

Asiakasraati sosiaali- ja terveydenhuollossa tarkoittaa ryhmää palvelujen käyttäjiä eli asiakkaita tai potilaita, jotka osallistuvat palvelujen kehittämiseen, arviointiin ja suunnitteluun yhdessä ammattilaisten ja päättäjien kanssa. Tunnistamme, että hyvinvointialueellamme on jo olemassa asiakasraateja eri kohderyhmille. Tällä valtuustoaloitteella katsomme, että vastaavan digiraadin perustaminen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle on edellä esitetyin perustein tarpeen. Digiraadin perustaminen olisi mahdollista jo olemassa olevilla resursseilla, kuten osana osallisuusohjelmaa, esimerkiksi seuraavan osallisuusohjelman päivityksen yhteydessä."

Aluehallitus päätti kokouksessaan 25.11.2026 § 281 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen konsernipalvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi 27.4.2026 mennessä.

Vastaus valtuustoaloitteeseen

Valtuustoaloitteessa esitetään digiraadin perustamista Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle digitaalisten palvelujen kehittämisen tueksi. Aloitteessa esiin nostetut tavoitteet – palvelujen asiakaslähtöisyys, saavutettavuus, digitaalinen yhdenvertaisuus sekä eri käyttäjäryhmien huomioiminen – ovat perusteltuja ja linjassa hyvinvointialueen strategisten tavoitteiden kanssa.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella digitaalisten palvelujen kehittäminen perustuu tarve-, asiakas- ja käyttäjälähtöiseen toimintatapaan, jota edistetään systemaattisesti osana tutkimus-, kehittämis-, koulutus- ja innovaatiotoimintaa (TKKI). Digipalvelujen kehittämisessä hyödynnetään olemassa olevia asiakas- ja osallisuusrakenteita sekä monialaisia kehittämiskokonaisuuksia, joissa asukkaiden, palvelujen käyttäjien, henkilöstön ja johdon näkökulmat yhdistyvät osaksi palvelujen suunnittelua, arviointia ja kehittämistä.

Vastuullinen ja eettinen digitalisaatio sekä tekoälyn hyödyntäminen ovat hyvinvointialueen kehittämistä läpileikkaavia periaatteita. Digitaalisuus ja tekoäly nähdään välineinä, joilla vastataan tunnistettuihin palvelu- ja hoidon tarpeisiin, parannetaan palvelujen saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta sekä tuetaan tiedolla johtamista. TKKI-toiminnan kautta varmistetaan, että digipalvelujen kehittäminen perustuu tutkittuun tietoon, käyttäjäkokemuksiin ja eettisesti kestäviin toimintamalleihin.

Tässä kokonaisuudessa digitaaliset palvelut eivät ole erillinen kehittämiskohde, vaan kiinteä osa sosiaali- ja terveyspalveluja sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Digitaalisten ratkaisujen kehittämisen tulee perustua eri asiakasryhmien kokonaisvaltaiseen palvelukokemukseen ja palveluprosessien toimivuuteen, eikä erilliseen, digiin rajattuun osallisuusrakenteeseen. Tästä syystä hyvinvointialueella ei katsota tarkoituksenmukaiseksi perustaa erillistä, yksinomaan digipalveluihin keskittyvää asiakasraatia.

Hyvinvointialueella toimii jo useita asiakas- ja osallisuusraateja sekä vaikuttamistoimielimiä, joiden kautta kerätään monipuolista kokemustietoa myös digitaalisten palvelujen kehittämiseksi. Olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen ehkäisee päällekkäisten osallisuusrakenteiden syntymistä, vahvistaa osallisuuden kokonaisuutta, tukee eri väestöryhmien yhdenvertaista osallistumista sekä on resurssien käytön näkökulmasta tarkoituksenmukaista.

