Perustelut
Asian valmistelija: konsernipalvelujen toimialajohtaja Mikko Hokkanen ja lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtaja Hanna Mikkonen
Aluevaltuuston kokouksessa 6.2.2023 § 10 jätettiin Vihreän aluevaltuustoryhmän valtuustoaloite "Toimeenpannaan kansallinen lapsistrategia Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 19 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
”Kansallisen lapsistrategian tavoitteena on lapsen oikeuksia kunnioittava yhteiskunta ja YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toteuttaminen. Suomen ensimmäinen kansallinen lapsistrategia laadittiin parlamentaarisessa yhteistyössä laajan asiantuntijajoukon osaamista hyödyntäen ja se julkaistiin vuonna 2021. Strategia perustuu lasten, nuorten ja perheiden asemaa koskevaan tietopohjaan sekä perus- ja ihmisoikeusvelvoitteisiin. Strategia ylittää hallituskaudet, ja kukin hallitus laatii toimeenpanosuunnitelman strategian linjausten toteuttamiseksi. On tärkeää, että valtion lisäksi myös hyvinvointialueet ja kunnat kantavat vastuunsa lapsistrategian toimeenpanosta ja ottavat huomioon lapsistrategian periaatteet ja linjaukset.
Aluevaltuustolla on vastuu huolehtia, että lasten oikeudet toteutuvat hyvinvointialueella täysimääräisesti. Tämä vaatii lapset ja nuoret huomioivaa päätöksentekoa, kuten lapsivaikutusten arvioinnin tekemistä, sekä konkreettisia toimia, sillä lapsen etu ja oikeudet eivät toteudu itsestään. Meillä on Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella kaikki valmiudet varmistaa, että olemme lapsiystävällinen ja lapsen oikeuksista tinkimätön hyvinvointialue.
Edellä perusteltuun pohjaten me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue toimeenpanee kansallisen lapsistrategian ja näin edistää lapsen oikeuksia kunnioittavan, lapsi- ja perhemyönteisen hyvinvointialueen rakentumista. Lisäksi esitämme, että aluevaltuutetuille järjestetään koulutusta lapsistrategian tavoitteista, lapsivaikutusten arvioinnista ja lapsibudjetoinnista."
Aluehallitus päätti kokouksessaan 28.2.2023 § 56 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen konsernipalvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi 6.8.2023 mennessä.
Vastaus valtuustoaloitteeseen:
Kansallinen lapsistrategia
YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen perustuva Suomen ensimmäinen kansallinen lapsistrategia on julkaistu vuonna 2021. Sen tavoitteena on lapsen oikeuksia kunnioittava yhteiskunta sekä aidosti lapsi - ja perhemyönteinen Suomi. Lapsistrategiaan on kirjattu lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisen nykytila sekä keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet niiden edistämiseksi. Lapsistrategiassa korostetaan muun muassa kaikkien lasten oikeutta voida hyvin ja olla turvassa sekä saada huolenpitoa. Lapsistrategiassa sitoudutaan myös arvioimaan päätösten lapsivaikutuksia ja edistämään lapsibudjetointia sekä vahvistamaan lasten hyvinvoinnin tietopohjaa ja lasten ja nuorten osallisuutta.
