Aluevaltuusto, kokous 11.9.2023

Perustelut

Asian valmistelija: aikuissosiaalityön ja vammaispalveluiden toimialajohtaja Kirsi Leväpelto 

Aluevaltuuston kokouksessa 27.9.2022 § 85 jätettiin Elina Nykyrin valtuustoaloite koskien vammaispoliittisen ohjelman laatimista ja yhdenvertaisuusvaikutusten arvioinnin käyttämistä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 24 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:

"Me allekirjoittaneet esitämme,​ että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ryhtyy käyttämään yhdenvertaisuusvaikutusten arviointia tehdessään päätöksiä ja arvioidessaan niiden vaikutuksia. Samaan tapaan,​ kun hyvinvointialue arvioi ja seuraa päätöstensä lapsivaikutuksia,​ on sen arvioitava ja seurattava päätöstensä vaikutuksia asukkaiden yhdenvertaisuuteen. Yhdenvertaisuusvaikutusten arvioinnissa on huomioitava etenkin haavoittuvassa asemassa olevat ihmisryhmät,​ kuten vammaiset ihmiset. 

Toiseksi. Me allekirjoittaneet esitämme,​ että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue laatii konkreettisia toimenpiteitä sisältävän vammaispoliittisen ohjelman,​ jota päivitetään ainakin kerran valtuustokaudessa. Ei riitä,​ että vammaiset ihmiset mainitaan lyhyesti hyvinvointialueen hyvinvointisuunnitelmissa sekä hyvinvointikertomuksissa ja -​katsauksissa. 

Hyvinvointialue edistää vammaispoliittisen ohjelman avulla vammaisten ihmisten yhdenvertaisten oikeuksien toteutumista. Se auttaa hyvinvointialuetta kehittämään kaikkia palveluitaan ja tukiaan vammaisille ihmisille sopiviksi. Ohjelman avulla voimme lisäksi näyttää mallia muille kunnille ja hyvinvointialueille. 

Vammaispoliittisessa ohjelmassa tulee kartoittaa vammaisten ihmisten sekä heidän läheistensä tarvitsemien palveluiden ja tukien ongelmat. Siihen on myös kerättävä ongelmien ratkaisukeinoja. Vammaisten ihmisten tarvitsemien palveluiden ja tukien toimivuus on turvattava. Hyvinvointialueen on kehitettävä toimintansa esteettömyyttä ja saavutettavuutta ja edistettävä vammaisten ihmisten yhdenvertaisia työllistymis-​,​ osallistumis-​ ja vaikuttamismahdollisuuksia. 

Hyvinvointialueen käyttämien tilojen ja sen tarjoamien palveluiden ja tukien on oltava esteettömiä ja saavutettavia.  On myös kiinnitettävä huomioita palveluohjaukseen ja -​neuvontaan ja sen sujuvuuteen. Hyvinvointialueen viestinnän on oltava selkeää,​ saavutettavaa sekä monikanavaista ja -​kielistä. Hyvinvointialueen on muistettava viestinnässään ne,​ jotka eivät pysty Internettiä käyttämään. 

Palvelu-​ ja tukipäätökset on tehtävä asiakkaan etu edellä. Vammaiset ihmiset ja heidän läheisensä on otettava mukaan hyvinvointialueen toiminnan kehittämiseen. Vammaisen henkilön on voitava vaikuttaa omiin palveluihinsa ja tukiinsa. Vammaisen ihmisen tulee esimerkiksi voida itse päättää,​ missä,​ miten ja kenen kanssa hän asuu. 

Tulee hälventää vammaisuuteen liittyviä asenteita ja ennakkoluuloja ja puuttua vammaisten ihmisten usein kohtaamaan syrjintään,​ väkivaltaan,​ häirintään ja yksinäisyyteen. On puututtava siihen,​ että vammaisella naisella tai tytöllä on tutkitusti 2–10 kertaa suurempi riski joutua väkivallan tai seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi kuin muilla naisilla ja tytöillä.  

Hyvinvointialueen on tärkeää vahvistaa alueen potilas-​ ja vammaisjärjestöjen sekä vaikuttamistoimielinten (nuorisovaltuusto,​ vammais-​ ja vanhusneuvostot ja monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta) mahdollisuuksia vaikuttaa alueen päätöksentekoon. Hyvinvointialueen vaikuttamistoimielinten edustajille on syytä myöntää läsnäolo-​ ja puheoikeus hyvinvointialueen valtuustossa ja muissa luottamuselimissä. 

