Aluevaltuusto, kokous 2.2.2026

Perustelut

Asian valmistelija: vanhuspalvelujen toimialajohtaja Minna Lahnalampi-Lahtinen

Aluevaltuuston kokouksessa 19.5.2025 § 39 jätettiin Elina Nykyrin valtuustoaloite "Hyvinvointialueen on tosiasiallisesti varmistettava vammaisten ihmisten oikeuksien toteutuminen". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 16 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:

"Me aloitteen allekirjoittaneet vaadimme,​ että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ohjaa riittävästi resursseja vammaisten ihmisten tarvitsemiin palveluihin ja tukiin sekä uuden vammaispalvelulain toimeenpanemiseen. Hyvinvointialueen on varmistettava vammaisten ihmisten ihmis-​ ja perusoikeuksien tosiasiallinen ja oikea-​aikainen toteutuminen.

Hyvinvointialueen on myönnettävä vammaisten ihmisten palvelut ja tuet heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti,​ ja siten,​ kuten lakeihin ja asetuksiin on kirjattu. Hyvinvointialueen on mahdollistettava palveluillaan ja tuillaan vammaisille ihmisille ihmisarvoinen elämä sekä itsemääräämisoikeus ja aktiivinen yhdenvertainen kansalaisuus.

Me aloitteen tekijät olemme tietoomme,​ että alkuvuoden aikana on jätetty useita viestejä vantaalaisilta ja keravalaisilta vammaisten palveluiden käyttäjiltä sekä heidän läheisiltään. Nämä viestit tietojemme mukaan kertovat siitä,​ että alkuvuoden aikana on vammaispalvelulain mukaisia palveluita ja tukia heikennetty,​ erityisesti liikkumisen tuen ja henkilökohtaisen avun osalta.

Vammaispalvelulain mukaiset palvelut näyttävät olevan hyvinvointialueellemme säästöjen kohteena,​ vaikka tässä puhutaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevista asiakkaista ja suuresta vähemmistöstä. Vammaisia ihmisiä asuu hyvinvointialueellamme ainakin 27 000. On myös muistettava,​ että vammaispalvelulain mukaiset palvelut ovat pääosin lakisääteisiä ja niihin on subjektiivinen oikeus. Vammaispalvelulain mukaiset palvelut eivät siis ole määrärahasidonnaisia ja niitä tulee myöntää kaikille niihin oikeutetuille hyvinvointialueen rahatilanteesta riippumatta.

Jotta kaikkien vantaalaisten ja keravalaisten vammaisten ihmisten oikeudet käytännössä toteutuisivat,​ on Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella oltava paitsi riittävät resurssit niin riittävästi osaamista lainsäädännön soveltamisesta.  Hyvinvointialueen päättäjät,​ virkamiehet ja työntekijät tarvitsevat perehdytystä vammaisten ihmisten palveluista ja tuista. Virkamiehet,​ päättäjät ja työntekijät on perehdytettävä erityisesti uuteen vammaispalvelulakiin ja sen soveltamiseen. Vammaispalvelulain mukaisia palveluita koskevat päätökset on tehtävä lain edellyttämällä tavalla. Kukaan vammaispalveluihin oikeutettu ei saa jäädä ilman hänelle kuuluvia vammaispalveluita." 

Aluehallitus päätti kokouksessaan 27.5.2025 § 152 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi 19.10.2025 mennessä.

Vastaus valtuustoaloitteeseen

Hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti kokouksessaan 15.9.2025 § 69 että hallintosääntöä päivitetään 1.1.2026 lukien siten,​ että aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen toimiala yhdistetään osaksi lasten,​ nuorten ja perheiden palvelujen toimialaa sekä vanhusten palvelujen toimialaa. Vammaispalveluiden palvelualue siirtyy osaksi vanhuspalveluiden toimialaa 1.1.2026 lukien. Päätöksen taustalla oli tarve selkeyttää johtamista ja päätöksentekoa, vahvistaa palvelujen integraatiota ja asiakaspolkuja sekä hyödyntää henkilöstön osaamista tehokkaammin. Työt tämän osalta ovat jo käynnistyneet väliaikaisella organisoitumisella aluevaltuuston periaatepäätöksen jälkeen 16.9.2025 alkaen. 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tehtävänä on järjestää vammaispalvelut siten, että vammaisten henkilöiden perus- ja ihmisoikeudet, osallisuus, itsemääräämisoikeus ja yhdenvertaisuus toteutuvat kaikissa palveluprosesseissa. Toimintaa ohjaavat vammaispalvelulaki, sosiaalihuoltolaki, perustuslaki sekä YK:n vammaissopimus. Nämä velvoitteet ohjaavat kaikkea toimintaa ja päätöksentekoa, myös tiukan taloustilanteen aikana. 

