Aluehallitus, kokous 22.8.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 190 Kaksikielisten hyvinvointialueiden ruotsinkielisiä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja koskeva yhteistyösopimus

VAKEDno-2023-803

Aikaisempi käsittely

Nationalspråksnämnden, 8.8.2023

Perustelut

Bakgrund och lagstiftningsgrund

I Finland finns sju tvåspråkiga välfärdsområden: Östra Nylands, Mellersta Österbottens, Kymmenedalens, Västra Nylands, Vandas och Kervos, Egentliga Finlands och Österbottens välfärdsområde. Utöver dessa är Helsingfors stad och HUS-sammanslutningen tvåspråkiga.

Social- och hälsovård ska i tvåspråkiga välfärdsområdens område ordnas på både finska och svenska så att kunderna blir betjänade på det språk de väljer, antingen finska eller svenska. (lag om ordnande av social- och hälsovård 29.6.2021/612, senare ordnandelagen, 5 §)

Enligt ordnandelagens 39 § ska de tvåspråkiga välfärdsområdena, Helsingfors stad och HUS-sammanslutningen ingå ett samarbetsavtal för att garantera att de svenskspråkigas språkliga rättigheter tillgodoses inom social- och hälsovården. I samarbetsavtalet ska det överenskommas om

arbetsfördelningen och samarbetet mellan de tvåspråkiga välfärdsområdena vid genomförandet av sådana social- och hälsovårdstjänster på svenska där det är nödvändigt för att se till att de språkliga rättigheterna tillgodoses utifrån hur krävande eller ovanlig uppgiften är eller hur stora kostnader den medför;
arbetsfördelningen och samarbetet i fråga om sådana social- och hälsovårdstjänster på svenska som det är ändamålsenligt att genomföra endast i en del av välfärdsområdena till följd av hur krävande eller ovanlig uppgiften är eller hur stora kostnader den medför;
det expertstöd som de tvåspråkiga välfärdsområdena ger varandra vid genomförandet av tjänster på svenska.
Samarbetsavtalet kan också gälla annan arbetsfördelning och annat samarbete.

Enligt ordnandelagens förarbete ”hänför sig bestämmelsen till avvecklingen av samkommunen Kårkulla, som ansvarar för den svenskspråkiga specialomsorgen, och till säkerställandet av att den svenskspråkiga specialomsorgen kan tryggas också i fortsättningen. Syftet med bestämmelsen är dock att säkerställa ordnandet också av andra svenskspråkiga tjänster som det har förekommit problem med och som kan säkerställas genom samarbete och arbetsfördelning.”

Förhållandet till annat samarbete och centraliserande

Då man kommer överens om arbetsfördelning och annat samarbete gällande de svenskspråkiga tjänsterna behöver man beakta andra faktorer som berör helheten:

Genom samarbetsavtalet kan de tvåspråkiga välfärdsområdena inte avvika från vad som i ordnandelagen eller annan lag eller med stöd av lag föreskrivs om att centralisera uppgifterna (ordnandelagens 39 § 2 moment).
Det avtal som nu ingås ska samordnas med samarbetsavtalen för samarbetsområden för social- och hälsovården (ordnandelagens 39 § 2 moment). Tvåspråkiga välfärdsområden finns på tre samarbetsområden: Södra Finlands, Västra Finlands och Norra Finlands samarbetsområden.
Västra Nylands välfärdsområde har getts uppgiften att stödja utvecklandet av de svenskspråkiga social- och hälsovårdstjänsterna i hela landet (ordnandelagens 33 §).
Sociala områdets svenskspråkiga kompetenscenter (Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området) har grundats för att utveckla sakkunskapen inom det sociala området för svenskspråkiga befolkningens behov (lag om kompetenscentrumverksamhet inom det sociala området 1 och 2 §).

Beredningen av avtalet

Egentliga Finlands välfärdsområde har svarat för samordningen vid utarbetandet av samarbetsavtalet mellan de tvåspråkiga välfärdsområdena (ordnandelagens 39 § 3 moment).