Hyvinvointialueen on syytä perustaa vammaisasioiden osaamiskeskus. Vammaispalveluiden asiakkaalla pitää olla nimetty omatyöntekijä. Omatyöntekijä on työntekijä,​ jolla on vastuu asiakkaan asioista.

Hyvinvointialueen työntekijöille,​ päättäjille ja virkamiehille on syytä järjestää koulutusta vammaisten ihmisten asioista. Koulutuksessa tulee olla mukana kokemusasiantuntijan puheenvuoro. Koulutusten suunnittelussa kannattaa hyödyntää vammais-​ ja potilasjärjestöjen asiantuntemusta.

Hyvinvointialueen on otettava vammaispoliittisen ohjelman laatimiseen ja päivittämiseen mukaan kaikki tahot,​ joita asia koskettaa. Mukaan on otettava muun muassa alueen vammaisneuvostot,​ vammaisalan työntekijät ja potilas-​ ja vammaisjärjestöt. Erityisen tärkeää on tehdä tiivistä yhteistyötä Vantaan ja Keravan kaupunkien ja HUS:n kanssa. Vantaan kaupunki on päättänyt laatia vammaispoliittisen ohjelman.

Vammaiset henkilöt ovat maailman suurin vähemmistö. He eivät siis ole pieni joukko. Joka kymmenes Suomessa asuva on vammainen. Vantaan ja Keravan alueella asuu ainakin 27 000 vammaista ihmistä. Kuka tahansa voi,​ koska tahansa,​ vammautua. Vammainen ihminen on yksilö. Vammaisuus on vain yksi osa häntä. Vammainen henkilö on aktiivinen toimija,​ ei hoidon tai hoivan kohde."

Aluehallitus päätti kokouksessaan 14.12.2022 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen aikuissosiaalityön ja vammaisten palvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi. Aloite on jätetty jo vuonna 2022, mutta siihen vastataan vasta nyt johtuen hyvinvointialueen käynnistymisestä. Vastaus perustuu ajankohtaiseen tilanteeseen. Hyvinvointialueen vuonna 2022 voimassa olleen hallintosäännön mukaan valtuustoaloitteiden vastauksissa olevaa 6 kuukauden määräaikaa ei sovellettu vuonna 2022, minkä johdosta aloitteen vastaus on tulossa nyt päätöksentekoon.

Vastaus valtuustoaloitteeseen: 

Vammaiset ihmiset kohtaavat usein elämässään esteitä ja kynnyksiä, jotka vaikeuttavat mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan yhdenvertaisena jäsenenä ja kykyä tehdä omaa elämää koskevia päätöksiä. Vammaisuuteen liittyy syrjäytymisen riski ja tämän riskin tiedostaminen sekä sen minimoiminen on Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle tärkeä tehtävä. Vammainen ihminen tarvitsee tavallisen arjen, työn, opiskelun, osallisuuden ja vapaa-ajan sujuvuuden takaamiseksi palveluja, joiden tulee olla hänen yksilöllisen tarpeensa ja elämäntilanteensa mukaisia. 

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä velvoittaa hyvinvointialueen ottamaan päätöksenteossaan huomioon päätöstensä arvioidut vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen väestöryhmittäin​. Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi ohjaa tarkastelemaan valmisteltavaa asiaa eri näkökulmista ja on yksi keino vähentää sosiaalista eriarvoisuutta eri ihmisryhmien välillä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on aloitettu valmistelemaan mallia päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnille, johon sisältyy myös yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi. Arvioinnin avulla tunnistetaan syrjintää ja keinoja, joiden avulla toiminnan yhdenvertaisuutta voidaan parantaa. 

Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Suomi ratifioi YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista vuonna 2016. Vammaisyleissopimus on Suomessa voimassa lakina ja se on osa Suomen sisäistä oikeutta eli velvoittavaa lainsäädäntöä. Vammaisyleissopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti ihmisoikeudet ja perusvapaudet. Sen keskeisiä periaatteita ovat syrjintäkielto sekä esteettömyys ja saavutettavuus.  

Vammaisten henkilöiden osallistaminen ja osallistuminen kaikkeen heitä koskevaan päätöksentekoon on yksi yleissopimukseen kirjatuista tärkeistä oikeuksista. Velvoite vammaisten henkilöiden osallistamiseen koskee kaikilla hallinnonaloilla ja -tasoilla tehtäviä päätöksiä. Suomen vammaispolitiikan periaatteina ovat vammaisten ihmisten oikeus yhdenvertaisuuteen, osallisuuteen, esteettömyyteen ja saavutettavuuteen ja syrjimättömyyteen sekä tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin. 

