Perustelut
Asian valmistelija: erityisasiantuntija Pia Tasanko-Lavikainen
Hyvinvointialue seuraa asukkaittensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin sekä raportoi asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä aluevaltuustolle vuosittain. Hyvinvointialueella laaditaan valtuustokausittain alueellinen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma, jossa on kuvattuna alueen asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin tila, niihin vaikuttavat tekijät sekä kirjattu valtuustokausittaiset tavoitteet ja toimenpiteet asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 611/2021.) Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma sisältää ikäryhmäkohtaisen hyvinvointitiedon sekä suunnitelmat lasten ja nuorten, työikäisten sekä ikääntyneiden osalta. Jokaisen ikäryhmän osalta kertomuksessa ja suunnitelmissa on huomioitu vammaiset henkilöt sekä eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluva väestö.
Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman laadinta aloitettiin talven 2022 ja alkuvuoden 2023 aikana toteutetulla tiedonkeruulla, jonka jälkeen lasten ja nuorten, työikäisten sekä ikääntyneiden hyvinvointiryhmät koostivat tiedosta keskeiset nostot eri ikäisen väestön hyvinvoinnin ja terveyden vahvuuksista, huolenaiheista ja ilmiöistä. Kevään 2023 aikana käytiin myös ensimmäiset alueelliset HYTE-neuvottelut Vantaan ja Keravan kaupunkien, HUS-yhtymän ja järjestötoimijoiden kanssa. Kerätyn tiedon, ikäryhmäkohtaisten hyvinvointiryhmien nostojen sekä HYTE-neuvottelujen tulosten pohjalta lähidemokratia- ja osallisuuslautakunta asetti 8.5.2023 kokouksessaan hyvinvointisuunnitelmalle painopistealueet. Painopistealueet ovat palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen, yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, mielen hyvinvointi, sosiaaliset suhteet sekä hyvinvointihaasteiden ennaltaehkäisy.
Painopisteiden määrittelyn jälkeen ikäryhmäkohtaiset hyvinvointiryhmät työstivät painopistekohtaiset tavoitteet eri ikäryhmittäin. Hyvinvointisuunnitelman yleiseen osioon kirjattiin lisäksi koko hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä koskevia tavoitteita. Kesäkuussa järjestettiin noin 80 osallistujan työpaja keskeisten toimenpiteiden tunnistamiseksi. Toimenpidetyöpajaan osallistui hyvinvointialueen asiantuntijoiden lisäksi laaja joukko sidosryhmiä, mukaan lukien osallistujia järjestöistä, poliisista, seurakunnista sekä Vantaan ja Keravan kaupunkien toimialoilta. Työpajan tulosten pohjalta ikäryhmäkohtaiset hyvinvointiryhmät työstivät tavoitteiden alle toimenpiteet. Hyvinvointisuunnitelman yleiseen osioon kirjattiin lisäksi koko hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä koskevia toimenpiteitä.
Hyvinvointikertomus- ja -suunnitelmaluonnokset ovat siinä vaiheessa, että niihin toivotaan laajasti kommentteja sekä hyvinvointialueen sisäisiltä toimijoilta että asukkailta, asiakkailta ja sidosryhmiltä. Hyvinvointikertomus- ja -suunnitelmaluonnosta on jo esitelty tulevaisuusjaostoissa. Lähidemokratia- ja osallisuuslautakunta päätti 5.9.2023 § 26 kokouksessaan pyytää luonnoksesta lausunnot hyvinvointialueen pelastuslautakunnalta, kansalliskielilautakunnalta, vaikuttamistoimielimiltä, Vantaan ja Keravan kaupungeilta sekä HUS-yhtymältä. Lausuntokierroksen aikana luonnoksia esitellään pelastuslautakunnalle, kansalliskielilautakunnalle sekä vaikuttamistoimielimille. Luonnosta on selostettu myös aluehallitukselle 21.9. Kertomus- ja suunnitelmaluonnoksesta pyydetään kommentteja myös asukkailta, sidosryhmiltä ja hyvinvointialueen henkilöstöltä Webropol-kyselyjen avulla.
Ehdotus
Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta päättää käydä asiasta keskustelua ja antaa lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnalle lausunnon koskien alueellista hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa vuosille 2023–2025.
Päätös
Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta merkitsee alueellisen hyvinvointikertomus ja -suunnitelmaluonnoksen esittelyn tiedoksi ja päätti lausunnossaan lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnalle todeta seuraavaa:
Neuvottelukunta pitää hyvinvointikertomus ja -suunnitelmaluonnosta hyvänä, neuvottelukunta nostaa kuitenkin esiin luku- ja kirjoitustaidottomat ja heidän huomioimisensa. Neuvottelukunta korostaa asiointiavun ja sen tarpeen huomioimisen hyvinvointialueen eri palveluissa. Eri kieli- ja kulttuuritaustojen haasteet näkyvät kentällä selkeästi ja datan saaminen näistä on erittäin arvokasta. Lisäksi neuvottelukunta painottaa sitä, kuinka tärkeää kieli- ja kulttuuriosaamisen huomioiminen on rekrytointiprosesseissa.
Neuvottelukunta korostaa myös sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja sen turvaamista hyvinvointialueella. Lausunnossaan neuvottelukunta kiinnittää myös huomiota konkreettisten toimenpiteiden toteutumisiin. Neuvottelukunta näkeekin tärkeänä eri yhteistyömahdollisuuksien selvittämisen ja mahdollistamisen.