År 2022 utfördes med hjälp av en utomstående aktör (Nordic Healthcare Group) en utredning där man kartlade de tvåspråkiga välfärdsområdenas behov och möjligheter att samarbeta sinsemellan i genomförandet av svenskspråkig tjänsteproduktion. Slutrapporten publicerades i november 2022. Utredningen visade att de största möjligheterna till samarbete fanns inom expertstöd, rådgivning och vissa speciellt krävande tjänster, så som inom vissa boendetjänster.

Resultaten av utredningen har kommit till nytta vid beredningen och var och en organisation har kunnat uppdatera nulägesanalysen gällande behovet av svenskspråkiga social- och hälsovårdstjänster inom det egna området och möjligheterna att producera sådana till andra välfärdsområden.

Parterna (de tvåspråkiga välfärdsområdena, Helsingfors stad och HUS-sammanslutningen) har under början av år 2023 tillsammans berett det avtalsutkast som finns som bilaga.

Enligt ordnandelagen ska de tvåspråkiga välfärdsområdena höra social- och hälsovårdsministeriet (SHM) innan samarbetsavtalet godkänns. Ett preliminärt muntligt hörandetillfälle angående avtalsutkastet har hållits med SHM 3.5.2023. Vid hörandetillfället framförde SHM inga betydande förändringar i avtalet.

Efter hörandetillfället har ännu gjorts smärre ändringar i avtalsutkastet och angående dessa informeras enligt överenskommelse SHM.

Avtalets struktur och innehåll

Samarbetsavtalet har utarbetats som ett ramavtal, där man kommer överens om de principer, med vilka de tvåspråkiga organisationerna sinsemellan kan ingå Serviceavtal. De tvåspråkiga organisationerna kan skriftligen avtala även om att flytta organiseringsansvaret för att trygga de svenskspråkiga tjänsterna.

Som bilaga till samarbetsavtalet finns en bilaga som uppdateras, ur vilken det framgår vilka svenskspråkiga tjänster var och en avtalspart kan erbjuda varandra eller vilka tjänster var och en avtalspart har behov av att köpa av andra välfärdsområden.

Hur samarbetsavtalet förverkligas följs upp och utvärderas årligen. I avtalet kommer man överens om att bilda en nätverksgrupp bestående av representanter för alla parter, vilken sammanträder minst fyra gånger i året.

Målsättningen är, att Parterna i samarbete definierar de förfaringssätt och mätare, genom vilka avtalets och de språkliga rättigheternas förverkligande utvärderas och följs upp. Nätverksgruppens centrala uppgift är att samordna och utveckla verksamheten. Nätverksgruppen upprätthåller en uppdaterad förteckning över de svenskspråkiga social- och hälsovårdstjänster, gällande vilka parterna har konstaterat att det finns behov av samarbete och vilka parterna erbjuder varandra.

Vidare följer varje avtalsparts nationalspråksnämnd upp hur avtalet förverkligas (välfärdsområdeslagen 33 § 4 moment).

Beslut om och godkännande av avtalet

Enligt ordnandelagen ska samarbetsavtalet godkännas av samtliga tvåspråkiga välfärdsområdens välfärdsområdesfullmäktige. För HUS-sammanslutningens del ska samarbetsavtalet godkännas av dess högsta beslutande organ. För Helsingfors stads del ska samarbetsavtalet godkännas av dess fullmäktige.

I enlighet med välfärdsområdeslagens 33 § 4 moment har nationalspråksnämnden till uppgift att lämna utlåtande om avtalet till välfärdsområdesfullmäktige.

Om de tvåspråkiga välfärdsområdena inte når enighet om innehållet i samarbetsavtalet eller om innehållet i avtalet inte säkerställer att de svenskspråkigas språkliga rättigheter tillgodoses inom social- och hälsovården, får statsrådet besluta om innehållet i avtalet. Statsrådets beslut bereds vid social- och hälsovårdsministeriet. Statsrådets beslut om samarbetsavtalet mellan de tvåspråkiga välfärdsområdena förblir i kraft tills välfärdsområdena har ingått ett nytt avtal.