Hyvinvointialueella toimivia asiakasraateja ja vaikuttamistoimielimiä ovat muun muassa:

• Ikääntyneiden asiakasraati ja vanhusneuvosto, jotka tuovat esiin ikääntyvien asukkaiden näkökulmia, mukaan lukien digiosallisuuteen ja saavutettavuuteen liittyvät kysymykset.
• Vammaispalvelujen asiakasraati ja vammaisneuvosto, jotka edustavat kehitys- ja liikuntavammaisten asukkaiden näkökulmaa ja tukevat digitaalisten palvelujen esteettömyyden ja saavutettavuuden kehittämistä.
• Lastensuojelun nuorten kokemusasiantuntijaryhmä Meliora ja nuorisovaltuusto, jotka tarjoavat nuorten näkökulmaa palveluiden ja toimintatapojen, myös digitaalisten ratkaisujen, kehittämiseen.
• Aikuissosiaalityön asiakasraati, joka tuo esiin työikäisten asiakkaiden kokemuksia palvelujen toimivuudesta.
• Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta, jonka kautta huomioidaan eri kieli- ja kulttuuritaustaisten asukkaiden osallisuus sekä digipalvelujen saavutettavuus.
• Ruotsinkielinen asiakasraati, joka edistää kielellistä yhdenvertaisuutta ja ruotsinkielisten asukkaiden palvelujen saavutettavuutta.
• Järjestöyhteistyön neuvottelukunta, jonka tehtävänä on tukea lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan järjestöyhteistyön koordinaatiota sekä vahvistaa järjestöjen toimintaedellytyksiä. Neuvottelukunta kokoaa tilannekuvaa järjestöyhteistyöstä ja voi toimia myös digipalvelujen kehittämisen osallisuuskanavana tuoden järjestöjen ja eri asukasryhmien näkökulmia digiasiointiin, saavutettavuuteen ja digituen tarpeisiin.

Lisäksi kokemusasiantuntijatoiminnan kautta palvelujen käyttäjät osallistuvat palvelujen kehittämiseen, arviointiin ja palveluprosessien muotoiluun osana erilaisia kehittämiskokonaisuuksia. Kokemusasiantuntijoita hyödynnetään hyvinvointialueella systemaattisesti tuomaan palvelujen käyttäjien näkökulmaa erityisesti silloin, kun kehittämistyössä tarvitaan syvempää ymmärrystä arjen sujuvuudesta, palvelujen käytettävyydestä ja saavutettavuudesta.

Käytännön esimerkkinä tästä on hyvinvointitarjottimen kehittäminen, jossa kokemusasiantuntijoiden näkemyksiä on hyödynnetty palvelusisältöjen selkeyden, löydettävyyden ja asiakaslähtöisyyden parantamisessa. Kokemusasiantuntijoiden osallistuminen on mahdollistanut kehittämistyön, jossa digitaalisia ratkaisuja on tarkasteltu aidosti käyttäjän näkökulmasta ja tunnistettu kehittämistarpeita, joita ei välttämättä nouse esiin yksinomaan ammattilaisten tai teknisen kehittämisen näkökulmasta.

Kokemusasiantuntijatoimintaa pidetään hyvinvointialueella jatkossakin tärkeänä osana palvelujen ja digitaalisten ratkaisujen kehittämistä, ja sen hyödyntämistä on tarkoituksenmukaista vahvistaa osana olemassa olevia kehittämis- ja osallisuusrakenteita. Näin voidaan varmistaa, että asiakkaiden kokemustieto kytkeytyy tiiviisti palvelukehittämiseen ilman uusien, erillisten osallisuusrakenteiden perustamista.

On tärkeää todeta, että asiakas- ja osallisuusraatien toiminta edellyttää aina suunnittelua, koordinointia, ohjausta ja jatkuvaa yhteydenpitoa, mikä vaatii merkittävää työntekijäresurssia. Se, että osallisuuden eri muodot – mukaan lukien asiakasraatien hyödyntäminen – mainitaan parhaillaan valmisteilla olevassa osallisuus- ja yhdenvertaisuusohjelmassa, ei tarkoita sitä, että toiminta olisi automaattisesti resursoitua. Kaikkien uusien osallisuuden rakenteiden tai toimintamallien käynnistäminen edellyttää erillistä päätöstä tarvittavista työntekijäresursseista.

Edellä mainituista syistä erillisen digiraadin perustamista ei katsota tässä vaiheessa tarpeelliseksi. Digipalvelujen kehittämiseen liittyvä asiakasosallisuus toteutuu jo osana hyvinvointialueen olemassa olevia osallisuuden, TKKI-toiminnan ja palvelukehittämisen rakenteita. Näiden rakenteiden edelleen vahvistaminen ja yhteensovittaminen nähdään tarkoituksenmukaisempana ja resurssitehokkaampana ratkaisuna kuin uuden erillisen digiraadin perustaminen.