Perustelut
Asian valmistelija: tehtäväaluepäällikkö Marja Veikkolainen
Kulttuurihyvinvoinnin toimintasuunnitelman laatiminen
Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan ihmisen yksilöllistä tai yhteisöllisesti jaettua kokemusta siitä, että kulttuuri ja taide lisäävät hyvinvointia tai ovat yhteydessä siihen. Kulttuurihyvinvointi perustuu ihmisen omaan taide- ja kulttuurisuhteeseen, ja kulttuuri sekä sen hyvinvointia tukevat vaikutukset läpäisevät koko ihmisen elämänkaaren. (Turun ammattikorkeakoulu, Kulttuurihyvinvointi.)
Kulttuurihyvinvointi on tunnistettu osaksi sosiaali- ja terveyspalvelujen hyvinvointia edistävää keinovalikoimaa ja se on nostettu hyvinvointisuunnitelmien yhdeksi läpileikkaavaksi näkökulmaksi. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen strategiassa todetaan, että hyvinvointialueella tunnistetaan kulttuurin merkitys terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, ja yhteistyötä eri taide- ja kulttuuritoimijoiden kanssa jatketaan. Tämä strateginen tavoite on nostettu esiin myös hyvinvointialueen hyvinvointisuunnitelmassa ja sille on määritetty toimenpiteeksi suunnitelman laatiminen hyvinvointialueen kulttuurihyvinvointityöstä ulottaen se arjen hoitokulttuuriin ja fyysiseen hoitoympäristöön.
Kulttuurihyvinvoinnin toimintasuunnitelma tullaan toteuttamaan vuoden 2024 aikana.
Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön toimintasuunnitelman laatiminen
Lähisuhdeväkivalta on perheenjäsenten tai muiden läheisessä suhteessa elävien välistä ja usein kodeissa tapahtuvaa väkivaltaa. Lähisuhdeväkivaltaa voivat olla parisuhdeväkivalta, seurusteluväkivalta, lapsen kaltoinkohtelu, kunniaan liittyvä väkivalta sekä ikääntyneisiin tai vammaisiin kohdistuva väkivalta. Lähisuhdeväkivallan kohteena on tyypillisesti nainen tai lapsi. Varsinkin vakava ja toistuva kumppaniin kohdistettu väkivalta on yleensä miehen tekemää ja naisen kokemaa. (Lähisuhdeväkivalta - Rikoksentorjunta.fi)
Suomessa lähisuhdeväkivallan osuus kaikista väkivallan teoista on suurta. Tutkimusten mukaan noin 30 % suomalaisista naisista on jossain elämänsä vaiheessa kokenut väkivaltaa nykyisen tai entisen puolisonsa taholta. Lähisuhdeväkivallan tai uhkailun kohteeksi joutuneiden osuus on Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella selvästi korkeampi muihin Uudenmaan hyvinvointialueisiin sekä koko maahan nähden. (HUS, Uudenmaan väestön hyvinvointi, terveys ja erikoissairaanhoidon palvelutarve 2022.) Tilastojen mukaan 7 % Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen yli 20-vuotiaista asukkaista on kertonut kokevansa fyysistä tai henkistä lähisuhdeväkivaltaa (THL, Sotkanet, fyysistä tai henkistä lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden osuus). Tämä tarkoittaa noin 19 000 asukasta.
Tutkimuksen mukaan naisiin kohdistuvat surmat linkittyivät entistä vahvemmin erotilanteisiin. Erilaisten kuormitustekijöiden kasaantuminen lisää riskiä lähisuhdeväkivaltaan. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ihmiset, jotka ovat hyvinvointinsa tai toimeentulonsa suhteen riippuvaisia toisista ihmisistä sekä ihmiset, joiden kielitaito on puutteellinen. (THL, Lähisuhdeväkivalta 2021.) Lähisuhdeväkivallan lisäksi alueella tulee huomioida myös kunniaan liittyvä väkivalta ja ihmiskauppa (STM, Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen (FGM) estämisen toimintaohjelma 2021, ihmiskauppa.fi).
