Perustelut
Asian valmistelija: erityisasiantuntija Pia Tasanko-Lavikainen
Hyvinvointialue seuraa asukkaittensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin sekä raportoi asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä aluevaltuustolle vuosittain. Hyvinvointialueella laaditaan valtuustokausittain alueellinen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma, jossa on kuvattuna alueen asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin tila, niihin vaikuttavat tekijät sekä kirjattu valtuustokausittaiset tavoitteet ja toimenpiteet asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 611/2021.) Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma sisältää ikäryhmäkohtaisen hyvinvointitiedon sekä suunnitelmat lasten ja nuorten, työikäisten sekä ikääntyneiden osalta. Jokaisen ikäryhmän osalta kertomuksessa ja -suunnitelmissa on huomioitu vammaiset henkilöt sekä eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluva väestö.
Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman laadinta aloitettiin talven 2022 ja alkuvuoden 2023 aikana toteutetulla tiedonkeruulla, jonka jälkeen lasten ja nuorten, työikäisten sekä ikääntyneiden hyvinvointiryhmät koostivat tiedosta keskeiset nostot eri ikäisen väestön hyvinvoinnin ja terveyden vahvuuksista, huolenaiheista ja ilmiöistä. Kevään 2023 aikana käytiin myös ensimmäiset alueelliset HYTE-neuvottelut Vantaan ja Keravan kaupunkien, HUS-yhtymän ja järjestötoimijoiden kanssa. Kerätyn tiedon, ikäryhmäkohtaisten hyvinvointiryhmien nostojen sekä HYTE-neuvottelujen tulosten pohjalta lähidemokratia- ja osallisuuslautakunta asetti toukokuun kokouksessaan hyvinvointisuunnitelmalle painopistealueet. Painopistealueet ovat palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen, yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, mielen hyvinvointi, sosiaaliset suhteet sekä hyvinvointihaasteiden ennaltaehkäisy.
Painopisteiden määrittelyn jälkeen ikäryhmäkohtaiset hyvinvointiryhmät työstivät painopistekohtaiset tavoitteet eri ikäryhmittäin. Hyvinvointisuunnitelman yleiseen osioon kirjattiin lisäksi koko hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä koskevia tavoitteita. Kesäkuussa järjestettiin noin 80 osallistujan työpaja keskeisten toimenpiteiden tunnistamiseksi. Toimenpidetyöpajaan osallistui hyvinvointialueen asiantuntijoiden lisäksi laaja joukko sidosryhmiä, mukaan lukien osallistujia järjestöistä, poliisista, seurakunnista sekä Vantaan ja Keravan kaupunkien toimialoilta. Työpajan tulosten pohjalta ikäryhmäkohtaiset hyvinvointiryhmät työstivät tavoitteiden alle toimenpiteet. Hyvinvointisuunnitelman yleiseen osioon kirjattiin lisäksi koko hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä koskevia toimenpiteitä.
Hyvinvointikertomus- ja -suunnitelmaluonnokset ovat siinä vaiheessa, että niihin toivotaan laajasti kommentteja sekä hyvinvointialueen sisäisiltä toimijoilta että asukkailta, asiakkailta ja sidosryhmiltä.
Ehdotus
Vanhusten palvelut -jaosto päättää käydä keskustelua ja antaa evästystä alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman jatkovalmisteluun.
Päätös
Vanhusten palvelut -jaosto kävi keskustelua ja antoi evästystä alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman jatkovalmisteluun.
Vanhusten palvelut jaosto kiittää, että hyvinvointikertomuksessa on kuvattu vanhusten hyvinvoinnin terveydentilaa kattavasti. Kertomuksessa ja suunnitelmassa on kiinnitetty huomiota tärkeisiin toimenpiteisiin, joiden kautta vanhusten terveyttä ja hyvinvointia edistetään hyvinvointialueella.
Jaostossa nähdään tärkeänä, että vanhusten palvelut ovat saavutettavia, oikeudenmukaisia ja laadukkaita. Tärkeitä tekijöitä ovat osallisuus, yhteisöllisyys ja elämänlaadun edistäminen.
Jaosto pitää tärkeänä, että hyvinvointikertomuksessa huomioidaan moniulotteiset asiat, jotka vaikuttavat Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella, esimerkiksi metropolialueen ilmiöt kuten yksinäisyys ja päihteiden käyttö. Hyvinvointikertomuksessa tulee myös huomioida Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen monikulttuurisuus.
Jaosto korosti hyvinvointikertomuksen yhteistyön merkitystä eri sidosryhmien kanssa, kuten kuntien, järjestöjen ja yksityisen sektorin kanssa. Jaosto piti tärkeänä, että yhteistyö on saumatonta eri toimijoiden välillä.
Lisäksi jaosto näkee tärkeänä, että Hyte-yhteistyössä otetaan huomioon moninaiset tekijät, kuten sukupuoli, sosioekonominen asema ja muut vastaavat tekijät, ja niiden vaikutukset on arvioitava osana päätöksentekoprosessia sekä yksilöllisten palveluiden räätälöintiä.