Ennen hyvinvointialueuudistusta Vantaan kaupunki integroi vammaispoliittisen ohjelman osaksi hyvinvointiohjelmaa vuosille 2018–2022 ja tällä hetkellä Vantaan kaupunki valmistelee omaa vammaispoliittista ohjelmaa. Keravan kaupungilla vammaispoliittinen ohjelma on ollut voimassa vuosina 2017-2022 ja myös sitä päivitetään parhaillaan. Hyvinvointialue ja kunnat tekevät yhteistyötä vammaispoliittisten ohjelmien valmistelussa. 

Vastauksena Elina Nykyrin laatimaan valtuustoaloitteeseen, aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen toimiala on toteuttanut vammaispoliittisen ohjelman integroinnin osaksi hyvinvointialueen hyvinvointisuunnitelmaa. Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman laadinta aloitettiin talven 2022 ja alkuvuoden 2023 aikana toteutetulla tiedonkeruulla, jonka jälkeen lasten ja nuorten, työikäisten sekä ikääntyneiden hyvinvointiryhmät koostivat tiedosta keskeiset nostot eri ikäisen väestön hyvinvoinnin ja terveyden vahvuuksista, huolenaiheista ja ilmiöistä. Kevään 2023 aikana käytiin myös ensimmäiset alueelliset HYTE-neuvottelut Vantaan ja Keravan kaupunkien, HUS-yhtymän ja järjestötoimijoiden kanssa. Kerätyn tiedon, ikäryhmäkohtaisten hyvinvointiryhmien nostojen sekä HYTE-neuvottelujen tulosten pohjalta lähidemokratia- ja osallisuuslautakunta asetti hyvinvointialueen hyvinvointisuunnitelmalle painopistealueet.  

Ikäryhmäkohtaiset hyvinvointiryhmät, joihin osallistui myös vammaisneuvostosta sekä monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnasta edustajia, työstivät tämän jälkeen painopistekohtaiset tavoitteet eri ikäryhmittäin, jonka jälkeen kesäkuussa järjestettiin noin 80 osallistujan työpaja keskeisten toimenpiteiden tunnistamiseksi. Toimenpidetyöpajaan osallistui hyvinvointialueen asiantuntijoiden lisäksi laaja joukko sidosryhmiä, mukaan lukien osallistujia järjestöistä, poliisista, seurakunnista sekä Vantaan ja Keravan kaupunkien toimialoilta. Ikäryhmäkohtaiset hyvinvointiryhmät työstivät työpajan tulosten pohjalta tavoitteiden alle toimenpiteet, mittarit ja toimenpiteitä toteuttavat tahot. 

Hyvinvointisuunnitelman tekstiosuuksiin sekä toimenpiteisiin sisällytettiin vammaispoliittisesti tärkeimmiksi arvioituja kohtia, joita ovat yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutuminen kaikilla elämänalueilla. Tavoitteena on lisäksi estää syrjintää ja varmistaa, että vammaiset ihmiset voivat osallistua täysivaltaisesti yhteiskunnalliseen elämään. Myös fyysisten ja digitaalisten esteiden poistamiseen on kiinnitetty huomioita ja niitä toteutetaan esim. kokemusasiantuntijoita apuna käyttäen sekä esteettömyyskävelyiden avulla. Asiakasosallisuuden vahvistaminen nousi myös yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi ja vammaispalvelujen yhteistyö vammaisjärjestöjen ja -yhdistysten kanssa on käynnistymässä syyskuussa 2023. Asiakasraatitoiminta käynnistetään joulukuussa 2023 ja kokemusasiantuntijatoiminta kevään 2024 aikana.  

Vammaispoliittisen ohjelman integrointi osaksi hyvinvointialuesuunnitelmaa toteutettiin työryhmätyöskentelynä, johon osallistui toimialueen vammaispalveluiden asiantuntijoita. Myös vammaisneuvostoa kuultiin ikäryhmäkohtaisten hyvinvointisuunnitelmien tavoite- ja toimenpideosuuksissa. Hyvinvointisuunnitelmaan integroitu vammaispoliittinen ohjelma tulee tarjoamaan suunnan hyvinvointialueen vammaispolitiikalle ja se toimii eri osapuolien sitoumuksena vammaisten henkilöiden aseman parantamisessa.