Hyvinvointialueen hyvinvointisuunnitelman yhdeksi tavoitteeksi on asetettu, että väkivallan puheeksi ottamisen ja puuttumisen käytännöt ja toimintamallit ovat palvelualueilla yhteneväiset ja integroituneet pysyvästi rakenteisiin. Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa on jo vuodesta 2000 alkaen kehitetty rakennetta ja toimintamallia lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön pysyvään juurruttamiseen ja jalkauttamiseen. Väkivallaton Vantaa ja sittemmin Väkivallaton VAKE -toimintamalli on palkittu TerveSos-palkinnolla vuonna 2023. Vuodesta 2024 alkaen toimintamallia on lähdetty kehittämään osana asiantuntija- ja kehittämispalveluiden terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuutta.
Hyvinvointisuunnitelman toimenpiteeksi on asetettu lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön toimintasuunnitelman laatiminen vuoden 2024-2025 aikana.
Hyte-neuvottelut
Hyvinvointialueen on neuvoteltava vähintään kerran vuodessa yhdessä alueensa kuntien sekä muiden keskeisten hyvinvointialueen alueella hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien toimijoiden kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021 7§). Lakisääteiset neuvottelut ovat osa alueellista, eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Alueelliset hyte-neuvottelut kutsuu koolle hyvinvointialue.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue kävi hyte-neuvotteluita alueen kaupunkien, HUS:n ja järjestöjen kanssa vuonna 2023 viidesti. Neuvotteluissa päädyttiin yhteisesti tulokseen, jossa Vantaan ja Keravan alueellisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyön keskeisenä päämääränä 2023–2025 on taata mielekäs arki alueen asukkaille ja palveluiden käyttäjille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen alueellisen yhteistyön painopistealueita ovat osallisuus, mielen hyvinvointi sekä hyvinvointia tukevat elintavat, joihin yhdessä panostamalla tuetaan mielekkään arjen toteutumista. Yhteisessä keskustelussa päädyttiin ns. jatkuvan neuvottelun rakenteeseen, jossa hyvinvointialue käy säännöllisesti keskustelua eri toimijoiden kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Hyte-neuvottelut toimivat yhtenä linkkinä myös alueelliseen hyvinvointikertomus ja -suunnitelmaprosessiin.
Vuoden 2024 ensimmäinen hyte-neuvottelu pidettiin 5.3.2024.Tapaamisessa sovittiin neuvottelujen vuoden 2024 tavoitteista ja neuvottelusyklistä. Tavoitteeksi asetettiin avoimen vuoropuhelun jatkaminen, hyte-tilannekuvan muodostaminen, alueellisten painopisteiden tunnistaminen, painopisteiden alle kirjattujen toimenpiteiden seuranta sekä hyvinvointikatsaus- ja raportointiprosessien yhteen sovittamisen tuki. Alueen hyte-tilannekuvakeskustelussa nousivat esiin erityisesti seuraavat teemat: 1) mielen hyvinvointi, 2) työ ja toimeentulo, 3) terveelliset elintavat ja 4) turvallisuus.
Hyte-kerroin
Hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien valtionrahoituksen perusteeksi on otettu käyttöön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin eli HYTE-kerroin. Vuoden 2023 alusta hyte-kertoimen mukainen summa on jaettu hyvinvointialueille asukasluvun mukaan. Toimintaa ja tuloksia väestötasolla kuvaavat indikaattorit huomioidaan ensimmäisen kerran vuoden 2026 rahoituksen jaossa. (Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta 617/2021).
HYTE-kertoimen tarkoituksena on kannustaa ja tukea hyvinvointialueita toteuttamaan monipuolisia ja suunnitelmallisia toimia, jotka kohdistuisivat erityisesti:
- kansansairauksien ehkäisyyn
- ikääntyvän väestön toimintakyvyn edistämiseen ja tapaturmien vähentämiseen
- syrjäytymisen ehkäisyyn
- sosiaalisen hyvinvoinnin ja työllistymisen edistämiseen.
Hyte-kerroin muodostuu prosessi- ja tulosindikaattoreista. Prosessi-indikaattorit kuvaavat hyvinvointialueen voimavaroja ja toimenpiteitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Niiden avulla mitataan nykytilannetta. Indikaattorit kuvaavat edellytysten luomista vaikuttavalle ja koordinoidulle hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle. Tulosindikaattorit puolestaan kuvaavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tuloksellisuutta väestötasolla. Niiden avulla mitataan muutosta. Tulosindikaattoreista lasketaan kahden viimeisimmän vuoden erotus kuvaamaan tapahtunutta muutosta.