Kansallisen lapsistrategian osalta kunkin hallituksen tehtävänä on laatia ja toteuttaa tarkempi toimeenpanosuunnitelma strategian linjausten edistämiseksi hallituskaudella. Toimeenpanon tulee olla pitkäjänteistä, suunnitelmallista ja vaikutuksellista ja sen tulee perustua riittävään ja ajantasaiseen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia koskevaan tietoon. Toimeenpanosuunnitelmassa korostuvat lasten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta muun muassa päihteillä oireilevien lasten ja nuorten oikeus tarvitsemaansa tukeen, lasten ja nuorten mielenterveystyön vaikuttavuuden kehittäminen ja palvelujen saavutettavuus sekä lasten ja perheiden palvelujen koordinaatio. (Kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelma: Valtioneuvoston periaatepäätös)
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen (2019-2023) toimeenpanosuunnitelman seurantakertomuksessa kansallisen lapsistrategian toimeenpanosta tuotiin esille, että hyvinvointialueella on keskeinen merkitys lasten ja nuorten suotuisan kehityksen tukemisessa ja turvaamisessa. Hyvinvointialueilla tulisi selvityksen mukaan huomioida lasten ja nuorten asema ja tarpeet palveluiden järjestämisessä ja niiden rakenteissa. Selvityksessä tuotiin esiin myös se, että poikkihallinnollisuuden näkökulmasta kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö on tärkeää. (Pääministeri Sanna Marinin hallituksen (2019-2023) seurantakertomus kansallisen lapsistrategian toimeenpanosta). Petteri Orpon hallitusohjelmassa sitoudutaan jatkamaan aiemmin Sanna Marinin hallituksessa tunnistettuja toimia osana hallituksen lapsi- ja perhepolitiikan toimeenpanoa. (Hallitusohjelma)
Lapsistrategia Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella
Lasten ja perheiden hyvinvoinnin vahvistaminen on Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen keskeisimpiä tehtäviä. Kansallisen lapsistrategian tavoitteiden edistäminen on tunnistettu yhdeksi keinoksi tukea lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia sekä vahvistaa lasten osallisuutta ja oikeuksien toteutumista. Aluevaltuuston 22.11.2022 hyväksymässä Vantaan ja Keravan hyvinvointialuestrategiassa todetaan, että hyvinvointialue sitoutuu kansalliseen lapsistrategiaan kehittämällä palveluja lapsi- ja perhemyönteisiksi sekä sitoutumalla lapsistrategian keskeisiin tavoitteisiin. Hyväksytyssä talousarviossa 2023 (20.12.2022) todetaan että lasten, nuorten ja perheiden toimialan palvelujen kehittämisessä huomioidaan lapsen oikeuksien toteutuminen ja kansallinen lapsistrategia.
Lapsistrategian toimeenpanosuunnitelman tavoitteet hyvinvointialueen työssä
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella edistetään lapsistrategian keskeisiä linjauksia kaikissa palveluissa ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Toimeenpanosuunnitelman sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteiden mukaisesti hyvinvointialueen palvelujen painopisteenä on lasten, nuorten ja perheiden tukeminen tarjoamalla ensisijaisesti vaikuttavia varhaisen tuen muotoja. Yhteensovittavan perhekeskus toimintamallin ytimessä on palveluiden saavutettavuus, vaikuttavuus ja ennaltaehkäisevyys. Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialalla on myös panostettu neuvonta- ja ohjauspalveluiden toiminnan sujuvoittamiseen muun muassa perustamalla yhteinen lapsiperheiden neuvonnan ja ohjauksen tiimi.
Lasten, nuorten ja perheiden toimialalla kehitetään moniammatillisessa yhteistyössä lasten ja nuorten mielenterveys-, päihde- ja riippuvuustyön palvelupolkuja. Tavoitteena on selkiyttää ja yhdenmukaistaa palvelupolkuja niin, että lapset ja nuoret saisivat oikeanlaista palvelua oikea-aikaisesti, oikeassa paikassa. (Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen strategia)
Lasten hyvinvoinnin tietopohjan vahvistaminen sekä lasten ja nuorten osallisuus
Tiedolla johtamisen kokonaisuutta kehitetään hyvinvointialueella koko ajan. Tavoitteena on mahdollistaa hyvinvoinnin tilan entistä parempi seuraaminen ja tehtyjen toimien vaikuttavuuden ajantasainen ja tarkka arviointi.