Ehdotus

Föredragande:

Kati Liukko: Direktör, sektorn för hälso- och sjukvårdstjänster, kati.liukko@vakehyva.fi.

Nationalspråksnämnden fattar beslut om att som sitt utlåtande till välfärdsområdesfullmäktige avge följande:

Nationalspråksnämnden anser, att det bifogade samarbetsavtalet är ändamålsenligt och föreslår att avtalet godkänns.

Päätös

Nationalspråksnämnden beslöt att som sitt utlåtande till välfärdsområdesfullmäktige avge följande:

Nationalspråksnämnden anser, att det bifogade samarbetsavtalet är ändamålsenligt och föreslår att avtalet godkänns.

Mer information om beslutet ges av nationalspråksnämndens föredragande Kati Liukko, kati.liukko@vakehyva.fi.

Perustelut

Valmistelija: hallinnon asiantuntija Paulina Åhlgren

Taustaa ja lainsäädäntöperusta

Suomessa on seitsemän kaksikielistä hyvinvointialuetta: Itä-Uudenmaan, Keski-Pohjanmaan, Kymenlaakson, Länsi-Uudenmaan, Vantaan ja Keravan, Varsinais-Suomen sekä Pohjanmaan hyvinvointialueet. Näiden lisäksi Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä ovat kaksikielisiä.

Sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä kaksikielisen hyvinvointialueen alueella sekä suomeksi että ruotsiksi siten, että asiakas saa ne valitsemallaan kielellä, joko suomeksi tai ruotsiksi. (sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettu laki 29.6.2021/612, jäljempänä järjestämislaki, 5 §)

Järjestämislain 39 §:n mukaan kaksikielisten hyvinvointialueiden sekä Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän tulee solmia yhteistyösopimus ruotsinkielisten kielellisten oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Yhteistyösopimuksessa on järjestämislain mukaan sovittava kaksikielisten hyvinvointialueiden:

työnjaosta ja yhteistyöstä sellaisten ruotsinkielisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen toteuttamisessa, joissa tämä on välttämätöntä kielellisten oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi tehtävän vaativuuden, harvinaisuuden tai siitä aiheutuvien suurten kustannusten vuoksi;
työnjaosta ja yhteistyöstä sellaisten ruotsinkielisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen toteuttamisessa, joita on tarkoituksenmukaista toteuttaa vain osassa hyvinvointialueita tehtävän vaativuuden, harvinaisuuden tai siitä aiheutuvien suurten kustannusten vuoksi sekä
asiantuntijatuesta, jota kaksikieliset hyvinvointialueet antavat toisilleen ruotsinkielisten palvelujen toteuttamisessa.
yhteistyösopimuksessa voidaan sopia lisäksi muusta työnjaosta ja yhteistyöstä.

Järjestämislain esitöiden mukaan "säännös liittyisi osaltaan ruotsinkielisestä erityishuollosta vastaavan Kårkulla-kuntayhtymän purkamiseen ja sen varmistamiseen, että ruotsinkieliset erityishuollon palvelut voidaan turvata jatkossakin. Säännöksellä pyrittäisiin kuitenkin turvaamaan myös muiden sellaisten ruotsinkielisten palvelujen järjestäminen, joiden järjestämisessä on ollut ongelmia ja joissa palvelut voitaisiin turvata yhteistoiminnalla ja työnjaolla."