Hyvinvointialue käy hyte-kerroin indikaattorit läpi kevään 2024 aikana ja määrittää mahdolliset kehittämistoimenpiteet.
Hankerahoituksella (Suomen kestävän kasvun -ohjelma) kehitetään hyte palveluihin ohjautumista ja yhteistyön tiivistämistä eri toimijoiden kesken.
Suomen kestävän kasvun ohjelmaan kuuluva VAKEhyva – Hyvät palvelut –hankeen HyväHyte-kärjen tavoitteena on parantaa Vantaan ja Keravan alueella hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden löydettävyyttä kehittämällä asiakas- ja palveluohjausta hyvinvointialueelta kuntien kulttuuri- luonto- liikunta - ja yhteisöllisiin palveluihin sekä järjestöjen palveluihin.
Hankkeessa kehitetään parhaillaan hyte-palvelutarjotinta, joka on tavoitteena ottaa VAKEssa käyttöön vuoden 2024 loppuun mennessä. Palvelutarjotin kokoaa yhteen järjestöjen, kuntien ja hyvinvointialueen hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut helposti löydettäväksi niin asukkaille, ammattilaisille kuin eri toimijoille. Huhti-toukokuun aikana pilotoidaan DigiFinlandin Tarmoa-palvelun hyte-palvelutarjotinta palveluohjauksen välineenä. Lisäksi VAKEn verkkosivuilla testataan “Lähellä.fi -leijukkeita”, jotka nostavat järjestöjen toimintailmoitukset VAKEn verkkosivuille. Järjestöjä tuetaan viestinnän keinoin tuottamaan toimintakuvauksiaan Lähellä.fi -palveluun tai palvelutietovarantoon (PTV), joista tieto siirtyy hyte-palvelutarjottimille. Lisätietoa: Digitaalinen hyte -palvelutarjotin – uusi väline hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (vakehyva.fi)
Hankkeen toimesta on 2024 toteutettu hyvinvointikiertue, joissa järjestöt ja kuntien palvelut esittelevät toimintaansa. Kiertue tarjoaa infotapaamisia senioreille, nuorille ja nuorille aikuisille. Hyvinvointikiertue on saavuttanut merkittävän suosion alueen asukkaiden keskuudessa. Erityisesti ikääntyneet ovat löytäneet erittäin hyvin paikalle tilaisuuksiin. Kiertueen tavoitteena on tarjota ohjausta ja neuvontaa hyvinvoinnin tueksi. Tilaisuus on kaikille avoin, jossa voi saada tietoa ja tukea hyvinvoinnin ylläpitämiseen, eikä siellä järjestetä luentoja. Eri toimijat ovat paikalla kertomassa omasta toiminnastaan. Tilaisuuksiin eri puolille Vantaata ja Keravaa voi tulla paikalle valitsemanaan ajankohtana klo 13–15 välisenä aikana.
Huhtikuussa käynnistetään yksinäisyyden ehkäisyyn liittyvä yhteiskehittäminen. Tarkoituksena on tarkastella, kuinka Vantaan ja Keravan alueella toimivat erilaiset palvelut tukevat yksinäisyyden vähentämistä ja etsivän- sekä löytävän työn toteutumista. Tavoitteena on löytää yhteisiä työmuotoja kaupunkien, hyvinvointialueen ja alueen muiden toimijoiden kesken. Yhteiskehittämisen työpaja järjestetään 25.4.2024.
Omaishoitajille kehitetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkkosivua. Kehittämistä tehty yhdessä omaishoitajien ja omaishoitajajärjestöjen kanssa. Verkkosivu on tavoitteena julkaista viimeistään kesäkuussa 2024.
Päätös
Lähidemokratia- ja osallisuuslautakunta päätti jättää tämän asian pöydälle.
Lisätietoja päätöksestä antaa hallintojohtaja Riikka Liljeroos, riikka.liljeroos@vakehyva.fi