Hyvinvointialue toimii tällä hetkellä erittäin haastavassa taloudellisessa tilanteessa, ja tämä on rajoittanut mahdollisuuksia lisätä henkilöstöresursseja toivotulla tavalla. Tästä huolimatta vammaispalveluissa on tehty hyvää työtä, jotta palveluiden saatavuus, laatu ja lainmukaisuus voidaan turvata. Resurssien kohdentamisessa on painotettu eniten palveluita, jotka perustuvat subjektiivisiin oikeuksiin ja jotka koskettavat haavoittuvimmassa asemassa olevia asiakkaita.

Elokuussa 2025 vammaispalveluissa oli asiakkuus- ja palveluepisodien perusteella​​​​​​ yhteensä 6 397 asiakasta, mikä on 13 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Asiakasmäärän kasvu on lisännyt myös hakemusten määrää ja vaikuttanut päätösten käsittelyaikoihin. Hyvinvointialue on ryhtynyt toimenpiteisiin käsittelyaikojen lyhentämiseksi ja palveluprosessien sujuvoittamiseksi muun muassa parantamalla asiakasohjauksen sisäisiä prosesseja. Uuden vammaispalvelulain myötä aiempaa useampi asiakas on oikeutettu palveluihin, mikä on lisännyt entisestään neuvonnan ja hakemusten määrää. 

Alkuvuoden 2025 aikana esiin nousseet palautteet vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä kokemuksista on otettu vakavasti. Hyvinvointialueella ei ole tehty päätöksiä, joilla subjektiivisia oikeuksia rajoitettaisiin. On kuitenkin tunnistettu, että uuden lain voimaantulon ja toimintatapojen muutosten yhteydessä palveluprosesseissa on esiintynyt ajoittaista viivettä ja tulkinnallisia haasteita esimerkiksi henkilökohtaisen avun ja liikkumisen tuen osalta. Vammaispalvelut pahoittelee näitä tilanteita ja sitoutuu korjaamaan havaitut puutteet.   

Vammaispalveluissa vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä palautteet otetaan systemaattisesti huomioon palvelujen kehittämisessä ja tietoa kerätään säännöllisesti. Hyvinvointialueella toimii lisäksi vammaisneuvosto ja asiakasraati, joiden kautta palvelujen käyttäjien kokemukset vaikuttavat suoraan valmisteluun ja linjauksiin. Myös järjestöjen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja saatua tietoa hyödynnetään toiminnan parantamisessa. 

Uuden vammaispalvelulain toimeenpanoon on valmistauduttu kouluttamalla henkilöstöä systemaattisesti vuodesta 2023 alkaen. Koulutuksissa on keskitytty lain soveltamiseen käytännössä, asiakaslähtöiseen palvelutarpeen arviointiin, päätöksenteon perusteluihin ja yhdenvertaisuuden varmistamiseen.

Hyvinvointialue on järjestänyt vuonna 2024 viisi julkista koulutusta uuden vammaispalvelulain toimeenpanoon liittyen. Koulutusten tavoitteena on ollut varmistaa, että henkilöstö, asiakkaat ja päättäjät tuntevat lain keskeiset muutokset ja niiden vaikutukset palveluihin. Koulutusten teemoina ovat olleet lain yleiset muutokset, asumisen ja liikkumisen tuki, henkilökohtainen apu sekä arjen tuen palvelut. Koulutukset on toteutettu siten, että tallenteet ovat edelleen kaikkien toimijoiden käytettävissä, mikä tukee lain yhdenmukaista toimeenpanoa ja asiakkaiden oikeuksien toteutumista.  

Hyvinvointialue seuraa aktiivisesti lain soveltamista ja siihen liittyvää valtakunnallista ohjeistusta sekä järjestää lisäkoulutuksia ja tiedotusta tarpeen mukaan. Lisäksi hyvinvointialue seuraa tiiviisti hallituksen valmistelemia muutoksia vammaispalvelulakiin ja varautuu niiden toimeenpanoon. 

Hallituksen esityksen laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta (HE 92/2025 vp) mukaan vammaispalvelulakia esitetään täydennettäväksi elämänvaiheita koskevalla säännöksellä, jotta laki säilyy vammaisten henkilöiden palvelut turvaavana erityislakina. Esityksessä tarkennetaan myös lain soveltamisalaa suhteessa sosiaalihuoltolakiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2026 talousarvioon ja on tarkoitus käsitellä sen yhteydessä. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2026.  

Yhteisenä tavoitteena on varmistaa, että jokainen vantaalainen ja keravalainen vammainen henkilö saa tarvitsemansa palvelut ajallaan, ihmisarvoisesti ja lain mukaisesti, nyt ja tulevaisuudessa.