Suhde muuhun yhteistyöhön ja keskittämiseen

Ruotsinkielisten palvelujen työnjaosta ja yhteistyöstä sovittaessa on huomioitava muut asiakokonaisuuden liittyvät seikat:

Yhteistyösopimuksella ei voida poiketa siitä, mitä järjestämislaissa taikka muussa laissa tai lain nojalla säädetään tehtävien keskittämisestä. (järjestämislaki 39 § 2 momentti)
Nyt tehtävä sopimus on yhteensovitettava sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueen yhteistyösopimuksen kanssa (järjestämislaki 39 § 2 momentti). Kaksikielisiä hyvinvointialueita sijaitsee kolmella eri yhteistyöalueella: Etelä-Suomen, Länsi-Suomen ja Pohjois-Suomen yhteistyöalueella.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle on annettu tehtäväksi tukea ruotsinkielisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä koko maassa (järjestämislaki 33 §).
Ruotsinkielinen sosiaalialan osaamiskeskus (Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området) on perustettu sosiaalialalla tarvittavan asiantuntemuksen kehittämiseksi ruotsinkielisen väestön tarpeita varten (laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta 1 ja 2 §).

Sopimuksen valmisteluprosessi

Yhteistyösopimuksen laatimisen koordinoinnin vastuu on ollut Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (järjestämislaki 39 § 3 mom).

Vuonna 2022 suoritettiin ulkoisen toimijan (Nordic Healthcare Group) avustuksella selvitys, jossa kartoitettiin kaksikielisten hyvinvointialueiden tarpeita ja mahdollisuuksia keskinäiseen yhteistyöhön kaksikielisen palvelutuotannon toteuttamisessa. Loppuraportti julkaistiin marraskuussa 2022. Selvitys osoitti, että suurimmat mahdollisuudet yhteistyöhön ovat asiantuntijatuessa, neuvonnassa ja tietyissä erityisen vaativissa palveluissa kuten asumispalveluissa.

Selvityksen tuloksia on hyödynnetty sopimuksen valmistelussa ja kukin organisaatio on niiden perusteella voinut päivittää tämänhetkisen tilanteensa koskien alueensa ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta sekä mahdollisuuksia tuottaa niitä muille hyvinvointialueille.

Osapuolet (kaksikieliset hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä) ovat alkuvuonna 2023 yhdessä valmistelleet ohessa liitteenä olevan luonnoksen yhteistyösopimukseksi.

Järjestämislain mukaan kaksikielisten hyvinvointialueiden on kuultava sosiaali- ja terveysministeriötä (STM) ennen yhteistyösopimuksen hyväksymistä. Sopimusluonnosta koskeva STM:n alustava suullinen kuuleminen on pidetty 3.5.2023. Kuulemisessa STM ei ole esittänyt merkittäviä muutoksia sopimukseen.

Kuulemisen jälkeen sopimusluonnokseen on tehty vielä vähäisiä muutoksia ja näistä toimitetaan sovitusti tieto STM:lle.

Sopimuksen rakenne ja sisältö

Yhteistyösopimus on laadittu puitesopimuksena, jossa sovitaan niistä periaatteista, joilla kaksikieliset organisaatiot voivat laatia keskenään Palvelusopimuksia. Kaksikieliset organisaatiot voivat sopia kirjallisesti keskenään myös järjestämisvastuun siirrosta ruotsinkielisten palveluiden turvaamiseksi.

Yhteistyösopimuksen liitteenä on päivittyvä liite, josta käy ilmi, mitä ruotsinkielisiä palveluja kukin osapuoli voi tarjota toisilleen tai mitä palveluja kullakin osapuolella on tarve ostaa muilta hyvinvointialueilta.

Yhteistyösopimuksen toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain. Sopimuksessa sovitaan perustettavaksi kaikkien osapuolten edustajista koostuva verkostoryhmä, joka kokoontuu vähintään neljästi vuodessa.

Tavoitteena on, että osapuolet yhteistyössä määrittelevät toimintatavat ja mittarit, joilla sopimuksen ja kielellisten oikeuksien toteutumista arvioidaan ja seurataan. Verkostoryhmän keskeisenä tehtävänä on toiminnan yhteensovittaminen ja kehittäminen. Verkostoryhmä ylläpitää päivitettyä luetteloa niistä ruotsinkielisistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, joita koskien osapuolet ovat todenneet yhteistyötarpeita ja joita osapuolet toisilleen tarjoavat.