Lapsistrategian mukaisen tietopohjan vahvistamiseksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella työstetään vuoden 2023 aikana ensimmäinen hyvinvoinnin - ja terveyden suunnitelma. Lasten ja nuorten ikäryhmäkohtaisessa suunnitelmassa on selvitetty laajasti Vantaan ja Keravan lasten ja nuorten hyvinvoinnin- ja terveydentilaa sekä kartoitettu hyvinvointialueen ja sen yhteistyökumppaneiden palveluja. Suunnitelma toimii palvelujen kehittämisen ja yhteisen työn pohjana huomioiden lapsistrategian toimeenpanon kaikessa päätöksenteossa ja kaikissa palveluissa.
Lapsistrategia edellyttää lasten osallistamista heitä koskevaan päätöksentekoon. Keväällä 2023 on valmistunut Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen osallisuusohjelma sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen osallisuussuunnitelma. Osallisuussuunnitelman lähtökohtana on lasten ja nuorten osallistaminen heitä koskevaan päätöksentekoon sekä palvelujen ja hoidon suunnitteluun. Osallisuutta toteutetaan jokapäiväisessä hyvinvointialueen työssä; lasten aloitteita tunnistetaan siellä, missä lapset ovat ja kaikkien niiden aikuisten keskuudessa, jotka lapsia työssään kohtaavat. Tämän lisäksi etenkin laajojen kokonaisuuksien suunnittelussa hyödynnetään edustuksellisen osallistumisen muotoja, kuten nuorisovaltuusto ja alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä.
Osallisuuden huomioiminen eri palveluissa vaatii henkilöstöltä erityistä osaamista. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden toimiala järjestääkin osallisuuskoulutusta henkilöstölle osallisuussuunnitelman jalkauttamistyön osana syksyn 2023 ja kevään 2024 aikana. Osallisuussuunnitelman mukaista työtä arvioidaan lasten, nuorten ja perheiden toimialalla osavuosikatsausten yhteydessä.
Lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi
Lapsivaikutusten arvioinnin tarkoituksena on varmistaa, että lapsen etua ja laajemmin lasten oikeuksia harkitaan kaikessa lapsiin liittyvässä päätöksenteossa ja toiminnassa. Lapsivaikutusten arviointi voi kohdistua lapsiin yleisesti tai jos päätöksenteko koskee esimerkiksi tiettyä lapsiryhmää, päätöksen vaikutuksia arvioidaan juuri kyseisen lapsiryhmän osalta. Lapsivaikutusten arvioinnilla tuodaan lisää tietoa päätöksenteon taustaksi, selkeytetään päätöksentekoprosessia, parannetaan päätöksen ja toiminnan vaikuttavuutta sekä lisätään päätöksenteon avoimuutta ja moniarvoisuutta. Arviointi tulee ottaa osaksi päätöksentekoprosessia. Hyvinvointialueelle tullaan laatimaan päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin malli, jossa tullaan huomioimaan myös lapsivaikutukset.
Lapsibudjetointi linkittyy osaksi lapsivaikutusten arviointia. Lapsibudjetointi tarkoittaa hyvinvointialueen talousarvion ja tilinpäätöksen tarkastelemista lapsen oikeuksien näkökulmasta. Lapsibudjetointia käsiteltiin erillisessä valtuustotoaloitevastauksessa 12.6.2023. Vastauksessa todettiin, että lapsibudjetointi ei tarkoita erillisen ”lasten talousarvion” tekemistä, vaan kyse on talousarvion lapsiin kohdistuvien määrärahojen tarkastelusta kokonaisuutena. Lapsibudjetointiin on haettu valtionavustusta RRP-hankkeessa. Rahoituksen tavoitteena on luoda malli, jolla saadaan kerättyä säännöllisesti tietoa lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdennetuista euromääristä, niin, että se sidotaan lapsivaikutusten arviointiin ja vaikuttavuuteen. (12.6.2023 § 70 Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien lapsibudjetoinnin käyttöönottamista Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella).
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuutetuille tullaan kertomaan lapsistrategian tavoitteista, lapsivaikutusten arvioinnista ja lapsibudjetoinnista selostustilaisuuden yhteydessä syksyn 2023 aikana.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen.
Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.