Lisäksi kunkin osapuolen kansalliskielilautakunta seuraa sopimuksen toteutumista (hyvinvointialuelaki 33 § 4 kohta).

Päätöksenteko- ja hyväksymismenettely

Järjestämislain mukaan kunkin kaksikielisen hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyy yhteistyösopimuksen. HUS-yhtymässä yhteistyösopimus tulee hyväksyä sen korkeimmassa päättävässä toimielimessä. Helsingin kaupungissa yhteistyösopimuksen hyväksyy sen valtuusto.

Hyvinvointialuelain 33 §:n 4 kohdan mukaan kansalliskielilautakunnan tehtävänä on antaa sopimuksesta lausunto aluevaltuustolle.

Mikäli kaksikieliset hyvinvointialueet eivät pääsisi sopimukseen yhteistyösopimuksen sisällöstä tai sopimuksen sisältö ei turvaa ruotsinkielisten kielellisten oikeuksien toteutumista sosiaali- ja terveydenhuollossa, valtioneuvosto voi päättää sopimuksen sisällöstä. Valtioneuvoston päätös kaksikielisten hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksesta on voimassa siihen saakka, kunnes hyvinvointialueet ovat tehneet uuden sopimuksen.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kansalliskielilautakunta on kokouksessaan 16.5.2023 § 17 käsitellyt yhteistyösopimusta ja antanut lausunnossaan evästystä yhteistyösopimuksen valmisteluun. Sittemmin kansalliskielilautakunta on kokouksessaan 8.8.2023 § 22 käsitellyt uudelleen kaksikielisten hyvinvointialueiden yhteistyösopimusta ja päättänyt esittää lausuntonaan aluevaltuustolle seuraavaa:

Kansalliskielilautakunta pitää liitteenä olevaa ruotsinkielisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteistyösopimusta tarkoituksenmukaisena ja suosittelee sen hyväksymistä.

Kansalliskielilautakunnan 8.8.2023 käsittelyn jälkeen sopimuksen 5 luvun ensimmäinen kappale on 16.8.2023 muutettu kuulumaan: "Tämä sopimus tulee voimaan, kun kaikki Osapuolet ovat sen allekirjoittaneet. Sopimus on voimassa toistaiseksi." (aiempi kirjaus "Tämä sopimus tulee voimaan 1.9.2023 ja se on voimassa toistaiseksi").

Ehdotus

Aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättää hyväksyä liitteenä olevan kaksikielisten hyvinvointialueiden ruotsinkielisiä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja koskevan yhteistyösopimuksen.

Päätös

Aluehallitus päätti yksimielisesti esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättää hyväksyä liitteenä olevan kaksikielisten hyvinvointialueiden ruotsinkielisiä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja koskevan yhteistyösopimuksen.

Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.

Kokouskäsittely

---------------------------

Myöhemmin kokouksen aikana havaittiin tätä asiakohtaa koskeva käsittelyvirhe (kokouksen pöytäkirjantarkastajana toimineen Marja Ahavan tilalle ei oltu valittu toista pöytäkirjantarkastajaa tähän asiakohtaan), minkä johdosta aluehallitus päätti käsitellä tämän asiakohdan uudelleen.

Aluehallituksen jäsen Marja Ahava ja varajäsen Jouni Tirkonen ilmoittivat olevansa asiassa esteellisiä palvelussuhdejääviyden perusteella ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi klo 10.49. Aluehallitus päätti yksimielisesti valita tähän asiakohtaan Marja Ahavan tilalle pöytäkirjantarkastajaksi Tanja Aidanjuuren. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti ilman keskustelua. Päätöksenteon jälkeen Marja Ahava ja Jouni Tirkkonen saapuivat takaisin kokoukseen klo 10.50.